16. joulukuuta 2015

" peruuttamaton muutos pohjalaiselle maaseudulle "



Ympäristöministeriö näytti kylmää olkapäätä sille harvenneelle joukolle, joka vielä jaksoi hakea muutosta Pohjanmaan tuulivoimakaavaan.

Ministeriö katsoi läpi sormien lukuisia maakuntakaavan puutteita ja virheitä." Kaavaselostus ei ole maakuntakaavan yhteydessä vahvistettava asiakirja, joten sen sisältämät ristiriidat tai virheet eivät ole asiassa merkitseviä. Niillä ei ole vaikutusta maakuntakaavan lainmukaisuuden arviointiin eikä kaavaselostus voi olla yksistään muutoksenhaun kohteena."

Useassa valituksessa on kyseenalaistettu Pohjanmaan liiton puolueettomuus, tarkoitusperät ja tehtävä alueensa asukkaiden edunvalvojana. Pohjanmaan tuulivoimakaavan mitoitus perustuu kahden yrityksen eli Teknologiakeskus Merinova Oy:n ja Ramboll Oy:n selvityksiin. Tavoitetilassa puolet Pohjanmaan energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla. Tämä tarkoittaisi 1500–1800 MW kokonaistehoa ja 250 km2 pinta-alaa. Maakuntakaavassa on kuitenkin osoitettu 430 km2 varauksia 3000 MW edestä eli kaksinkertainen määrä tavoitteeseen nähden. Merinova Oy ja Ramboll Oy "luonnollisesti ottavat alueiden kokonaismäärän laskennassa huomioon myös omat liiketoimintatarpeensa", toteaa eräs valittaja. 

Sosiaali- ja terveysministeriö huomautti, että käytetyt puskurivyöhykkeet (1 km taajamaan, kylään, pienkylään ja 0,5 km yksittäisiin asuntoihin sekä loma-asuntoihin) ovat liian pieniä. Kuitenkin eräs valittaja on laskenut, että "ainoastaan viidellä tuulivoima-alueella vaatimus kilometrin etäisyydestä asutukseen täyttyy. Alle kahden kilometrin säteellä alueista on yhteensä 7840 asuntoa ja 292 loma-asuntoa".

Tilan loputtua on minimietäisyyksistäkin jouduttu tinkimään. "Alueiden tärkein hylkäyskriteeri oli runsas huvila-asutus. Huomattavasti runsaampi vakituisen asutuksen määrä ei edistänyt poisjättämistä, vaikka näillä asukkailla ei yleensä ole erityisiä loma-asuntoja muualla. Rannikon huvila-alueet nähdään herkkinä kohteina, kun taas sisämaan maaseutu ei tätä statusta saa."

Sisämaassa tv -varauksia on osoitettu jopa matkailun vetovoima-alueelle. Kolme tv -aluetta löytyy Suupohjan FINIBA-metsästä. Ympäristöministeriö siunasi FINIBA -metsän rakentamisen, kunhan käytetään "mahdollisimman paljon olemassaolevaa metsätieverkostoa."

Kaavaselostuksessa laajojen luontokokonaisuuksien määrä vähenee "jossain määrin", kun niitten luonnonympäristö muuttuu "pieneltä osin". "Tuulivoimakaava tuhoaa yhtenäisiä luonnonalueita 430 neliökilometriä",  todetaan eräässä valituksessa. "Tuulivoima-alueet on sijoitettu maakunnan jäljellä oleville yhtenäisille laajoille metsäseuduille, joita ei ole paljoa jäljellä. Luonnonmaisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat murskaavia." Jopa maa- ja metsätalousministeriökin huomautti, että "tuulipuistojen osittainenkin toteuttaminen olisi peruuttamaton muutos pohjalaiselle luonteenomaiselle maaseudulle."

Kaikista valituksista käy ilmi, että "muistutuksiin on suhtauduttu huomattavan välinpitämättömästi". Yhteensä 106 yksityishenkilön jättämät muistutukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta "sivuutettiin täysin". Muistutuksissa "vaadittiin yksiselitteisesti, että tuulivoima-alueiden mitoitusperusteita pitäisi tarkastella OAS:ssa. Maakuntahallitus ei kuitenkaan sallinut keskustelua kaavoitusperiaatteista". Vaikka muistutusten jättäjien nimet ja osoitteet julkaistiin netissä, "yhteenvetoa esitetyistä mielipiteistä ei löydy eikä mielipiteitten huomioon ottaminen selviä tekstistä". Maakuntavaltuuston jäsenet eivät missään vaiheessa saaneet nähtäväkseen yhteenvetoa lausunnoista ja muistutuksista. Kaavan esittelytilaisuudessa eräät valittajat tajusivat, että "mitään mielipiteitä ei ollut tarkoituskaan kirjata ylös. Saimme neuvon kääntyä huolinemme kunnan puoleen ."

Jo kaavan nimi "Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen" on harhaanjohtava, koska kaava käsittelee ainoastaan tuulivoimaa. Vaikka maakuntakaava on ollut vireillä vuodesta 2009, "tieto siitä, että nyt kaavoitetaan nimenomaan maatuulivoima-alueita, laitettiin otsikkoon vasta syksyllä 2013 ympäristöministeriön kehotuksen jälkeen." Erään kunnan kaavoitusohjelmassa mainittiin tuulivoimamaakuntakaava vasta toukokuussa 2013, vasta kaavaehdotuksen viimeisen muistutusten jättöpäivän jälkeen.

YM ei kuitenkaan nähnyt menettelytavoissa huomautettavaa. "Sitä, ettei kaikkiin muistutuksiin ole maakuntaliitosta yksityiskohtaisesti vastattu, ei voi pitää maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena." Kaavan ylimitoituksesta ministeriö toteaa, että "maakuntaliiton kaavoitusvaltaan liittyy tavoitteiden itsenäinen asettaminen." Kunnan toimintaa ministeriö puolustaa "kunnan itsehallinnolla".

Useassa valituksessa on tuotu esiin jääviysongelmia. Tuulivoima-alueiden maanomistajia on toiminut esittelevinä virkamiehinä ja kaavan hyväksyneen maakuntavaltuuston jäseninä. "Kaavan ei voida katsoa koskeneen henkilökohtaisesti A:ta tai hänen lähisukulaisiaan", ympäristöministeriö päätti. Sitä paitsi "maakuntakaavalla ei ratkaista tuulivoimaloiden sijoittumista kiinteistökohtaisesti."

--------------

Lisää Pohjanmaan tuulivoimavehkeilyä vuosien varrelta -> Pro joutomaa.

10. joulukuuta 2015

Imaginaarisia lukuja



Aamun uutisissa YIT:n työpäällikkö Juha Vunneli kuvailee Keski-Pasilan maansiirtourakkaa.

"Täältä lähtee maata ja kalliota noin 650 000 m3. Käytännössä joulukuusta ensi kesään saakka 12-14 tuntia vuorokaudessa 4-5 minuutin välein täältä lähtee iso kasettikuorma-auto. Se antaa jonkinlaisen kuvan tästä maamäärästä."

Kurikan Viiatin tuulipuiston rakentamiseen kuluisi maa-aineksia lähes vastaava määrä eli 600 750 m3. Pääasiassa käytettäisiin kalliomursketta (lähde: YVA -selostus).

Rakennustyömailla keskimäärin 20-30 % kiviaineksesta saadaan rakennuspaikalta ja loput tuodaan paikalle muualta (lähde: TEM). Oletetaan että 80 % Viiatin murskeesta eli 480 600 m3 tuodaan tuulipuistoon ulkopuolelta. Vuonna 2013 kaikilla Suomen ottoalueilla louhittiin kalliomursketta yhteensä 14 milj. m3 (lähde: TEM). Kurikan tuulipuisto kuluttaisi siis 3,4 % koko maan ottoalueitten yhden vuoden tuotannosta.

Tarkastellaan kalliomurskeen saatavuutta paikallisesti. Sitä varten on kuutiot muutettava tonneiksi. Kalliokiviaineksille löytyy seuraavia tiheyksiä (lähde: Koneyrittäjät).

soramurske 1,54 tonnia / m3
sepeli 1,33 tonnia / m3
kalliomurske 1,54 tonnia /m3
moreeni 1,9 tonnia / m3
louhe 1,8 tonnia /m3

Oletetaan Viiattiin kuskattavien murskeitten tiheydeksi keskimäärin 1,5 t/m3. Yhteensä tuulipuiston ulkopuolelta tuotaisiin siis 720 900 tonnia mursketta. Vuonna 2011 Kurikassa louhittiin kalliomursketta alle 100 000 tonnia (lähde: GTK). Uudempaa lukua ei ole saatavilla mutta louhoksia on Kurikassa ja lähiseudulla edelleen vähän (lähde: SYKE).



Voimassaolevia kalliomurskeen ottolupia (ruskea neliö) näyttää olevan Kurikassa noin viidessä paikassa. Loput (tyhjä neliö) ovat umpeen menneitä lupia. Kuljetus muodostaa 2/3 kiviaineksen hinnasta (lähde: TEM). 10-20 km matkalla kiviainesten hinnat ovat 5-7 euroa / tonni mutta 40-50 km matkalla jo yli 10 e/t. Viiatin puiston tarpeita varten kalliomurskeen louhinta Kurikassa pitäisi siis yli seitsenkertaistaa vuoden 2011 ottomääristä.

Mutta kuinka asia onkaan ilmaistu Viiatin YVA -selostuksessa?

"Läheisillä maa-ainesten ottopaikoilla on olemassaolevia maa-ainesten ottolupia n. 2 milj. m3 verran. Olemassaolevilla ottoluvilla pystytään kattamaan valtaosa maa-ainesten tarpeesta."

YVA -selostuksessa on siis summattu yhteen lähiseudulta saatavien kaikkien erilaisten maa-ainesten ottoluvat. Käytännössä nämä ovat kuitenkin hiekkamonttuja. Viiattiin tarvittaisiin lähes puoli miljoonaa kuutiota kalliomursketta.

Huolimattomuutta, välinpitämättömyyttä, toiveajattelua vai tahallista alidiagnosointia ?

Yksi kaunistelematon lause YVA -selostuksesta sentään löytyy. "Hankkeessa tarvittava maa-ainesmäärä on seudun muuhun käyttöön nähden epätavallisen suuri."


5. joulukuuta 2015

Opinnäytteistä poimittua



" Suomen metsäkeskus on tehnyt aloitteen Suomen tuulivoimayhdistys ry:lle maisema-arvokaupan edistämisestä tuulivoima-alueilla. Tuulivoimayhtiö ja metsänomistaja tekisivät määräaikaisen sopimuksen, jossa metsänomistaja sitoutuu olemaan uudistamatta sovittua metsää sopimuksen aikana. Tuulivoimayhtiö maksaisi metsänomistajalle vuosittain korvauksen, joka vastaisi hakkuiden siirtymisestä aiheutuvia tulojen menetyksiä. Esim. Luvian Oosinselän suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston vaikutusalueella arvioidaan olevan n. 100 ha potentiaalisia maisema-arvokauppakohteita. Kohteet ovat pääosin 2–3 km etäisyydellä tuulivoimaloista vakituisen asutuksen läheisyydessä. Metsäkeskuksella on kehitteillä menetelmä, jossa maisema-arvokauppakohteet voidaan paikallistaa laserkeilaustiedoista saatujen puustotietojen todellisien pituuksien perusteella. "


Tammi, J. 2015 :  Tuulivoimaloiden metsätalousvaikutukset. - Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Metsätalouden koulutusohjelma. 64 s.



" Jos tuulivoimala ei hae syöttötariffia tai se ei pääse mukaan syöttötariffiin, on sen mahdollista saada investointitukea. Tuen määrä tuulivoimalalle voi olla maksimissaan 30 prosenttia. Investointitukea voi hakea kaikkiin kustannuksiin, jotka syntyvät tuulivoimalan rakentamiseen ja perustamiseen. Vaikka investointituen ansiosta tuulivoimalan rahoituskulut pienenevät selvästi, ei pelkkä investointituki riitä saamaan tuulivoimalaa kannattavaksi. Pelkästään vuosittaiset poistot ovat yhtä suuret kuin tuulivoimalan vuosituotto. Voidaankin todeta, ettei tuulivoimala ole kannattavaa ilman syöttötariffia suurten poistojen vuoksi.

Tuulivoimalan luotettavuus on elintärkeä ehto kannattavuudelle. Suuret korjauskustannukset yhdessä tuulivoiman tuottamattomuuden kanssa aiheuttivat tuulivoimalayhtiöihin suuria taloudellisia ongelmia. Tuotantokatkoksista merkittävimpiä syitä olivat tuulivoimaloiden jäätymisestä aiheutuneet seuraukset. Lisäksi osalla tuulivoimaloista pieneläimet olivat aiheuttaneet tuhoja katkaisemalla sähköjohtoja. Tuulivoimalan tuotantokatkosten ehkäisyyn on panostettava esimerkiksi rakentamalla alueelle aita ulkopuolisten sekä eläinten pääsyn estämiseksi. "

Mäkinen, H. 2014 :  Tuulivoimalan kannattavuus Vittingin ja Könnin alueella. -  Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma. 45 s. 


" Suhtautuminen rakennusluvassa esitettäviin meluselvityksiin vaihtelee eri hallinto-oikeuksissa. KHO ja Vaasan HaO ovat esittäneet, että yksityiskohtaista selvittämistä ei voida jättää rakennuslupavaiheeseen, kun taas Turun HaO on ollut sillä kannalla, ettei vaikutuksia tarvitse selvittää kaavassa tai suunnittelutarveratkaisussa yhtä yksityiskohtaisesti kuin rakennusluvassa.

Häiritsevän melun 5 dB:n sanktio on oikeuskäytännössä katsottu tarpeelliseksi vain, mikäli selvitykset antavat erityistä syytä olettaa, että häiritseviä komponentteja esiintyy mallinnettujen voimaloiden äänessä.

Ohjearvojen ylittyminen on oikeuskäytännössä hyväksytty erilaisin perustein. Perusteluina on esimerkiksi esitetty, että hanketta tulee arvioida kokonaisuutena, "eikä hanke voi estyä yksin sen vuoksi, että muutamia asuinrakennuksia jää meluarvot ylittävälle alueelle" ja että mallinnukset on tehty voimalan maksimitehon perusteella, joten todelliset vaikutukset harvoin yltävät mallinnetuille tasoille. Suuresta osasta näistä hallinto-oikeusratkaisuista on kuitenkin valitettu KHO:een ja käsittelyt ovat siellä edelleen kesken. "


OTM-tutkielma. Turun yliopisto. Oikeustieteellinen tiedekunta. 86 s.   

Lieviä alilyöntejä






Oman kotiseudun metsäluonnon alidiagnosointi on saanut tuulivoimaselvityksiä tekevien luonnonsuojelijoitten ja lintuharrastajien keskuudessa kroonisen joukkotylsistymisen piirteitä.

Ovatko seuraavat Karijoella Kakkorin vuorella pesivät lintulajit todellakin "suupohjalaiselle talousmetsälle tyypillisiä lajeja" ?

helmipöllö
hiirihaukka
huuhkaja
kurki
kuukkeli
käenpiika
metso
palokärki
pikkulepinkäinen
pohjantikka
pyy
sinisuohaukka
teeri
korppi
kanahaukka
idänuunilintu
mustapääkerttu
peukaloinen
uuttukyyhky

Jos sana tyypillinen olisi korvattu sanalla edustava, olisiko se vaarantanut seuraavan toimeksiannon saamisen?



Helmipöllön, uuttukyyhkyn ja käenpiian asuttama kolohaavikko Kakkorin vuorella raivataan pois tuulimyllytien alta. Edes tätä metsikköä ei esitetty jätettäväksi luontokohteena rakentamisen ulkopuolelle.
Jos alidiagnoosin tarkoitus oli haavikon suojeleminen aavistushakkuulta, siinä ei oikein onnistuttu.


Viiatin kummallisuuksia : Top 10



1. Ei ohjausryhmää.

Ely -keskus ei halua osallistua maakunnan suurimman, kahden kunnan alueelle ulottuvan tuulivoimahankkeen suunnitteluun ohjausryhmän avulla. YVA -yhteysviranomaisen mielestä ohjausryhmän vaatiminen olisi vain "outoa sekaantumista" hankkeeseen. Tuulivoimayhtiön päätöksellä suljettujen ovien takana käytävät kahdenkeskiset neuvottelut saavat korvata ohjausryhmän kokousten julkiset pöytäkirjat. Kurikan kaupungin ympäristölautakunnalla ei ole mielipidettä tähänkään asiaan. Lautakunta ei vaadi mitään, ei edellytä mitään, ei kysy mitään.

2. Ei nollavaihtoehtoa.

Pienin vaihtoehto on 36 voimalaitosta. Neljän eri tytäryhtiön nimissä on haettu ely -keskuksesta "yvaa ei tarvita" -päätökset 9 myllylle kerrallaan. Ely on siunannut virheelliset yva -päätöksensä jälkikäteen suullisesti toteamalla, että näitten jo kaavoitettujen myllyjen rakentaminen on "realistista". Niitä ei tarkasteltu lopuille 63 laitokselle laaditussa YVA -selostuksessa.

3. Ei kirjepostia.

Kahden kilometrin säteellä voimalaitoksista on noin 200 asuttua rakennusta. Tuulivoimayhtiön edustaja totesi YVA -tilaisuudessa, että lähiasukkaille ei ole tiedotettu hankkeesta kirjeitse, koska siitä olisi seurannut "liikaa paperityötä".

4. Rakennusluvat ensin, YVA sitten.



                                                                 yleiskaava                                      YVA


Yleiskaavojen meluselvitys tehtiin 2,4 MW voimalaitoksilla,  vaikka kaavamääräys mahdollistaa 3,3 MW laitosten rakentamisen. Jälkikäteen tehty YVA näyttää todellisen tilanteen : 35 dB käyrä ei mene lähitalojen nurkalta vaan kaukaa niitten takaa. Nimellisteho on kasvanut ja myllyjä on suunnitteilla lähistölle kymmeniä lisää.

5. Mielivaltaiset kaavat.

Hanke luvitetaan 6 erillisen yleiskaavan avulla, vaikka näitä kaavoja alunperin puuhanneista "paikallisista" tytäryhtiöistä ei puhu enää kukaan.

6. Harhaanjohtava nimi.

Kurikassa ei ole Viiatti -nimistä paikkaa. Viiatin vuori on alueen ulkopuolella Teuvan kunnan puolella. Outo paikannimi? Hanke ei siis kosketa meitä. 

7. 99 kappaletta teollisen kokoluokan voimalaitosta ei aiheuta häiritsevää, sykkivää melua.

8. 99 teollisen voimalaitoksen rakentaminen syrjäiselle, asumattomalle metsäalueelle ei vaikuta alueen riistakantoihin.

9. Neljänneskilometrin korkuinen voimalaitos Luukkoon hiihtomajan vieressä ei vaikuta hiihtomajan virkistyskäyttöön.

10. Luontoselvitys = 53 erillistä raporttia ilman yhteenvetoa.

Ai ette usko vai ?


Raportit laatinut konsultti totesi, että yhteenvetoa ei ole tehty, "koska sellaista ei ole meiltä tilattu". Konsultti ei kartoitusta tehdessään tiennyt tai tullut ajatelleeksi, että 53 erillisestä alueesta pitäisi tehdä kokonaisvaltainen luontovaikutusten arviointi. YVA -viranomaiselta kysyttiin, onko hän lukenut kaikki raportit. Vastausta ei saatu.

18. marraskuuta 2015

Menetettyjä tapauksia



Ruotsissa Storblaikenin tuntureilla on seurattu pesimälinnuston muutoksia vuodesta 2010 alkaen vuoteen 2014 asti. Tänä aikana Blaiken Vind on rakentanut alueelle 90 tuulivoimalaitoksen teollisuusalueen.


Storblaikenin tunturit vuonna 2010.



Ja vuonna 2014.

Tuulivoima-alueen linnusto on laskettu joka vuosi samalla piste- ja linjamenetelmällä. Vertailualueena on käytetty viereistä rakentamatonta Lillblaikenin tunturia. Tilastollista analyysiä tästä datasta ei löydy ainakaan netistä. Ankara ilmasto ja oikulliset keväät vaikeuttavat muutenkin vuosien välistä vertailua. Taulukoiden silmämääräinen tutkiskelu kuitenkin jo paljastaa, että lajisto on muuttunut.

Vuonna 2010 alueen pesimälinnustoon on kirjattu mm. tuulihaukka, ampuhaukka, teeri, taivaanvuohi ja pikkukuovi. Näitä lajeja ei ole havaittu sen koommin. Viereisellä Lillblaikenin tunturilla on laskentavuosien aikana pesinyt mm. laulujoutsen, sinisuohaukka, hiiripöllö, metso, metsäviklo ja valkoviklo. Tuulivoima-alueella näitä lajeja ei ole kirjattu kertaakaan.

Runsastuneita lajeja näyttäisivät olevan mm. liro, leppälintu ja sen mukana tullut käki sekä yllättäen myös riekko. Myös tienvarsien ja sorakuoppien lajit kuten tavi, rantasipi, kivitasku, västäräkki ja pajulintu näyttäisivät runsastuneen.

10. marraskuuta 2015

Visit Kalajoki





Kalajoella Mustilankankaan tuulipuistossa Empowerin miehet yrittivät useamman kerran pysäyttää minut puhutteluun, vaikka pysyttelin päätiellä ja tuskin edes poistuin autosta.




Voimalaitoksia varten on raivattu metsään loputon määrä läjitys-, louhinta-, kääntö- ylitys- ja risteyspaikkoja kilometri kilometrin perään.



Tällaiset metsäladot ovat tavallisia Kalajoella.



Lähimmät myllyt ovat 200 m päässä Kaakkurinnevan soidensuojelualueesta. Mustilankankaan myllyihin on arvioitu törmäävän yhteensä jopa 13 metsähanhea, 32 kurkea ja 5 laulujoutsenta joka vuosi.





FCG:n tekemä kuvaennuste pitää paikkansa - ainakin marraskuun sumussa.

Kalajoelle on suunnitteilla tuulivoimalaitoksia yhteensä 192 kpl. Ne kattaisivat arviolta vajaan 200 km2 alueen eli noin viidesosan kunnan maa-alasta. 35 desibelin melualue kattaisi jopa 300 km2 alueen. Sähköä nämä tuottaisivat Kuopion kaupungin vuotuisen sähkönkulutuksen verran. 


  

9. marraskuuta 2015

materiaalitehokkuus ?



Kuukauden kommentit



” Vain vähän tinkimällä mahdollisuudet päästövähennyksiin ovat suuret. Jos ihminen haluaa elää ilmastoystävällisesti, hänen ei tarvitse lopettaa esimerkiksi lentämistä, vaan hän voi elää järkevästi ja mukavasti.”

professori Jyri Seppälä, HS 9.11.2015



" Kyllä Kalajoen päättäjät tulevat vielä katumaan tätä mylly viidakkoa. Osalla on jo silmät avautuneet mutta kun ei uskalla tuoda kantaansa julki...On siinä jälkipolville hirvittävät muistot parinkymmenen vuoden päästä. "

nimimerkki sopulilauma, Suomi24 20.5.2015

22. lokakuuta 2015

ei mandaattia, ei kysyntää




Satu Helynen, VTT
Esitys Ministeri Pekkarisen Uusiutuva energia -seminaarissa 1.2.2008



Suomessa on tavoitteena rakentaa tuulivoimaa vähintään 9 TWh:n vuotuisen tuotannon edestä. 

Vielä vuonna 2008 laskeskeltiin, että tämä määrä tuulisähköä voitaisiin tuottaa lähes kokonaan merellä, rannikon satamissa ja teollisuusalueilla sekä sisämaan "pelloilla ja hakkuuaukoilla".

Tilanne 7 vuotta myöhemmin : Varsinais-Suomen yhteensä 40 tuulivoimahankkeesta vain 3 on edennyt rakennuslupavaiheeseen (TS 1.4.2015). 16 hanketta on kaavoitusvaiheessa. Loput 21 hanketta ovat hallinto-oikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa tai pysähdyksissä. Yleisin syy pysähtymisille on kuntien vaatimat asema- tai yleiskaavat, kun hankkeita on ensin yritetty toteuttaa poikkeusluvilla tai suunnittelutarveratkaisuilla.

Siinä on kansan mandaatti tuulivoimalle.

Vähintään 8 miljoonaa kuvitteellista kerrostaloasuntoa on jäämässä ilman tuulisähköä koko maassa, koska vireillä olevat hankkeet eivät ehdi nykyiseen tukijärjestelmään (YLE 8.10.2015). Mutta ostaisivatko nämä kerrostaloasujat juuri tuulisähköä, jos heillä olisi siihen mahdollisuus ?

Suomessa on 75 sähkön vähittäismyyjää. Melkein kaikki niistä myyvät myös tuulisähköä. Vuonna 2013 yhteensä 6030 asiakasta tilasi Helen -konsernilta alkuperätaattua tuulisähköä. He muodostavat 1,5 % Helenin yhteensä yli 400 000 asiakkaasta.

Alkuperätaattua tuulisähköä voi myydä vain sen verran, kuin sitä tuotetaan. Tähän velvoittaa laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperän varmistamisesta. Sertifioitua eli kolmannen osapuolen varmistamaa tuulisähköä on ainoastaan Ekoenergia -merkitty tuulisähkö. Nykyisellä syöttötariffilla rakennetuista tuulipuistoista vain viisi puistoa on hankkinut sähkölleen Ekoenergia -merkin. 
Tämä siitä huolimatta, että sertifiointi ei edellytä tuulituottajalta oikeastaan mitään. Ekomerkin voi saada jopa Natura -alueelta tai maailmanperintökohteesta myytävälle tuulisähkölle.
Alkuperätakuilla ja ekomerkeillä ei ole minkäänlaista merkitystä tuulisähkön tuottajille niin kauan, kun he nauttivat veronmaksajien maksamaa takuuhintaa. Kysyntää ei ole, koska sitä ei ole tarvetta luoda.

Väliaikainen myönnytys



Vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiassa todettiin, että jo hyvin pieni tuki (alle 5 e / MWh) riittää lisäämään lämpöpumppujen, puun, pellettien ja bioöljyn (mitähän se on ?) valintaa pientalojen päälämmitysmuodoksi. Samana vuonna annettiin periaatepäätös uusiutuvan energian avustuksista asunnoille. Esim. vuonna 2011 tämän päätöksen nojalla muutettiin yli
10 000 asunnon lämmitys kokonaan uusiutuvilla lähteillä tapahtuvaksi. Näihin energia-avustuksiin kului 30 milj. euroa. 

Kyseinen periaatepäätös on sittemmin kumottu. Ensi vuoden valtion talousarvioon on pientalojen energia-avustuksiin varattu 
2 milj. euroa. Se on vähemmän kuin esim. 4H-kerhojen saama valtionapu. Tuulivoiman tuotantotukeen on varattu yli 157 milj. euroa.

18. lokakuuta 2015

Mitä nämä ovat ?






Kuva on otettu Simon Karsikon kalasatamasta zoomilla lännen - lounaan suuntaan.

Mutta kun ... täällä ei pitäisi olla mitään merituulivoimaloita Ruotsin puolellakaan :

 
 



Maankäytön Tehottomuus



Itämerelle Ruotsin merialueelle suunnitellaan kahta jättimäistä merituulipuistoa. 

Södra Midsjöbankenin ja Hanöbuktenin tuulipuistoihin tulisi yhteensä 1000 myllyä, jotka tuottaisivat reilun 500 km2:n alalta yhteensä lähes 20 TWh sähköä vuodessa.

Suomeen suunniteltavat metsämyllyt tuottaisivat noin 1 TWh per 100 km2 metsää.



http://www.eon.se/om-eon/Om-energi/Energikallor/Vindkraft/Nordiskavindkraftsprojekt/
Södra Midsjöbanken

http://blekingeoffshore.se/projektbeskrivning/
Hanöbukten




12. lokakuuta 2015

Maaseudun Tulevaisuus



Työ- ja elinkeinoministeriössä siis suunnitellaan uutta tukijärjestelmää tuulivoimalle. Vaihtoehdot ovat samat kuin viime kerrallakin. Uusi tuki olisi "kustannustehokas ja teknologianeutraali" investointituki, tuotantotuki tai uusiutuvilla tuotetun sähkön sertifikaatti eli ostovelvoite. 

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian valmistelua ei ole kuitenkaan vielä edes aloitettu. Millä valtakirjalla TEM:n virkamiehet oikein toimivat ?

Hallitusohjelmassa lukee ainoastaan, että "luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020 -luvun aikana." Sama asia todettiin jo edellisen hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa vuonna 2013. Lisäksi tuolloin kirjattiin, että sähkön nettotuonnista pyritään eroon, mikä "edellyttää tuulivoiman syöttötariffin jatkamista jossakin muodossa 2020-2025." Asia täsmennettiin TEM:n energia- ja ilmastotiekartassa viime vuonna. Siinä tavoitteeksi asetettiin "Suomen omavaraisuus sähkön tuotantokyvyssä" vuoteen 2050 mennessä. 

Suomessa pitäisi siis olla joka hetki kapasiteettia tuottaa kysyntää vastaava määrä sähköä. Pöyryltä tänä vuonna tilatussa selvityksessä kuitenkin todetaan, että "mahdollisuudet vastata sähkön huipputehon tarpeeseen Suomen omalla tuotannolla ovat vähäiset" tuotantotavoista riippumatta. Huonoimmin se onnistuu tuulivoimalla :



Hallitusohjelman lause vähähiiliyhteiskuntaan siirtymisestä perustuu TEM:n pitkän aikavälin energiatiekarttaan. Se puolestaan perustuu VTT:lta vuonna 2012 tilattuun skenaarioon "Low Carbon Finland 2050." Siinä maalaillaan tuulivoimalle ruusuisia tulevaisuuskuvia. 

Pienin vaadittava tuulituotannon määrä Suomessa vuoteen 2050 mennessä olisi yli 9 TWh vuodessa. Tämä minimituotanto olisi riittävä siinä tapauksessa, että kaikki vanhat ydinvoimalat korvataan uusilla ydinvoimaloilla, biopolttoaineita on käytössä rajattomasti, Suomen koko rakennuskannan energiankulutus pienenee alle puoleen ja lisäksi Suomen terästeollisuus ottaa käyttöön CO2:n talteenottomenetelmän, jolloin kaukolämpölaitokset voivat jatkaa hiilidioksidin tupruttelua lähes nykyiseen malliin. 

Worst case -skenaariossa eli "riskikasaumassa" tuulivoimaa tarvittaisiin lähes 30 TWh/a. Tällöin biomassan saatavuus osoittautuu rajalliseksi, vanhoja ydinvoimaloita ei uusita ja hiilen talteenottomenetelmää ei saada käyttöön, joten kaukolämmön tuotannosta on luovuttava lähes kokonaan :



Low carbon -yhteiskunnassa säiden mukaan vaihtuva sähkön tuotanto lisää kokonaiskapasiteetin tarvetta, kun kapasiteetin vuotuinen käyttöaika pienenee. Tämä alkaa VTT:n skenaarioissa
näkyä Suomessa jo 2020 -luvulla. Vähähiilisyys tarkoittaa myös sähkönkulutuksen voimakasta kasvua. Se johtuu ennen muuta kaukolämmön tuotannon vähenemisestä sekä kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvusta, vaikka kotitalouksien suora sähkölämmitys väheneekin. GTK arvioi hiljattain, että Suomessa voitaisiin käyttää maalämpöä 10 TWh vuodessa. Mutta pumppulämpökin vain kasvattaa sähkönkulutusta:




VTT:n esitys antaa virkamiehille vahvan valtakirjan jatkaa tuulivoiman tukemista. Mutta vaikka he eivät tekisi tuulivoiman hyväksi mitään, olemme silti jo kovaa vauhtia siirtymässä kohti low carbon -yhteiskuntaa. 

Suomessa on viimeisen kahden vuoden aikana poistettu käytöstä hiililauhdekapasiteettia 1300 MW edestä. PVO:n mukaan tänä vuonna suljetaan vielä 500 MW verran hiili- ja öljyvoimalaitoksia. Pöyryn em. raportti arvioi, että vuoteen 2018 mennessä suljetaan kaikki ne lauhdevoimalat, jotka vaatisivat investointeja tai käyttötuntien rajaamista.

Kiitos norjalaisen vesivoiman?


Kuukauden kommentit




" EU:n erillistavoite uusiutuvien määrälle on turha ja kallis.
Sille ei löydy energiataloudellista, taloudellista eikä fysikaalista perustetta ! "

Risto Tarjanne (LTU) ministeri Mauri Pekkarisen kapasiteettiseminaarissa 14.2.2008



" Tuulivoiman saasteettomuutta ei oteta huomioon rakennuslupaa tai ympäristölupaa myönnettäessä. Intressejä ei vertailla. Olen pohtinut, tulisiko tuulivoimarakentamisessa siirtyä tällaiseen intressivertailuun. Siitä on hyvänä esimerkkinä vesilaki, jonka mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä koituviin menetyksiin. Tällaista vertailua tehdään myös lunastuslain, säteilylain  ja ydinenergialain nojalla...Olen sitä mieltä, että jolleivat muut keinot auta eivätkä jäljempänä tekemäni ehdotukset johda riittävästi tuulivoiman käyttöön saamiseen, jää jäljelle erityisen tuulivoiman edistämistä koskevan lain säätäminen. "
 
Ministeri Lauri Tarasti : Tuulivoimaa edistämään 13.4.2012
 

14. syyskuuta 2015

Taivas varjele mitä sieltä tulee



Naiivi luonnonystävä ehti jo iloita, kun tuulimyllykiintiön täyttyminen katkaisi hirviöltä kaulan. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että leikatun pään tilalle onkin kasvanut kahdeksan uutta.

"Toholammilla pyörii lähes sata tuulimyllyä viiden vuoden kuluttua, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan", hehkuttaa Wpd:n projektipäällikkö Tero Elo Lestijoki -lehdessä. "Hanketta viedään eteenpäin rivakkaan tahtiin. Uskomme, että seuraava tukijärjestelmä on tulossa pian."

Alajärvellä ollaan yhtä toiveikkaita. "On valmistauduttava parantamaan kannattavuutta kokonaisuutta suurentamallaSe tarkoittaa sekä uusien alueiden etsimistä että mahdollista hankeyhteistyötä. Kannustamme kiinnostuneita maanomistajia olemaan yhteydessä. Uusilla alueilla tullaan tekemään tuulimittauksia ensi kesänä" lupailee Ilmattaren hankekehitysjohtaja Erkka Saario.

Äänekoskellakaan ei olla tariffien varassa. Ääneseudun Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Virtanen muistuttaa, että "Äänekoski on hyväksytty EU:n korkeamman yritystuen alueeksi. Tämä avaa mahdollisuuden sille, että uudet uusiutuvan energian hankkeet ja green tech -kehittämisprojektit pääsevät sen mukanaan tuoman investointituen piiriin."

Ahvenanmaalla tuulivoimaa viedään eteenpäin tutkimus- ja kehitysrahalla. Tekesin ja korkeakoulujen rahoittama Flexible Energy Systems -ohjelma tutkii mahdollisuutta rakentaa Ahvenanmaalle niin paljon tuulta ja aurinkoa, ettei niitä tarvitse ostaa Ruotsista. Myös sanat "älykäs sähköverkko" ja "tärkeä referenssi yrityksille" mainitaan.

"Tuulivoimalla tuotettu sähkö voisi olla kannattavaa jopa alle 40 €/MWh sähkön hinnalla, mikäli huipunkäytönaika on riittävän korkea", kirjoittaa Tapio Pitkäranta ja tarkoittaa 40-50 % kapasiteettikertoimia. "Tuuliwatti Oy:n viime vuoden liikevoitto on lähes sama kuin veronmaksajien maksama tukisumma. Tuuliwatti näyttäisikin pärjäävän jo nyt lähes omillaan ilman mitään suurempia tukia"  kirjoittaa Taloussanomat. Tornator tuskin parhaillaan kaavoittaisi metsiinsä lähes paria sataa tuulivoimalaitosta pelkästään TEM:n epämääräisten tukilupausten varaan. Teollisen tuulisähkön tuottaminen ilman massiivista syöttötariffia näyttää siis kannattavan myös alhaisilla sähkön hinnoilla, kun sekä voimalaitosten korkeus että niitten määrä viedään tappiin asti.

Odotettavissa on yhä mielipuolisempia hankkeita, satojen monsterimyllyjen teollisuuserämaita ja ennen näkemättömän laajoja tuuliteollisuusreservaatteja. Pohjanmaan erämaista ei ole muutaman vuoden kuluttua mitään jäljellä. 




2. syyskuuta 2015

Viikon kommentti



" Edes ne tuulivoimakaavat, jotka ovat menneet hallinto-oikeudessa nurin, eivät tunnu kiinnostavan pääosaa kuntapäättäjistä mitenkään. Täytyy todeta, että tuulivoimalobbarit ovat saaneet hyödylliset idiootit ajamaan asioitaan ja ikävä kyllä taustatukea kehittyviin maakuntiin tulee pääkallonpaikalta asti. Ideaköyhät kunnanisät yrittävät saada kiinteistöverotuottoja hupenevaan kassaan ja maanomistajat halajavat ilmaista rahaa...Politiikan tekemisen ytimessä on poliittisen päättäjän oma luonne. Jos meidän kärkikaartillamme ei löydy kanttia olla ikäviä ja vaativia yhteistyökumppaneitamme kohtaan, ja jos tarkkaavaisuus herpaantuu h-hetkellä, lopputulos tiedetään. "


Vesa-Matti Saarakkala US:n keskustelupalstalla

http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201392-tuulivoimarakentamista-rajoitetaan-porissa

Kuntakysely



Ruotsissa on tehty selvitys kuntiin tulleista valituksista, jotka ovat koskeneet tuulivoimaloitten aiheuttamaa melua :

http://www.skyddamiljön.nu/gallery/1/Rapporter-klagomal-buller-vindkraftverk.pdf

Kysely lähetettiin kaikkiin kuntiin, joissa on vähintään 15 tuulivoimalaitosta. Tällaisia kuntia on Ruotsissa 60 ja ne kaikki vastasivat kyselyyn. 37 kunnassa on ollut tuulivoimamelua koskevia valitusjuttuja vuoden 2010 jälkeen. Suurimmassa osassa tapauksista melu on häirinnyt 1-2 huushollia.

Jos kysely pitää paikkansa, arviolta yli kolmasosa Ruotsin 3000 tuulivoimalaitoksesta ei häiritse ketään.

Kyselyn toteutti tuulivoimaan kriittisesti suhtautuva yhdistys :

http://www.faringtoftanorra.se/


19. elokuuta 2015

Seurantatutkimuksia



Perusteellinen, uunituore katsaus tuulivoiman vaikutuksista paikalliseen pesimälinnustoon :

http://www.lugv.brandenburg.de/cms/media.php/lbm1.a.3310.de/vsw_dokwind_voegel.pdf

Paljon ennen - jälkeen -dataa tieteellisin kriteerein sekä täydelliset viiteluettelot eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin lähteisiin.

Joitakin poimintoja meikäläisistä lajeista :

Nuolihaukka

- tiedetään useissa tapauksissa hylänneen pesäpaikan tuulipuiston rakentamisvaiheessa, jolloin siirtynyt pesimään 2-3 km päähän, mutta usein 1-3 vuotta rakentamisen jälkeen palannut pesimään tuulivoima-alueelle
- Saksassa edelleen paljon pesiä 200 m - 1 km etäisyydellä voimalasta
- tiedossa on yht. 10 törmäystä tuulivoimalaan, niistä suurin osa aikuisia lintuja
- törmänneistä linnuista suurimmalla osalla oli pesä sen voimalan lähellä, johon ne törmäsivät, mutta tiedetään myös yksi 2,3 km päässä pesineen linnun törmäys pesäpoikasaikaan


Sinisuohaukka

- Skotlannin ja Pohjois-Englannin tuulivoima-alueilla selvästi pienempi reviiritiheys kuin ympäristössä (PEARCE-HIGGINS et al. 2009)
- Irlannissa 22 vuotta seuratulla reviirillä pesimämenestys huononi 31 tuulivoimalan rakentamisen jälkeen 2,63 lentokykyisestä poikasesta 1,27 poikaseen per vuosi huolimatta siitä, että pesäpaikka oli siirtynyt 538 m päähän tuulipuiston reunasta
(O’DONOGHUE et al. 2011).
- tiedossa on yht. 5 törmäystä tuulivoimalaan Euroopassa ja 12 Kaliforniassa, missä törmäystiheydeksi Altamontpassin tuulipuistossa on arvioitu 4 yksilöä per vuosi per puisto

Suopöllö

- tiedetään 2 törmäystä Saksasta - pesät olivat 5 km säteellä - joitakin Espanjasta ja USAsta

Kurki

- tiedetään yht. 18 törmäystä, melkein kaikki Saksassa
- ei kuitenkaan pidetä Saksassa riskialttiina lajina törmäyksille, koska lentää pesä- ja ruokailualueiden välit 20-60 m korkeudella tai kulkee ne jalan ja poikasaikaan ei juurikaan lennä
tuulivoima-alueella pesivien parien tiheys 40 % pienempi ja pesimämenestys 30 % huonompi kuin verrokkialueilla (SCHELLER & VÖKLER 2007), mutta 1 km säteellä tuulipuistosta neljän ensimmäisen vuoden aikana pesivien parien määrä pysyi samana (SCHELLER et al. 2012) 

Lehtokurppa

- tiedetään yht. 11 törmäystä Euroopassa, kaikki avoimilla paikoilla
- Etelä-Saksan metsäalueella reviiriä kiertävien koiraiden määrä väheni 88% tuulipuiston rakentamisen jälkeen, myös siellä missä voimalat (enimmäkseen?) eivät olleet käynnissä (DORKA et al. 2014)
- välttävät noin 300 m leveää 55 dB vyöhykettä voimaloitten ympärillä, missä eivät kuule toisten koiraiden ääntä (GARNIEL et al. 2007)

Kehrääjä

- neljässä tuulipuistossa Saksassa ja niitten ympäristössä reviirien määrä väheni enimmillään 31 reviiristä nollaan 1-6 vuodessa rakentamisen jälkeen
- yhdessä puistossa todettiin, että useimmat reviirit olivat siirtyneet yli 2 km päähän puistosta kaikki samaan ilmansuuntaan (RYSLAVY, julkaisematon).

18. elokuuta 2015

" Dort funf, dort sechs, dort weitere zehn... "



Saksan tuuliatlaksen mukaan Saksa voisi tuottaa tuulisähköä 390 TWh vuodessa alalta, joka on 2 % Saksan pinta-alasta. Tämä määrä sähköä vastaisi 65% Saksan sähkönkulutuksesta. 

Vuonna 2014 Saksan tuulivoimalaitokset tuottivat 51 TWh. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää siis kapasiteetin moninkertaistamista. Vaadittava pinta-ala ei kuitenkaan vaikuta kohtuuttomalta. 

Tilanne on ikävämpi, kun tarkastellaan, MISSÄ nämä uusille tuulivoimalaitoksille potentiaaliset alueet ovat.


Saksan pinta-alasta 77,6 % on tuulivoimalle sopimatonta (1 km etäisyys asutukseen, suojelualueet, vesistöt, tiet ym). 

Tuulivoimalle potentiaalinen alue muodostuu löyhästi suojelluista alueista (oranssi), suojelemattomista metsistä (keltainen) sekä puuttomista alueista eli lähinnä pelloista (vihreä). Löyhästi suojellut alueet ovat maisemansuojelualueita, luonnonpuistoja, UNESCON biosfäärialueita sekä kasviston ja eläimistön suojelualueita, 



Talousmetsistä ja löyhästi suojelluista alueista valtaosa sijaitsee Etelä-Saksassa eli Badem-Wurttembergin, Baijerin ja Alasaksin osavaltioissa. Baijerissa määrättiin hiljattain 2 km vähimmäisetäisyys asutukseen, joten Baijerin palkki on paljon kuvassa esitettyä lyhyempi.

Voitaisiinko suojelualueet ja metsät jättää rakentamatta ja sijoittaa uudet tuulivoimalat kokonaan vihreille alueille eli pelloille? Ei, koska vihreät alueet on lähes kokonaan jo rakennettu :





Vuoden 2012 lopussa vihreistä alueista oli siis vapaana enää keskimäärin noin 20 %. Tuulivoimalle vapaata, riittävän kaukana asutuksesta sijaitsevaa peltoa on jäljellä suuressa määrin enää lähinnä Baijerin ja Baden-Wurttembergin osavaltioissa.

Kun tarkastelua edelleen rajataan niin, että huomioidaan vain riittävän tuuliset alueet, muuttuu tilanne metsäluonnon suojelun näkökulmasta vielä huonommaksi :





Pohjois-Saksan riittävän tuulinen, vaaleansinisenä näkyvä rannikkokaistale on siis jo lähes kokonaan otettu tuulivoiman tuotantoon. Potentiaalista vapaata aluetta on jäljellä lähinnä Etelä-Saksan isoissa luonnonpuistoissa ja niitten ympärillä. Nämä erottuvat selkeinä violetteina ja oransseina vyöhykkeinä tuuliatlaskartassa. 

Ainakin Baijerin metsä, Mustametsä ja Pfalzin metsä ovat Keski-Euroopan tärkeimpiä metsämantereita. Osittain ne ovat tiheään asuttuja (esim. Schwarztwaldissa asuu Wikipedian mukaan ainakin miljoona ihmistä). Näitten löyhästi suojeltujen luonnonpuistojen sisällä on tiukasti suojeltuja kansallispuistoja ja Natura -alueita.

Tuuliteollisuus on jo siirtänyt katseensa Etelä-Saksan metsiin. KAIKKIA isoimpia luonnonpuistoja ja metsämantereita kaavoitetaan tai jo rakennetaan. Voimalaitosten lapakorkeus tulee olemaan samaa luokkaa kuin Suomessa eli noin 200 metriä. Pfalzin metsään aiotaan ensi alkuun rakentaa 60 myllyä. Thuringenin metsään lobataan vertikaalisia voimaloita. Baijerin metsään kilometrin päähän kansallispuistosta tulee 14 myllyä. Soonwald on jo rakennettu. Hinterlandswaldin osalta on "massiivisia" suunnitelmia. Fichtelgebirgetin luonnonpuistossa paikallinen metsähallitus aikoo tienata miljoonia vuokraamalla valtionmaata tuulivoimalle jne jne.




Viikon kommentit



" Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin vuonna 2000 osallistumisvelvoitteet, eli miten suunnitteluhankkeesta pitää kertoa jo varhaisessa vaiheessa osallisille. Se on valitettavasti johtanut siihen, että todellinen valta on karannut pois kaavoitusprosesseista kaupungin ylimpään johtoon tai sitten kehittämisorganisaatioihin tai jopa kehittämisyhtiöihin. "

" Hovikonsultit ovat syntyneet hankintalain puitesopimuskäytännön myötä. Lähes koko kaavoituskonsulttiraha annetaan puitesopimuksen kautta vaikka niiden piti alun perin olla vain pikkuhankkeiden läpi vetämistä varten. Mukaan pääsevät yritykset ovat etuoikeutettuja. Ne esimerkiksi tuottavat juuri sen tyyppisiä selvityksiä kuin niiltä toivotaan. Koska suunnittelua pyritään siirtämään yhä enemmän kunnan työntekijöiltä konsulteille, tämä on omiaan lisäämään näitä konsultteja käyttävän henkilön valtaa. "


Johanna Peurala & Vesa Muttilainen 2015 :
Korruption riskikohteet 2010-luvun Suomessa
Poliisiammattikorkeakoulun raportti 115.


2. elokuuta 2015

Kuutamokeikalla



Lepakoitten kartoittaminen ei ole hääppöistä hommaa. 

Detektori toisessa ja taskulamppu toisessa kädessä kampataan sydänyöllä uppo-outoja metsiä. Jo heinäkuun lopulla sysipimeys viipyy kuusikoissa monta tuntia. Jos detektorista ei kuulu mitään, ympärillä on vain rikkomaton hiljaisuus ja musertavan, lohduttoman pimeä metsä.

Tai noin se pitäisi mennä. Todellisuudessa tuulivoimahankkeitten lepakkokartoitukset tehdään ajelemalla autolla tai polkupyörällä metsäteitä pitkin. Varsinaiseen metsään ehkä jalkaudutaan vain rakennuspaikkojen kohdalla. Johtopäätöksenä todetaan, että joitakin yksittäisiä pohjanlepakoita havaittiin teiden varsilla. Hankealue on siis lepakoitten suhteen "heikkoa", "tavanomaista" tai "korkeintaan keskinkertaista".

Vastenmielisyys poiketa tieltä pimeään metsään on inhimillistä. Pelkästään teitä pitkin kulkeva kartoittaja saa kuitenkin kelvottomia tuloksia. Kokonaan havaitsematta jäävät viiksisiipat, jotka ovat Suomen yleisimpiä nisäkkäitä. Jos Viiatin sadan neliökilometrin tuulivoima-alueella Kurikassa ei ole havaittu viiksisiippoja, se kertoo ainoastaan, että kartoitusmenetelmä on ollut väärä. Yhtä uskottava olisi väite, että alueella ei esiinny lainkaan metsämyyrää tai metsäpäästäistä

Viiksisiippojen etsijälle reipas kävelyvauhtikin on liian suuri nopeus. "Siippa" löytyy kuljeskelemalla, palaamalla takaisin, seisoskelemalla, odottamalla. Ne ilmestyvät epäsäännöllisesti, odottamatta ja katoavat yhtä nopeasti turkasen pimeyteen. 


















Viiatti, 25.7 ja 1.8.2015. Viiksisiipasta tehtiin kaksi havaintoa. Laji löytyi muutaman tunnin kuljeskelun jälkeen. Havainnot tehtiin lopulta luontopolun ja latu-uran varrelta. Kummallakin paikalla vanhan kuusikon reunan isot lehtipuut kaartuvat polun ylle pimeäksi holviksi.


Viiksisiippa siis - yllätys yllätys - kuuluu tuulivoima-alueen molempien Natura -kohteitten direktiivilajistoon. Lajin runsaudesta tuulivoima-alueella ei tiedetä mitään. Ketä kiinnostaa? Arvioinnit on jo tehty ja niillä mennään.

Arvoton toimiala tuottaa arvottomia selvityksiä.

Taas tyly YVA -päätös



Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus
Ympäristö ja luonnonvarat
PL 156
60101 SEINÄJOKI


Aloite 25.5.2015

ALOITE HARKINNANVARAISESTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4§ mukaan ELY -keskus voi päättää, että lähekkäin suunniteltujen hankkeitten ympäristövaikutukset on arvioitava YVA-menettelyssä, jos hankkeet yhdessä voivat aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkinnanvarainen arviointi on tehtävä erityisesti silloin, kun hankkeitten koko on lähellä YVA -laissa määrättyä hankekoon alarajaa. Lain mukaan kansalaiset voivat saattaa asian ELY -keskuksen harkittavaksi.

Me allekirjoittaneet katsomme, että OX2 -yhtiön Kurikan Pirttimaan ympäristöön suunnitteleman tuulivoimahankkeen voimaloitten kokonaismäärä ja niitten yhteiset ympäristövaikutukset velvoittavat YVA -menettelyyn. 0X2:n Pirttimaan alueista Ponsivuori mahdollistaisi 9 voimalaitoksen ja Kukkookallio-Möhkäleenmaa jopa yli 30 voimalaitoksen rakentamisen. Nämä kaksi osa-aluetta ovat aivan kiinni toisissaan ja muodostavat käytännössä yhden tuulivoimahankkeen (liitteenä oleva kartta). Pirttimaan asutus jäisi osa-alueitten väliin.

Pirttimaan tuulivoimahanketta on viety eteenpäin samanaikaisesti kahtena erillisenä kaavana. Ponsivuoresta on laadittu yleiskaavaehdotus 17.11.2014 ja Kukkookallio-Möhkäleenmaa on hyväksytty maakuntakaavassa 11.5.2015. Kummassakaan kaava-asiakirjassa ei ole mitään mainintaa toisesta alueesta tai niitten yhteisvaikutuksista, vaikka kumpikin on kaavoitettu saman yhtiön eli OX2:n aloitteesta. Tilanne on kestämätön ja hyvin harhaanjohtava lähiasukkaitten ja kuntalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuksien kannalta.

Esitämme että Pirttimaan kummankaan tuulivoima-alueen kaavaa ei vietäisi eteenpäin, ennen kuin niitten yhteinen YVA -menettely on tehty.

--------------------------------

Kuuleminen

Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus on kuullut aloitteen johdosta mm. Kurikan kaupunkia ja OX2:ta.

Kurikan kaupunki : "Kaupungilla ei ole tiedossa Kukkookallio-Möhkälemaan alueelle kohdistuvaa tuulivoimahanketta."

OX2 : " OX2:lla ei ole tietoa Kukkookallio-Möhkälemaan hankevastaavasta. "

Ratkaisu

Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus päättää, että Kuukkookallio-Möhkälemaan tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista arviointimenettelyä.

Perustelut

ELY -keskus katsoo kuulemisten perusteella, että tällä hetkellä ei vielä ole hanketta eikä tarkempia suunnitelmia Kukkookallio-Möhkälemaan vaihemaakuntakaava-alueelle. Tämän vuoksi YVA -menettelyä ei tässä vaiheessa sovelleta.


Viikon YVA -lause



" Asukaskyselyyn vastanneet suhtautuivat hankkeeseen kriittisesti. Vastaajista yli 80 prosenttia vastustaa hanketta. Vastaajat kokevat hankkeen aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia etenkin alueen virkistyskäyttöön, maisemaan, asumisviihtyvyyteen, luontoon sekä kiinteistöjen arvoon. Lisäksi vastaajat kokevat tuulivoiman kalliina ja tehottomana energiamuotona. Huomionarvoista on, että vastaajat kokevat hankkeen vaikuttavan kielteisesti myös energiantuotantoon sekä työllisyyteen. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että haitallisia vaikutuksia ei ole mahdollista lieventää muuten kuin jättämällä voimalat rakentamatta...Usein kyselyihin vastaa aktiivinen kriittisesti suhtautuva joukko ja myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvat eivät koe tarvetta vastata. Näin kävi myös tässä kyselyssä. "


Kurikan Viiatin tuulivoimahankkeen YVA -selostus

Viikon muistutus



" Hanketoimijan on pidettävä aktiivisesti yhteyttä hankealueensa ihmisiin ja oltava valmiina vastaamaan kysymyksiin. Ihmiset tarvitsevat tietoa säännöllisesti ja etenkin silloin, jos suunnitelmissa tapahtuu muutoksia. Jos hankekehittäjän suhteet paikallisiin eivät ole kunnossa, voivat ihmiset eksyä hakemaan tietoa muista lähteistä, joiden jakama informaatio on usein hankkeen osalta virheellistä, vanhentunutta ja negatiivisesti vääristynyttä. Ajankohtaisin tieto hankkeen tilanteesta on aina hanketoimijalla ja paikallisilla viranomaisilla, ei tuulivoimaa vastustavilla yhdistyksillä."

Anni Mikkonen Tuulivoima -lehdessä

13. kesäkuuta 2015

Viikon kommentit



"Genom att sätta igång allt för många projekt i Österbotten har alltså både vindkraftsbolagen, markägarna, politikerna och myndigheterna gjort nästan allt vindkraftsbyggande omöjligt i hela landskapet. Ingen annan har förorsakat detta, utan aktörerna kan titta sig själva i spegeln.

I det här fallet blir trots allt befolkningen, markägarna, kommunerna och hela landskapet stora vinnare när alla fantasiprojekt ramlar samman som korthus. Hade projekten förverkligats skulle en katastrof ha drabbat oss alla."



"Varför skall vi betala över 100 euro/ MW för vindkraftsel när vi kan köpa vattenkraft från Sverige och Norge för 10-15 euro?"


kommentteja Svenska Ylen verkosta

4. kesäkuuta 2015

Tariffijonoon voi päästä monella tavalla






Syyskuussa 2012 TuuliWatti teki Simon kunnalle aloitteet Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen yleiskaavojen laadinnasta.

Helmikuussa 2014 ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Simon tuulivoima-alueet Länsi-Lapin maakuntakaavassa maankäyttö- ja rakennuslain vastaisina, koska ne sijoittuvat osittain Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja kokonaisuudessaan sen välittömään läheisyyteen.

6.10.2014 Simon kunnanvaltuusto hyväksyi Onkalon, Halmekankaan ja Leipiön tuuliyleiskaavat. "Ympäristöministeriön päätöksestä ei voi tehdä johtopäätöstä, etteikö vahvistamatta jääneille alueille voisi sijoittaa tuulivoimaa. Yleiskaavat eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa."

7.10.2014 Simon kunnanjohtaja Esko Tavia esitti julkisuuteen hartaan toivomuksen, että päätöksistä ei valitettaisi. "Valitus aiheuttaa painetta korottaa kunnallisveroa, koska kunnan tulopohja heikentyisi. Lisäksi valitus voi viivästyttää kaavojen voimaantuloa 1-2 vuodella, mikä voi kaataa Simon hankkeet, koska tuulivoiman tukirahoista kilpailee useampi taho."

26.11.2014 Simon yleiskaavoista on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valituksia on tehty seitsemän. Valittajat ovat yksityishenkilöitä. Valituksissa on puututtu mm. vuorovaikutusmenettelyyn, sähkölinjan kaavamerkintään, meluhaittaan, tuulivoima-alueiden sijaintiin ja maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Tuuliwatin tuulivoimapäällikkö Antti Kettunen kertoi, että valituksilla on vaikutusta hankkeeseen. "Jos valituksia ei olisi tullut, olisimme aloittaneet suunnittelun samantien ja rakentamistöihin olisi päästy kevättalvella." Oulun hallinto-oikeudessa yleiskaava-asioiden keskimääräinen käsittely on 22 kuukautta.

Lapin liitto ei ollut valittajien joukossa, koska Lapin liitto on valittanut ympäristöministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Helmi-maaliskuussa 2015 neljä seitsemästä valituksen jättäneestä henkilöstä veti valituksensa pois hallinto-oikeudesta. Syytä vetäytymiseensä nämä henkilöt eivät ilmoittaneet. Kolmea valitusta ei otettu käsittelyyn, koska hallinto-oikeus totesi niitten jättäneet henkilöt ei-osallisiksi.

Maaliskuun lopulla 2015 Simon rakennustarkastaja myönsi rakennusluvat Halmekankaan, Leipiön ja Onkalon voimalaitoksille. Rakennusluvista ei valittanut kukaan.

28.4.2015 Tuuliwatti tiedotti 27 uuden tuulivoimalan investoinnista Leipiö-Halmekangas-Onkaloon. "Simon kunnan on ollut helppo edistää hankkeita, koska kuntalaiset ja yksityiset maanomistajat ovat nähneet ne positiivisena mahdollisuutena. Luottamus kotimaiseen yhteistyökumppaniimme on näkynyt hankkeiden nopeassa etenemisessä. Vastuullisuus on olennainen osa luottamusta” totesi kunnanjohtaja Vivi Marttila.

13.5.2015 Tuuliwatti tiedotti Simon tuulivoimatyömaan ensimmäisten urakkojen tulevan hakuun jo kesällä. Pelkästään maanrakennusurakan suuruus on Simossa kymmenen miljoonaa euroa. Tuulivoimaloita varten rakennetaan kilometreittäin uutta tietä sekä 40 kilometriä uutta voimalinjaa. 100 miljoonaa euroa maksavat voimalat otetaan käyttöön ensi vuoden lopussa. 

Lähteet :
YLE Perämeri
Simon tuulivoimapuistojen kaava- ja YVA -selostukset
Pohjois-Suomen HAO tietopalvelu
tuuliwatti.fi