27. helmikuuta 2015

Pyhäjoelta


    Pyhäjoki, Mäkikangas. Etäisyys kuvauspaikasta lähimpään voimalaan 3 km.


Piti oikein käydä Pyhäjoella katsomassa, mikä siellä on pelästyttänyt kunnanvaltuuston niin, että jättivät puolet Parhalahden tuuliyleiskaavasta pöydälle.

http://www.raahenseutu.fi/uutiset/1194961779209/artikkeli/pyhajoen%20valtuustossa%20tuulivoima%20on%20lahtenyt%20kasista%20.html?sm=345fcd4cb322c926703168e9969580b7e4ff2e99781b969174463a6735109139a05d21eebf49f90d487b699ef13068dc7f70efd6ad7077ffd157c1e5183e24fa

Kunnan tekninen johtaja : " Tilanne on kiusallinen. Nyt vasta (Mäkikankaan) haitat alkavat valjeta ja päätöksiä on vaikea peruuttaa. Toivoisin, että asia (Parhalahti) kaatuisi maanomistajien vastustukseen."

Mitä nämä haitat tarkkaan ottaen ovat ei selviä kokouspöytäkirjasta. Puhtaasti kestävän kehityksen lähtökohdista ei päätöstä kuitenkaan tehty : samassa kokouksessa valtuusto päätti liittää Pyhäjoen kunnan Fennovoiman osakkaaksi :

http://pro.hanhikivi.net/kunta-myi-kunta-osti/

Tuulivoimalaitoksia on Pyhäjoella hyväksytty yhteensä 17 kpl. Niiltä kaikilta edellytetään ympäristölupaa. Tuulivoimayhtiön on lupaa vastaan laadittava vuosittain seurantaraportti, jossa on esitettävä mm.
- melun ja sen leviämisen seurantatulokset lähimmillä asuntoalueilla
- asukkailta kysyttävät kokemukset vilkkumisilmiöstä pihoilla
- selostus vaikutuksesta linnustoon paikallisen metsästysseuran kokemuksista
- havainnot lintujen törmäyksistä voimaloihin

Mielenkiintoista dataa nähtävillä siis jo vuoden kuluttua.

Pyhäjoelle on tulossa lisää voimalaitoksia 89 kpl maa-alueille ja 70 kpl merelle. Onshore -myllyt kattaisivat noin 3000 ha metsäalan eli 5,5% kunnan maa-alasta.

yvan tarkoitus

   
            Kuukaudet on korvattu kvartaaleilla.


Siirtääkö YVA -velvoite tuulivoimalaitostenne rakennusluvat vuosien päähän? Uhkaako syöttötariffi jäädä osaltanne haaveeksi? 

Ei hätää.


Ratkaisu yrityksenne ongelmaan on tuulivoima-alan uusin innovaatio Pika-YVA.


Tämä tuote voidaan räätälöidä yrityksenne toiveitten mukaan. Pika-YVAn perusmallista on karsittu kaikki ylimääräinen. Sen avulla Teiltä kuluu rakennuslupien saamiseen lyhimmillään jopa vain viisi kvartaalia


Pika-YVAn tärkein innovaatio sisältyy arviointiohjelmaan. Pika-YVA -ohjelmassa nimittäin ovat jo kaikki tarvittavat selvitykset valmiina ! Näin vältytte yksityiskohtaisilta lisäselvityksiltä, joitten tarve on perinteisesti tullut esiin ohjelmavaiheessa. Eliminoimalla turhat lisäselvitykset varmistatte, että Pika-YVA -selostus voidaan laittaa nähtäville lähes välittömästi Pika-YVA -ohjelman nähtävilläolon päättymisen jälkeen.


Tuotteen aikaisempia versioita vaivanneet rajoitukset, kuten julkinen ohjausryhmä, on uudesta versiosta poistettu kokonaan. Kirjepostissa toimitettavien asukaskyselyjen tilalla on helppokäyttöinen Surveypal® -kyselyohjelma. Tämä ohjelma varmistaa, että erityisesti yli 60 -vuotiailta saamanne palaute jää riittävän suppeaksi. Surveypalin® tarkempi esittely on ohjelmassa varattu niille korkeintaan kymmenelle ihmiselle, jotka perinteisesti osallistuvat hankkeenne tiedotustilaisuuksiin. Muitten on mahdollista saada tietoa Surveypalista paikallisista tiedotusvälineistä.


Uuden Pika-YVA -tuotteen pilottikokeilu on meneillään Kurikassa. Siellä on erittäin kunnianhimoisena tavoitteena saada 99 tuulivoimalaitoksen YVA -selostus valmiiksi kahdessa kuukaudessa. Lisähaastetta tuo se, että toinen näistä kuukausista on heinäkuu. Vastaanotto Kurikassa on toistaiseksi ollut lupaavan olematonta. Ei vähiten sen ansiosta, että hankevastaavan sidosryhmäyhteistyö kaupungin ympäristöjohdon, ely -keskuksen ja paikallislehden kanssa on toiminut saumattomasti.

19. helmikuuta 2015

Big Wind vs. metsäsertifiointi


Keski-Ruotsissa Jämtlannissa joukko paikallisia asukkaita on tehnyt kantelun Ruotsin FSC -metsäsertifioinnista vastaavalle yhdistykselle. Kantelun mukaan SCA -metsäyhtiön laajamittainen metsänvuokraus tuulivoimayhtiöille rikkoo SCA:n metsilleen saaman FSC -sertifikaatin kriteereitä :

http://snurrigt.vildavastra.se/wp-content/uploads/2015/02/FSC-anmälan-vindkraft-fullsjön-nr-2.pdf

FSC on Ruotsissa valtakunnallinen metsäsertifikaatti. Suomessa FSC:tä noudattavat UPM ja Tornator omissa metsissään ja näitten lisäksi kourallinen muita suurmetsänomistajia. Ne voi tsekata täältä valitsemalla country -kohdasta Finland :

http://info.fsc.org/certificate.php#result

Suomen FSC:tä valvovassa yhdistyksessä eli Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksessä ovat mukana kaikki luontojärjestöt. FSC -tuotteiden kriteerit ovat varsin tiukat, mistä syystä niille on kysyntää Keski-Euroopan painotaloissa. Suomessa on pulaa FSC -puusta, mistä syystä mm. UPM markkinoi sitä ryhmäsertifikaattina sopimusasiakkaillensa. Metsänomistajalta ei edellytetä sertifikaatin täydellistä noudattamista, mutta yhdenkin kriteerin selkeä laiminlyönti käytännössä estää sertifikaatin saamisen tai uusimisen. 

Parhaimmassa tapauksessa jämtlantilaisten tekemä valitus johtaa siihen, että tulevaisuudessa FSC -sertifikaattia ei enää myönnetä tuotteille, joiden raaka-aine on peräisin tuulivoima-alueilta. Suomessa Tornator suunnittelee omiin metsiinsä 200 tuulivoimalaitosta yhdessä Nordisk Vindkraftin kanssa. 
UPM yhdessä Hudson Clean Energy Partners - pääomasijoitusyhtiön kanssa kehittää kahdeksaa tuuliteollisusaluetta UPM:n metsiin ja tutkii useitten muitten UPM:n alueitten soveltuvuutta tähän tarkoitukseen. Vaikka FSC -puun markkinointi näiltä alueilta tulevaisuudessa estyisi, menetys olisi yhtiöille varmasti pieni verrattuna niitten tuulivoimasta saamiin tukiaisiin. Joka tapauksessa ruotsalaisten päänavauksen ansiosta on suomalaistenkin luontojärjestöjen vihdoin pakko ottaa asiaan kantaa.


Tuuliteollisuusalueet rikkovat ainakin seuraavia FSC -sertifikaatin kriteereitä. Räikeimmät ristiriidat on alleviivattu. 
" Metsätaloudella " tarkoitetaan tekstissä kaikkea metsästä saatavaa taloudellista hyötyä.


2.1 Metsien pitkäaikainen käyttöoikeus osoitetaan selkeästi (esimerkiksi vuokrasopimukset on osoitettava). Todentaminen: Kiinteistörekisteri, maanomistajan sopimusten tiedot.

2.2.1 Metsänomistajan tulee kunnioittaa kiinteistöä koskevia laillisia käyttöoikeuksia. Todentaminen: Kiinteistörekisteri, maanomistajan ja sidosryhmien haastattelu.

2.2.3 Metsänomistajan tulee kunnioittaa jokamiehen oikeuksia. Todentaminen: Sidosryhmähaastattelut, maastotarkastukset.

2.3 Hallinta- ja käyttöoikeuksia koskevien kiistojen ratkaisemiseksi käytetään asianmukaisia menettelytapoja. Ratkaisemattomien riitatapausten olosuhteet ja käsittelytilanne käsitellään sertifiointia arvioitaessa. Laajat ja asianosaisten määrän suhteen merkittävät riitatapaukset estävät yleensä sertifioinnin.

2.3.1 Metsänomistajan tulee dokumentoida metsätaloustoimiin liittyvät ristiriitatilanteet sekä a) ensisijaisesti pyrkiä saavuttamaan neuvotteluratkaisu kiistan osapuolten kanssa ja jos sitä ei saavuteta b) ratkaista maanhallinta- ja käyttöoikeuskiistat laillisten prosessien kautta. Todentaminen: Kokouspöytäkirjat, muistiinpanot, oikeuden päätökset, haastattelut.

2.3.2 Metsänomistajan tulee tunnistaa ne maan hallintaan ja käyttöoikeuksiin liittyvät kiistat, jotka voivat olla laajoja ja käsittää merkittävää joukkoa eturistiriitoja, sekä kuvata toimintamallit niiden ratkaisemiseksi siltä osin kuin ne kuuluvat metsänomistajan päätösvaltaan. Todentaminen: Metsäsuunnitelmat, kokouspöytäkirjat, metsänomistajan ja sidosryhmien haastattelut.



4.1.1 Metsänomistaja tarjoaa työmahdollisuuksia paikallisille asukkaille ja yrittäjille. Todentaminen: tarjouspyynnöt urakoista, suorittajatiedot.



4.1.1 Metsänomistaja arvioi metsätalouden tuottamat työmahdollisuudet ja hyödyt omalle perheelleen. Todentaminen: Metsänomistajan haastattelut.



4.4 Metsätaloudessa ja sen suunnittelussa otetaan huomioon sosiaalisten vaikutuksien arviointien tulokset. Metsätalouden suorassa vaikutuspiirissä olevien ihmisten ja yhteisöjen kanssa ylläpidetään keskusteluyhteyttä.



4.4.1 Metsänomistaja ottaa huomioon metsäsuunnittelussa ja toimenpiteissään vaikutukset erityisesti valtakunnallisesti tärkeiden virkistyskäyttöalueiden sosiaalisiin arvoihin. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, hyväksytyt kaavat, sosiaalisen arvioinnin materiaali, metsän ulkoilu- ja virkistyskäytöstä arvioidut vaikutukset.



4.5 Asianmukaisia menettelytapoja sovelletaan valitusten käsittelyyn ja oikeudenmukaisiin korvausmenettelyihin, jos paikallisväestön laillisille tai perinteisille oikeuksille, omaisuudelle,

resursseille tai elinkeinolle aiheutuu vahinkoa tai menetyksiä. Vahinkojen tai menetysten syntyminen pyritään estämään.

4.5.1 S Metsänomistajan täytyy olla tietoinen toimintansa vaikutuksista paikallisväestön
a) laillisiin ja perinteisiin oikeuksiin
b) omaisuuteen
c) elinkeinoihin
Todentaminen: Haastattelut, oikeuden päätökset.

4.5.2 Metsänomistaja dokumentoi ristiriidat koskien paikallisen väestön laillisille ja perinteisille oikeuksille, omaisuudelle tai elinkeinolle aiheutunutta vahinkoa. Todentaminen: Kiinteistörekisterissä mainitut rasitteet, metsänomistajan muistiinpanot, pöytäkirjat, oikeuden päätökset.

5.4 Metsätalouden tulisi pyrkiä vahvistamaan ja monipuolistamaan paikallistaloutta välttäen riippuvuutta yhdestä metsän tuotteesta.

5.4.1 Metsänomistaja tulisi luoda olosuhteet metsien monikäytölle suosimalla toimenpiteitä, jotka pitkällä tähtäimellä ottavat huomioon esimerkiksi sienten ja marjojen keräilytoiminnan sekä riistanhoidon. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, ohjeet, maastotarkastukset, metsänomistajan ja sidosryhmien haastattelut.

5.4.2 Metsänomistaja huomioi luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeät reitit ja rakenteet:
a) säilyttämällä metsätaloustoimissa kaavojen virkistysalueiden ulkoilureitit, merkityt polut ja rakennelmat
b) toteuttamalla metsänuudistaminen maakuntakaavaan merkittyjen retkeilyreittien lähimaisemassa pienialaisesti. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, kaavamerkinnät, maastotarkastus, sidosryhmien haastattelut.

5.5.2 Metsänomistaja ottaa huomioon metsäsuunnittelussa ja suunnitelman toimeenpanossa pohjavesialueet sekä alueen valumavesiin liittyvät vesiensuojelulliset näkökohdat
Todentaminen: Metsäsuunnitelma, ojitussuunnitelmat, vesiensuojelusuunnitelma, maastotarkastus, haastattelu.

5.5.4 Metson tiedossa olevat soidinpaikat merkitään metsäsuunnitelmaan ja ne otetaan huomioon
metsänhoitotoimenpiteissä seuraavasti:
a) uudistushakkuita tehtäessä metsänpeitteisyyttä ja puuston kokovaihtelua ylläpidetään tekemällä korkeintaan 0.5 hehtaarin kokoisia aukkoja tai alle hehtaarin laajuisia, kapeita uudistushakkuita

5.5.5 Suuret metsänomistajat (>10 000 ha ja kunnat) hoitavat virkistyskäytölle tärkeitä alueita (maakunta- ja yleis- ja asemakaavojen V, VL, ja VR) siten, että virkistys- ja maisema-arvot säilyvät. Uudistusmenetelminä käytetään peitteisyyttä ylläpitäviä erikoishakkuita, pienaukkohakkuita tai pieniä (Etelä-Suomi alle 2 ha, Pohjois-Suomi alle 3 ha) uudistushakkuita.
Todentaminen: Maakunta-, alue- ja yleiskaavat, metsäsuunnitelma, maastotarkastus, haastattelut.

6.3.11 Metsäomistaja (> 1000 ha) käsittelee metsiä pohjois- ja itärinteiltään yli 300 metrin ja etelä- ja länsirinteiltään yli 330 metrin korkeudella varovaisesti ja maisemaa korostetusti säilyttäen. Hakkuut tulee tehdä pääosin harvennus- ja väljennyshakkuina, metsän peitteisyyden säilyttävinä erikoishakkuina sekä korkeintaan 0,5 ha suuruisina aukkoina. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, työohjeet, maastotarkastukset, haastattelut.


6.4.1.2  Muut aina säästettävät kohteet:
a) Metsälain 10 §:n erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit täyttävät kohteet niiden koosta ja alueellisesta yleisyydestä riippumatta.
b) Erikseen määritellyt runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja turvekankaat (Liite 7)
c) Vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot (Liite 8)
d) Kuusivaltaiset varttuneet ja sitä vanhemmat tuoreet lehdot, joissa lahopuuta (vähintään 10 vuoden aikana muodostunutta, rinnankorkeusläpimitta > 10 cm) yli 15 m3/ha
e) Sekapuustoiset varttuneet ja sitä vanhemmat lehdot, joissa lahopuuta (vähintään 10 vuoden aikana muodostunutta, rinnankorkeusläpimitta > 10 cm) yli 10 m3/ha
f) Puustorakenteeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset varttuneet tai sitä vanhemmat lehtipuustoiset (>50 %) lehdot, joissa on lehtilahopuuta yli 5 m3/ha
m) Maankohoamisrannikon metsien luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kehityssarjat tai yksittäiset edustavat kehityssarjan osat
n) Vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset korvet, rämeet, nevat, letot ja metsäluhdat
o) Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset kitu- ja joutomaat

Huom 3: Luontaisesti puuttomista joutomaista (lähinnä kalliot) luonnontilaisen kaltaisina voidaan pitää kaikkia sellaisia kohteita, joiden kasvillisuus on säilynyt lähellä luonnontilaista vastaavana. 

6.4.3 S Metsänomistaja (>20 ha) säästää vähintään 5% sertifioidun alueen metsämaasta metsätalouden ulkopuolelle luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. 


6.4.5 Metsänomistajan tulee huolehtia siitä, että metsätaloustoimet, mukaan lukien ojitukset tai metsäteiden rakentaminen eivät vaurioita indikaattorin 6.4.1 mukaisia elinympäristöjä. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, ohjeet, maastotarkastukset, haastattelut.

6.5 Kirjalliset ohjeet laaditaan ja niitä noudatetaan eroosion estämiseksi sekä hakkuiden ja tienrakennuksen aiheuttamien ja muiden mekaanisten metsävaurioiden minimoimiseksi ja vesistöjen
suojelemiseksi.

6.5.3 Metsänomistaja ei tee uudisojitusta. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, kirjalliset ohjeet, maastotarkastukset.

6.5.9 Metsänomistajan tulee jättää avo- ja siemenpuuhakkuiden, uudis-, kunnostus- ja täydennysojitusten sekä maanmuokkauksen ulkopuolelle:
a) pienialaiset soistuneet painanteet
b) luonnontilaisten soiden vaihettumisvyöhykkeet

6.10 Metsää ei muuteta ei-metsäiseen maankäyttötarkoitukseen poikkeuksena ne olosuhteet, joissa muuttaminen:
a) Koskee vain hyvin rajoitettua osaa metsätalousyksiköstä
b) Ei tapahdu korkean suojeluarvon metsissä
c) Mahdollistaa merkittäviä, ylimääräisiä ja varmoja pitkän ajan suojeluhyötyjä metsätalousyksikön alueella.

6.10.1 Metsänomistaja hoitaa metsiään siten, että 5 % osuutta suurempaa alaa sertifioidun alueen metsämaasta ei muuteta ei-metsäiseen maankäyttötarkoitukseen ja siten, että metsien muuttaminen mahdollistaa merkittäviä, ylimääräisiä ja pitkällä tähtäimellä toimivia suojelullisia hyötyjä.

Huom. Mahdollisuus maankäyttöluokan muutokseen on virallisen suunnitteluprosessin (kaavoitus) kautta tai viranomaisen myöntämällä luvalla.

6.10.3 Metsänomistaja ei muuta korkean suojeluarvon alueiden tai aina säästettävien elinympäristöjen (6.4.1) maankäyttömuotoa siten, että näiden luonnonsuojelullisten tai muiden arvojen
säilyminen vaarantuu.

Huom. Mahdollisuus maankäyttöluokan muutokseen tästä on mahdollista virallisen suunnitteluprosessin (kaavoitus) kautta tai viranomaisen myöntämällä luvalla.

8.2 Metsätalouden tulee sisältää tutkimusta ja tietojen keruuta vähintään seuraavien indikaattorien seurantaa varten:

a) Kaikkien korjattujen metsän tuotteiden tuotto.
b) Puuston kasvu, metsien uudistuminen ja metsien tila.
c) Eläin- ja kasvilajiston koostumus ja siinä havaitut muutokset.
d) Korjuun ja muiden toimenpiteiden ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.
e) Metsätalouden kustannukset, tuottavuus ja tehokkuus.

8.5.1 Tiivistelmä kriteerissä 8.2 mainitusta seurantasuunnitelmasta ja seurannan tuloksista on julkisesti saatavilla tai toimitetaan pyynnöstä.

14. helmikuuta 2015

Miksi seurantatutkimusta ei julkaistu ?


Lundin yliopiston ekologinen instituutti sai vuonna 2009 Ruotsin energiavirastolta 1 600 000 kruunua tutkimusprojektiin ”Fåglar och vindkraft i skogsmiljö”. Hankkeen tarkoitus oli seurata tuulivoima-alueitten linnuston laji- ja parimääriä useana perättäisenä vuotena ja näin saada tieteellisesti validia tietoa paikallisen linnuston muutoksista näissä metsissä. Erityisesti oli tarkoitus seurata metson, teeren ja pyyn lisääntymistulosta. Tutkimustulokset oli määrä julkaista vuonna 2012 Vindval -raporttina. Vindval on energiaviraston alainen tuulivoimatutkimukseen keskittynyt laitos.


Lundin yliopiston tutkimuksesta ei ole sittemmin kuulunut mitään. Vindvalin sen paremmin kuin Lundin yliopiston sivuilta siitä ei löydy edes mainintaa.


Vindvalin vuosikatsaus ilmestyi toissapäivänä. Siinä haastatellaan Lundin tutkimushankkeen vetäjää, ornitologi Martin Greeniä. Häneltä mm. kysytään, mitä uutta tutkimustietoa tuulivoima-alueitten linnustovaikutuksista on kertynyt edellisen, vuonna 2011 julkaistun synteesiraportin jälkeen. Tätä ruotsalaisten vanhaa kirjallisuuskatsausta käytetään Suomessa edelleen tuulivoimahankkeitten linnustovaikutusten arvioinneissa - usein ainoana lähteenä ja huolimatta siitä, että katsauksessa on tuskin yhtäkään meikäläisiin havumetsiin sellaisenaan soveltuvaa viitettä.


Green vastaa : " Meillä ei ole juuri nyt mitään syytä päivittää synteesiraporttia...tutkimustuloksemme yleisesti ottaen tukevat sitä... toivon vain, että tuloksemme julkaistaan...(det vore bra om)...kunhan metsien vain annetaan olla mahdollisimman luonnontilassa, jäävät tuulivoimaloitten vaikutukset metsien linnustoon todennäköisesti pieniksi...suhtaudun kriittisesti siihen, että tuulivoimaloilta vaaditaan suojaetäisyyttä esimerkiksi metson soidinpaikkoihin, vaikka muilta metsässä tehtäviltä toimenpiteiltä suojavyohykkeitä ei edellytetä..."


Siis hetkinen.


Tyypit ovat keränneet yli miljoonalla kruunulla seurantatietoa Ruotsin pisimpään toiminnassa olleilta tuulivoima-alueilta, dataa jolle olisi Suomessa ja varmasti Ruotsissakin äärimmäisen akuutti tarve - mutta heillä ei ole "mitään syytä" julkaista sitä ! Greenin mielestä tuulivoiman linnustovaikutuksista päinvastoin puhutaan "liikaa" verrattuna metsätaloudelle tai metsästykselle annettuihin "vapaakortteihin".


Tutkijan kommentit tuovat mieleen Vaasan yliopiston Levon -instituutin eräälle tuulivoimayhtiölle tekemän linnustoselvityksen, jonka esipuheessa todetaan :


"Mielestämme alue sopii hyvin tuulivoimarakentamiseen." 

Levon -instituutin selvityksen tarkoitus oli siis todentaa etukäteen muodostettu mielipide. Kohdassa menetelmät todetaan : 

"...oletettavasti tuulivoimapuiston valmistumisen jälkeiset lintujen törmäykset voimaloihin jäävät  ainakin populaatiotasolla vähäisiksi." 

Tämä siis lausutaan ennen kuin tuloksia on edes esitelty. Vaasan yliopiston työryhmä ei ole ilmeisesti ymmärtänyt, että kyseessä on oikeudellisesti sitova asiakirja.

Todennäköisesti Lundin tutkijoitten seuranta-aineistoa ei tulla koskaan julkaisemaan. Mitä sellaista siinä oli, joka ei sopinut Vindvalin tuulivoimamyönteiseen linjaan ?


Martin Greenin haastattelu: 


http://www.naturvardsverket.se/Nerladdningssida/?fileType=pdf&downloadUrl=/upload/miljoarbete-i-samhallet/miljoarbete-i-sverige/forskning/vindval/Intervju-Martin-Gren-2014.pdf


13. helmikuuta 2015

Viikon kommentti








Maksan sähköveroa eli "energiewendeä" jo yli 15 euroa kuussa
- enemmän kuin keskimääräinen kotitalous Saksassa.

" On lähdetty suurten energiatuottajien tarpeista ja tuettu suuria voimalayksiköitä toivossa, että niitten tuotanto vähitellen syrjäyttää uusiutumattomien käytön. Entä jos lähdettäisiinkin sähkön käyttäjästä? Tuulimylly sopisi paremmin sähkönkuluttajan apuvälineeksi, jonka avulla voi vähentää verkkosähkön kulutusta. Eli tuulisella säällä verkon kuormitus kevenisi sen sijaan, että siirrellään tuulimyllyjen tuottamaa sähköä verkossa. "

Kommentti HS:n verkkosivuilla

6. helmikuuta 2015

Viikon muistutus

" Jos kaikkia alueita pidetään lähtökohtaisesti tuulivoimalle soveltuvina ja soveltumattomat alueet suljetaan kriteeri kerrallaan pois, se edellyttää aukotonta tiedonkeruuta.... (vaikka) käytännössä useilla alueilla ei kukaan käy tekemässä esim. lintuhavaintoja, alueet (kuitenkin) jäävät mukaan tuulivoimakaavaan...

...ei-analyysi pitäisi olla linnuston näkökulmasta ei ainakaan -analyysi: tehtyjen lintuhavaintojen perusteella kyseiset alueet eivät ainakaan sovellu tuulivoima-alueiksi. "


FM Päivi Peltoniemi, mielipide Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksesta

Ilman yvaa



Ilmajoella tuulivoimalle kaavoitetaan kaikki mahdolliset alueet ilman sen kummempia perusteluita. 

" Tuulimyllyjen tyypit ja siten niiden ominaisuudet ovat selvillä kulloisellakin alueella rakennuslupavaiheessa...Alueilla, joiden maanomistajat sallivat tuulivoiman rakentamisen, jatketaan luonnonolojen, maisemavaikutusten, melun ja varjostuksen selvittämistä...(yhteisvaikutukset???)...Kaavanlaatijan tiedossa on toistaiseksi seitsemän eri vaiheessa olevaa tuulivoimahanketta...(missä???)...Alustavien rajauksien mukaan Ilmajoelle voidaan rakentaa yhteensä n. 80-140 tuulimyllyä...(miksi???)...Selvitysten perusteella laaditaan 1-2 yleiskaavaluonnosta, jotka asetetaan epävirallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi...(YVA ???) "

5. helmikuuta 2015

Viikon YVA -lauseet










Näkymä Jurvasta.

" Tuulivoimapuistot sijaitsevat kohteesta katsottuna eri suunnissa, joten niitten voimalat eivät ole nähtävissä yhtä aikaa, vaan katsoja joutuu kääntämään päätään eri ilmansuuntiin, jotta se olisi mahdollista. "

Arvio Kattiharjun ja Rajavuoren hankkeitten yhteisvaikutuksesta Laihianjoen kulttuurihistoriallisesti merkittävällä pohjalaistaloalueella.


" Hankekokonaisuus Lappfjärd - Lakiakangas muodostaa leveän esteen lintujen merkittävän muuttoreitin tuntumaan. Lisäksi Merijärven tärkeät levähdysalueet jäävät tuulivoimapuistojen väliin. Linnuille jää kuitenkin noin 2,5 km leveä voimaloista vapaa vyöhyke, jonka kautta ne voivat väistää tuulivoimaloita ja kulkea levähdysalueillensa. "

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan linnustovaikutukset


Viikon vastine


" Melumallinnuksen mukaan melun määrä tilanne kohdalla on 34,7 dB. "

Kaavanlaatijan vastine Kurikan Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavasta jätettyyn muistutukseen