19. helmikuuta 2015

Big Wind vs. metsäsertifiointi


Keski-Ruotsissa Jämtlannissa joukko paikallisia asukkaita on tehnyt kantelun Ruotsin FSC -metsäsertifioinnista vastaavalle yhdistykselle. Kantelun mukaan SCA -metsäyhtiön laajamittainen metsänvuokraus tuulivoimayhtiöille rikkoo SCA:n metsilleen saaman FSC -sertifikaatin kriteereitä :

http://snurrigt.vildavastra.se/wp-content/uploads/2015/02/FSC-anmälan-vindkraft-fullsjön-nr-2.pdf

FSC on Ruotsissa valtakunnallinen metsäsertifikaatti. Suomessa FSC:tä noudattavat UPM ja Tornator omissa metsissään ja näitten lisäksi kourallinen muita suurmetsänomistajia. Ne voi tsekata täältä valitsemalla country -kohdasta Finland :

http://info.fsc.org/certificate.php#result

Suomen FSC:tä valvovassa yhdistyksessä eli Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksessä ovat mukana kaikki luontojärjestöt. FSC -tuotteiden kriteerit ovat varsin tiukat, mistä syystä niille on kysyntää Keski-Euroopan painotaloissa. Suomessa on pulaa FSC -puusta, mistä syystä mm. UPM markkinoi sitä ryhmäsertifikaattina sopimusasiakkaillensa. Metsänomistajalta ei edellytetä sertifikaatin täydellistä noudattamista, mutta yhdenkin kriteerin selkeä laiminlyönti käytännössä estää sertifikaatin saamisen tai uusimisen. 

Parhaimmassa tapauksessa jämtlantilaisten tekemä valitus johtaa siihen, että tulevaisuudessa FSC -sertifikaattia ei enää myönnetä tuotteille, joiden raaka-aine on peräisin tuulivoima-alueilta. Suomessa Tornator suunnittelee omiin metsiinsä 200 tuulivoimalaitosta yhdessä Nordisk Vindkraftin kanssa. 
UPM yhdessä Hudson Clean Energy Partners - pääomasijoitusyhtiön kanssa kehittää kahdeksaa tuuliteollisusaluetta UPM:n metsiin ja tutkii useitten muitten UPM:n alueitten soveltuvuutta tähän tarkoitukseen. Vaikka FSC -puun markkinointi näiltä alueilta tulevaisuudessa estyisi, menetys olisi yhtiöille varmasti pieni verrattuna niitten tuulivoimasta saamiin tukiaisiin. Joka tapauksessa ruotsalaisten päänavauksen ansiosta on suomalaistenkin luontojärjestöjen vihdoin pakko ottaa asiaan kantaa.


Tuuliteollisuusalueet rikkovat ainakin seuraavia FSC -sertifikaatin kriteereitä. Räikeimmät ristiriidat on alleviivattu. 
" Metsätaloudella " tarkoitetaan tekstissä kaikkea metsästä saatavaa taloudellista hyötyä.


2.1 Metsien pitkäaikainen käyttöoikeus osoitetaan selkeästi (esimerkiksi vuokrasopimukset on osoitettava). Todentaminen: Kiinteistörekisteri, maanomistajan sopimusten tiedot.

2.2.1 Metsänomistajan tulee kunnioittaa kiinteistöä koskevia laillisia käyttöoikeuksia. Todentaminen: Kiinteistörekisteri, maanomistajan ja sidosryhmien haastattelu.

2.2.3 Metsänomistajan tulee kunnioittaa jokamiehen oikeuksia. Todentaminen: Sidosryhmähaastattelut, maastotarkastukset.

2.3 Hallinta- ja käyttöoikeuksia koskevien kiistojen ratkaisemiseksi käytetään asianmukaisia menettelytapoja. Ratkaisemattomien riitatapausten olosuhteet ja käsittelytilanne käsitellään sertifiointia arvioitaessa. Laajat ja asianosaisten määrän suhteen merkittävät riitatapaukset estävät yleensä sertifioinnin.

2.3.1 Metsänomistajan tulee dokumentoida metsätaloustoimiin liittyvät ristiriitatilanteet sekä a) ensisijaisesti pyrkiä saavuttamaan neuvotteluratkaisu kiistan osapuolten kanssa ja jos sitä ei saavuteta b) ratkaista maanhallinta- ja käyttöoikeuskiistat laillisten prosessien kautta. Todentaminen: Kokouspöytäkirjat, muistiinpanot, oikeuden päätökset, haastattelut.

2.3.2 Metsänomistajan tulee tunnistaa ne maan hallintaan ja käyttöoikeuksiin liittyvät kiistat, jotka voivat olla laajoja ja käsittää merkittävää joukkoa eturistiriitoja, sekä kuvata toimintamallit niiden ratkaisemiseksi siltä osin kuin ne kuuluvat metsänomistajan päätösvaltaan. Todentaminen: Metsäsuunnitelmat, kokouspöytäkirjat, metsänomistajan ja sidosryhmien haastattelut.



4.1.1 Metsänomistaja tarjoaa työmahdollisuuksia paikallisille asukkaille ja yrittäjille. Todentaminen: tarjouspyynnöt urakoista, suorittajatiedot.



4.1.1 Metsänomistaja arvioi metsätalouden tuottamat työmahdollisuudet ja hyödyt omalle perheelleen. Todentaminen: Metsänomistajan haastattelut.



4.4 Metsätaloudessa ja sen suunnittelussa otetaan huomioon sosiaalisten vaikutuksien arviointien tulokset. Metsätalouden suorassa vaikutuspiirissä olevien ihmisten ja yhteisöjen kanssa ylläpidetään keskusteluyhteyttä.



4.4.1 Metsänomistaja ottaa huomioon metsäsuunnittelussa ja toimenpiteissään vaikutukset erityisesti valtakunnallisesti tärkeiden virkistyskäyttöalueiden sosiaalisiin arvoihin. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, hyväksytyt kaavat, sosiaalisen arvioinnin materiaali, metsän ulkoilu- ja virkistyskäytöstä arvioidut vaikutukset.



4.5 Asianmukaisia menettelytapoja sovelletaan valitusten käsittelyyn ja oikeudenmukaisiin korvausmenettelyihin, jos paikallisväestön laillisille tai perinteisille oikeuksille, omaisuudelle,

resursseille tai elinkeinolle aiheutuu vahinkoa tai menetyksiä. Vahinkojen tai menetysten syntyminen pyritään estämään.

4.5.1 S Metsänomistajan täytyy olla tietoinen toimintansa vaikutuksista paikallisväestön
a) laillisiin ja perinteisiin oikeuksiin
b) omaisuuteen
c) elinkeinoihin
Todentaminen: Haastattelut, oikeuden päätökset.

4.5.2 Metsänomistaja dokumentoi ristiriidat koskien paikallisen väestön laillisille ja perinteisille oikeuksille, omaisuudelle tai elinkeinolle aiheutunutta vahinkoa. Todentaminen: Kiinteistörekisterissä mainitut rasitteet, metsänomistajan muistiinpanot, pöytäkirjat, oikeuden päätökset.

5.4 Metsätalouden tulisi pyrkiä vahvistamaan ja monipuolistamaan paikallistaloutta välttäen riippuvuutta yhdestä metsän tuotteesta.

5.4.1 Metsänomistaja tulisi luoda olosuhteet metsien monikäytölle suosimalla toimenpiteitä, jotka pitkällä tähtäimellä ottavat huomioon esimerkiksi sienten ja marjojen keräilytoiminnan sekä riistanhoidon. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, ohjeet, maastotarkastukset, metsänomistajan ja sidosryhmien haastattelut.

5.4.2 Metsänomistaja huomioi luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeät reitit ja rakenteet:
a) säilyttämällä metsätaloustoimissa kaavojen virkistysalueiden ulkoilureitit, merkityt polut ja rakennelmat
b) toteuttamalla metsänuudistaminen maakuntakaavaan merkittyjen retkeilyreittien lähimaisemassa pienialaisesti. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, kaavamerkinnät, maastotarkastus, sidosryhmien haastattelut.

5.5.2 Metsänomistaja ottaa huomioon metsäsuunnittelussa ja suunnitelman toimeenpanossa pohjavesialueet sekä alueen valumavesiin liittyvät vesiensuojelulliset näkökohdat
Todentaminen: Metsäsuunnitelma, ojitussuunnitelmat, vesiensuojelusuunnitelma, maastotarkastus, haastattelu.

5.5.4 Metson tiedossa olevat soidinpaikat merkitään metsäsuunnitelmaan ja ne otetaan huomioon
metsänhoitotoimenpiteissä seuraavasti:
a) uudistushakkuita tehtäessä metsänpeitteisyyttä ja puuston kokovaihtelua ylläpidetään tekemällä korkeintaan 0.5 hehtaarin kokoisia aukkoja tai alle hehtaarin laajuisia, kapeita uudistushakkuita

5.5.5 Suuret metsänomistajat (>10 000 ha ja kunnat) hoitavat virkistyskäytölle tärkeitä alueita (maakunta- ja yleis- ja asemakaavojen V, VL, ja VR) siten, että virkistys- ja maisema-arvot säilyvät. Uudistusmenetelminä käytetään peitteisyyttä ylläpitäviä erikoishakkuita, pienaukkohakkuita tai pieniä (Etelä-Suomi alle 2 ha, Pohjois-Suomi alle 3 ha) uudistushakkuita.
Todentaminen: Maakunta-, alue- ja yleiskaavat, metsäsuunnitelma, maastotarkastus, haastattelut.

6.3.11 Metsäomistaja (> 1000 ha) käsittelee metsiä pohjois- ja itärinteiltään yli 300 metrin ja etelä- ja länsirinteiltään yli 330 metrin korkeudella varovaisesti ja maisemaa korostetusti säilyttäen. Hakkuut tulee tehdä pääosin harvennus- ja väljennyshakkuina, metsän peitteisyyden säilyttävinä erikoishakkuina sekä korkeintaan 0,5 ha suuruisina aukkoina. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, työohjeet, maastotarkastukset, haastattelut.


6.4.1.2  Muut aina säästettävät kohteet:
a) Metsälain 10 §:n erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit täyttävät kohteet niiden koosta ja alueellisesta yleisyydestä riippumatta.
b) Erikseen määritellyt runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja turvekankaat (Liite 7)
c) Vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot (Liite 8)
d) Kuusivaltaiset varttuneet ja sitä vanhemmat tuoreet lehdot, joissa lahopuuta (vähintään 10 vuoden aikana muodostunutta, rinnankorkeusläpimitta > 10 cm) yli 15 m3/ha
e) Sekapuustoiset varttuneet ja sitä vanhemmat lehdot, joissa lahopuuta (vähintään 10 vuoden aikana muodostunutta, rinnankorkeusläpimitta > 10 cm) yli 10 m3/ha
f) Puustorakenteeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset varttuneet tai sitä vanhemmat lehtipuustoiset (>50 %) lehdot, joissa on lehtilahopuuta yli 5 m3/ha
m) Maankohoamisrannikon metsien luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kehityssarjat tai yksittäiset edustavat kehityssarjan osat
n) Vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset korvet, rämeet, nevat, letot ja metsäluhdat
o) Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset kitu- ja joutomaat

Huom 3: Luontaisesti puuttomista joutomaista (lähinnä kalliot) luonnontilaisen kaltaisina voidaan pitää kaikkia sellaisia kohteita, joiden kasvillisuus on säilynyt lähellä luonnontilaista vastaavana. 

6.4.3 S Metsänomistaja (>20 ha) säästää vähintään 5% sertifioidun alueen metsämaasta metsätalouden ulkopuolelle luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. 


6.4.5 Metsänomistajan tulee huolehtia siitä, että metsätaloustoimet, mukaan lukien ojitukset tai metsäteiden rakentaminen eivät vaurioita indikaattorin 6.4.1 mukaisia elinympäristöjä. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, ohjeet, maastotarkastukset, haastattelut.

6.5 Kirjalliset ohjeet laaditaan ja niitä noudatetaan eroosion estämiseksi sekä hakkuiden ja tienrakennuksen aiheuttamien ja muiden mekaanisten metsävaurioiden minimoimiseksi ja vesistöjen
suojelemiseksi.

6.5.3 Metsänomistaja ei tee uudisojitusta. Todentaminen: Metsäsuunnitelma, kirjalliset ohjeet, maastotarkastukset.

6.5.9 Metsänomistajan tulee jättää avo- ja siemenpuuhakkuiden, uudis-, kunnostus- ja täydennysojitusten sekä maanmuokkauksen ulkopuolelle:
a) pienialaiset soistuneet painanteet
b) luonnontilaisten soiden vaihettumisvyöhykkeet

6.10 Metsää ei muuteta ei-metsäiseen maankäyttötarkoitukseen poikkeuksena ne olosuhteet, joissa muuttaminen:
a) Koskee vain hyvin rajoitettua osaa metsätalousyksiköstä
b) Ei tapahdu korkean suojeluarvon metsissä
c) Mahdollistaa merkittäviä, ylimääräisiä ja varmoja pitkän ajan suojeluhyötyjä metsätalousyksikön alueella.

6.10.1 Metsänomistaja hoitaa metsiään siten, että 5 % osuutta suurempaa alaa sertifioidun alueen metsämaasta ei muuteta ei-metsäiseen maankäyttötarkoitukseen ja siten, että metsien muuttaminen mahdollistaa merkittäviä, ylimääräisiä ja pitkällä tähtäimellä toimivia suojelullisia hyötyjä.

Huom. Mahdollisuus maankäyttöluokan muutokseen on virallisen suunnitteluprosessin (kaavoitus) kautta tai viranomaisen myöntämällä luvalla.

6.10.3 Metsänomistaja ei muuta korkean suojeluarvon alueiden tai aina säästettävien elinympäristöjen (6.4.1) maankäyttömuotoa siten, että näiden luonnonsuojelullisten tai muiden arvojen
säilyminen vaarantuu.

Huom. Mahdollisuus maankäyttöluokan muutokseen tästä on mahdollista virallisen suunnitteluprosessin (kaavoitus) kautta tai viranomaisen myöntämällä luvalla.

8.2 Metsätalouden tulee sisältää tutkimusta ja tietojen keruuta vähintään seuraavien indikaattorien seurantaa varten:

a) Kaikkien korjattujen metsän tuotteiden tuotto.
b) Puuston kasvu, metsien uudistuminen ja metsien tila.
c) Eläin- ja kasvilajiston koostumus ja siinä havaitut muutokset.
d) Korjuun ja muiden toimenpiteiden ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.
e) Metsätalouden kustannukset, tuottavuus ja tehokkuus.

8.5.1 Tiivistelmä kriteerissä 8.2 mainitusta seurantasuunnitelmasta ja seurannan tuloksista on julkisesti saatavilla tai toimitetaan pyynnöstä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti