31. toukokuuta 2015

Jännittäviä aikoja !






Tuulisodasta ei dramatiikkaa puutu. Viime keskiviikkona julkaistun hallitusohjelman kirjaus syöttötariffikiintiön pienentämisestä 2500 megawatista 1700 megawattiin oli uutispommi, joka tulee ratkaisemaan Pohjanmaan suometsäerämaiden kohtalon. 

Nyt sitten vilkuillaan ja päivitetään sitä energiaviraston hemmetin pylväsdiagrammia maaliviivan ylittäneistä tariffihakemuksista, kytätään väliaikatietoja, ehtivätkö nämä vai sittenkin nuo. Kristiinankaupungin Metsälässä EPV Tuulivoima heittäytyi viivan yli kuusi vuotta kestäneen ottelun jälkeen täpärästi KHO:n viime viikolla antama ratkaisu kourassaan. Kisastudio pystyyn !

Tällaista jännitysnäytelmää luonnonsuojelija pääsee seuraamaan todennäköisesti vain kerran elämässään. Protagonisti ottaa nyt kaikki viimeisetkin aseet käyttöön epätoivon rimaa hipoen. Tariffipäätöksistäkin voi valittaa ! Eräitten antagonistien nettisivut ovat olleet suljettuna viime viikon keskiviikosta lähtien. Riskisijoittaja maksaa vielä konsulttien laskut ja poistuu sitten vähin äänin näyttämöltä.

Väliaikatiedot näyttävät liian hyviltä ollakseen lopulliset. Pohjois-Pohjanmaan rannikko menetettiin mutta muualla Suomessa paistaa taas aurinko. Yhtäkkiä kukaan ei näytä edes kaipaavan mastodontteja. Kunnat, maakuntaliitot, vihreät, jopa Greenpeace ovat toistaiseksi olleet vaiti. Muutenkin on oudon hiljaista. Mitä tuumivat nyt lestijärveläiset ja Lestijärven kunnan kouluttamat tuulivoima-asentajat ? Mitä tarkoittaa hallitusohjelman pahaenteinen kirjaus :

"Selvitetään vaalikauden aikana tuulivoiman edistäminen kustannustehokkaasti" ?

Vapautuvien resurssien, ajan ja energian määrä on yhtäkkiä valtava. Sipilän hallitusohjelma tarjoaa luonnonsuojelijalle yltäkylläisesti muutakin tekemistä. Viimeisestä kolmesta vuodesta jään kaipaamaan vain tätä yhteisöä sekä sitä, että oli pakko ottaa selvää mitä erilaisimmista asioista. Blogin aiheet puhukoot puolestaan.
  

21. toukokuuta 2015

Kyrönjoen tuulisota




Kansalaisten liikehdintä uusiutuvaa energiaa vastaan ei ole Etelä-Pohjanmaalla mitenkään uusi tai outo ilmiö. 

Anssi Orrenmaan historiikki Kyrönjoen tulvasota (Alueellinen ympäristöjulkaisu 338) kertoo 1970 -luvulla virinneestä ja 20 vuotta kestäneestä kansanliikkeestä. Kyrönjoen sota päättyi vasta vuonna 1991 Kyrönjoen alaosan erityissuojelulakiin, Lex Kyrönjokeen. Kyrönjokivarren asukkaat säilyttivät vapaat koskensa vesivoimarakentamiselta ja vuorokausisäännöstelyltä.

Kyrönjoen koskisota oli taistelua valtion subventoimaa, kannattamatonta ja jokiympäristölle tuhoisaa energiantuotantoa vastaan. Kyrönjoen vesivoimarakentaminen oli kannattavaa vain, kun valtio ensin rakensi tarvittavat altaat ja kanavat tulvasuojelun nimissä. Koskisota kilpistyi lopulta kysymykseen kahdesta Kyrönjoen alaosan voimalaitoksesta, jotka valtio oli luvannut sähköyhtiölle joen yläosan heikosti tuottavien allasvoimaloitten tehoa parantamaan.

Tämän päivän "tuuliagitaattori" löytää Anssi Orrenmaan kirjasta paljon muitakin tunnistettavia yhtymäkohtia. Kyrönjoen kevättulvia käytettiin näyttävänä mediailmiönä ja "myyttinä" voimalaitosrakentamisen puolustelussa samaan tapaan, kuin tuulivoimayhtiöt nyt käyttävät ilmastonmuutosta. "Kevättulvat tulivat monesti hyvään vaiheeseen, kun esimerkiksi rahoitus oli kriittinen", toteaa Pertti Sevola. "Sopivat luottotoimittajat liioittelivat jatkuvasti valtakunnallisissa tiedotusvälineissä tulvien vahingollisuutta ja alueen yksimielisyyttä töiden ajamisessa", kertoo Jaakko Luoma.

Myös sähköyhtiön toimintatavat ja asenne paikallisia asukkaita kohtaan vaikuttavat kovin tutuilta. "Painostuksen ja tietämättömyyden vallassa vanhat jakokunnat myivät vesiosuutensa yhtiölle. Harva edes tiesi olevansa jakokunnan osakas ja päättäjä tärkeässä asiassa", toteaa Marja-Liisa Kriikku. "Kokouksiin saapui usein vain kourallinen osakkaita. Jyllinkosken Sähkö Oy osti vajaassa vuodessa Kyrönjoen itselleen nopeilla ja hyvin juntatuilla kokouksilla. Etelä-Pohjanmaan valtavirran hinnaksi tuli vajaa 200 000 markkaa", kommentoi Jaakko Luoma. Tavallisen ihmisen oli vaikea ymmärtää suunnitelmia. "Kun kysyttiin, mitä voimalaitosten rakentaminen käytännössä merkitsee, virkamiehet vastasivat puhumalla vedenkorkeuksista ja virtaamista. Eihän niitä ymmärretty", kertoo Kriikku.

Yhdessä paikassa koskiosuuksien ostaminen ei kuitenkaan onnistunut. Ylistaron Kylänpäässä viiden talon muodostaman jakokunnan vastarinta levisi ja johti Kyrönjokiseuran perustamiseen, pariinkymmeneen eduskuntavierailuun ja lopulta koskiensuojelulain luonnosteluun Kriikun myllyssä ympäristöministeri Kai Bärlundin vierailulla.

Myös eroja tämän päivän tuulisotaan löytyy. Kansainvälisten pääomasijoittajien pikavoitoista ei tuolloin ollut puhettakaan. Vastassa olivat maakunnan vesipiirin insinöörit ja pienen paikallisen sähköyhtiön melko minimaaliset tehotavoitteet - kaikkien Kyrönjoen voimalaitosten yhteinen teho olisi jäänyt alle 25 megawattiin. Siinä missä kotiaan tuulivoimaloilta puolustava on tänään lähes täysin yksin asiansa kanssa, saivat Kyrönjoen koskisoturit jatkuvaa backuppia ympäristöministeriöstä, vihreiltä, rkp:ltä, luonnonsuojeluliitosta ja lopulta myös maakuntaliitosta.

Kyrönjoen koskisota vaikutti merkittävällä tavalla vesihallituksen, ympäristöministeriön ja koskiensuojelulain syntymiseen. Anssi Orrenmaan mielenkintoinen tarina päättyy tärkeään perustuslailliseen opetukseen. Korkein oikeus päätti, että valtioneuvoston ja sähköyhtiön sopimus Kyrönjoen alaosan voimalaitoksista ei estänyt eduskuntaa hyväksymästä Lex Kyrönjokea, koska eduskunnalla on ylin lainsäädäntö- ja budjettivalta. Jyllinkosken Sähkö Oy ei siis lopulta saanut mitään korvauksia valtion sopimusrikkomuksesta.

Ei vakuuta.




Kurikassa aiotaan siis rakentaa "noin sata" teollisen kokoluokan tuulivoimalaitosta ilman minkäänlaista vakuussummaa, rahastoa, maksuaikataulua tai muutakaan sopimusta siitä, kuka purkaa voimalaitokset, jos niitten omistaja todetaan maksukyvyttömäksi.

Asia olisi pitänyt sopia tuulivoimalaitosten maanvuokrasopimuksissa, mutta niin ei ole tehty.

Minkälaiset mahdollisuudet Kurikan kaupungilla on nyt jälkikäteen vaatia tuulivoimayhtiöltä vakuusrahaston perustamista ?

Kaupunki ei voi määrätä vakuusrahastoa yleiskaavan avulla. Marttilan kunta Varsinais-Suomessa yritti tätä, mutta ympäristöministeriöstä tuli nootti : "Kaavaan ei voida ottaa määräystä, joka velvoittaisi purkamaan tuulivoimalan sen käytön päätyttyä. Tuulivoimayleiskaava on voimassa toistaiseksi ja kaavan aluevaraus osoittaa sen, mihin tarkoitukseen alueet on suunniteltu käytettäväksi. Rakennuspaikalle saa rakentaa kaavan mukaisen uudenkin tuulivoimalan siihen saakka, kun tuulivoimayleiskaava on voimassa. Purkamista koskevia kaavamääräyksiä ei tule ottaa kaavaan edes informatiivisiksi tarkoitettuina." (Marttilan kunta, KV 8.4.2015 §19).

Kurikan kaupunki ei voi vaatia vakuusrahastoa myöskään rakennusluvan ehtona. "Kunta ei voi lain mukaan vaatia mitään vakuuksia tuulivoimayhtiöiltä rakennuslupaa vastaan" sanoo Sodankylän kunnan rakennustarkastaja Matias Yliriesto (YLE Lappi 12.3.2015).

Kurikassa ainoa jäljelläoleva keino on vapaaehtoinen sopimus tuulivoimayhtiön kanssa. Marttilassa kunta ja OX2 Finland sopivat lopulta kuudelle rakennettavalle voimalaitokselle 420 000 euron vakuussumman. Yhtiö maksaa sen "suljetulle tilille kolmessa erässä. Viimeinen erä erääntyy, kun myllyt ovat olleet kaupallisessa käytössä kymmenen vuotta" (Turun Sanomat 1.4.2015).

Siis parempi kuin ei mitään - etenkin, kun Marttilassa on vain 3000 asukasta.


15. toukokuuta 2015

Erityinen maanvuokraoikeus : mitä siitä seuraa ja miten siitä pääsee eroon



Vilkaisin kahden eri tuulivoimayhtiön metsänvuokrasopimusta. Molemmissa sopimusteksteissä on seuraavanlainen kohta  - vain hieman eri tavalla muotoiltuna :

Ensimmäisen yhtiön sopimus :


" Vuokralaisella on oikeus vuokranantajaa kuulematta rekisteröidä tämä sopimus, ts. hakea kiinnitystä vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi. Jos vuokrasopimus siirretään (kolmannelle osapuolelle) hankkeen rahoitusjärjestelyihin liittyen, tulee vuokralaisen ilmoittaa tästä kirjallisesti vuokranantajalle."

Toisen yhtiön sopimus : 

"Kiinteistön omistajan on tehtävä tarpeelliset toimenpiteet sekä allekirjoitettava tarpeelliset asiakirjat, joita vuokraaja / käyttöoikeuden haltija on pyytänyt käyttääkseen vuokraoikeutta / käyttöoikeutta vakuutena rahoitustarkoituksiin."

Mitä nämä kohdat tarkoittavat? Mitä nämä "rahoitusjärjestelyt" siis oikein ovat ?

Toisen omistamaan kiinteistöön kohdistuvan maanvuokraoikeuden eli ns. erityisen oikeuden saaja on velvollinen kirjaamaan ko. vuokraoikeuden kiinteistörekisteriin, jos tämä oikeus voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle kiinteistön omistajaa kuulematta ja jos vuokraoikeuden saaja saa rakentaa vuokra-alueelle rakennuksia tai laitteita. Erityinen vuokraoikeus on vuokratun maapohjan, sille rakennettavien rakennusten sekä niitten käyttöoikeuden muodostama taloudellinen kokonaisuus. Se rinnastuu arvoltaan ja merkitykseltään kiinteistön omistukseen. Erityisen oikeuden kirjaaminen rinnastuu siis lainhuutoon. Se turvaa vuokraoikeuden pysyvyyden kiinteistöön kohdistuvia kilpailevia oikeuksia vastaan. 

Vuokralaisen kannalta on olennaista saada vuokraoikeus kirjattua kiinteistörekisteriin mahdollisimman pian vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Jos vuokranantaja myy kiinteistön ennen kuin vuokralainen on hakenut vuokraoikeutensa kirjaamista ja kiinteistön ostaja ehtii laittaa oman lainhuutohakemuksensa vireille, vuokrasopimus raukeaa, jos ei voida osoittaa, että ostaja olisi tiennyt vuokrasopimuksen olemassaolosta (MK 3:7§). Vuokralainen voi tällöin nostaa syytteen sopimusrikkomuksesta, mutta korvattavaksi tulevat käytännössä vain "kustannukset, jotka aiheutuvat vastaavan oikeuden hankkimisesta muualta".

Erityisen oikeuden saaja voi kiinnittää oikeutensa vakuudeksi luotonsaantia varten. Tätä ns. laitoskiinnitystä haettaessa hakija ilmoittaa kiinnitykselle haluamansa rahamäärän. Vuokra-alueella ei tällöin tarvitse vielä olla mitään rakennuksia. Kiinnitysmenettelyssä ei tutkita, vastaako erityisen oikeuden todellinen arvo haettavan kiinnityksen arvoa. Erityisen oikeuden arvo velkavakuutena perustuu siihen, että rakennukset ja laitteet voidaan pitää vuokra-alueella koko vuokrasopimusajan, niitten käyttöoikeus säilyy muuttumattomana ja ne voidaan tarvittaessa myydä eteenpäin sellaisenaan. Vakuuden todellisen arvon arvioi vasta luotonantaja hakijan taloudellisen tilanteen, luoton määrän ja maksuaikataulun perusteella. 

Luotonantajien on voitava ehdottomasti luottaa kiinnitysten pysyvyyteen. Erityisen oikeuden kiinnitys ei vanhene eikä sitä tarvitse uudistaa. Kiinnityspäätöstä ei voi jälkikäteen riitauttaa, vaikka se olisi tehty virheellisin tiedoin.

Panttikirjan haltijan eli pantillisen velkojan oikeudellinen asema on vahva. Vuokranantaja ja vuokralainen eivät voi kesken sopimuskauden sopia esim. vuokrasopimuksen purkamisesta tai lyhentämisestä tai vuokra-alueen pienentämisestä ilman panttivelkojan suostumusta. Kiinteistön omistajan vaihtuminen tai ulosotto, vuokralaisen vaihtuminen tai yritysrakenteen muutokset, kiinteistön lohkominen tai muu järjestely eivät nekään millään tavalla heikennä panttivelkojan oikeuksia saamisiinsa. Panttivelkoja on myös ensisijainen vakuutuskorvauksen saaja esim. tulipalon sattuessa riippumatta siitä, onko velkojaa mainittu vakuutussopimuksessa. 

Panttikirjan haltija voi pantata saatavansa oman velkansa vakuudeksi ilman velallisen suostumusta. Luottoa voidaan siis periaatteessa myydä eteenpäin erilaisten arvopaperikeinottelujen kautta. Jos vuokranantaja haluaa poistaa erityisen oikeuden, siihen liittyvät kiinnitykset ja panttikirjat kiinteistöstään vuokrasopimuksen päätyttyä ja vuokralaisen toiminnan lakattua, hänen on hakemuksessaan esitettävä selvitys tiedossaan olevista panttioikeuksien haltijoista. Kiinnitykset voidaan kuolettaa vain, jos kukaan panttikirjan haltijoista ei nosta kannetta.

Jos velallinen laiminlyö suorituksensa, panttivelkoja voi laittaa vireille kanteen, hankkia velalliseen kohdistuvan ulosottotuomion ja hakea ulosmittausta ulosottomieheltä. Ulosottoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos panttivelkojien saamiset ylittävät pantatun vuokraoikeuden arvon tai "jos heille kertyisi siitä vain vähäisiä määriä". Tarjoukset on myös hylättävä, "jos ne selvästi alittavat omaisuuden käyvän hinnan paikkakunnalla". Muussa tapauksessa ulosotto johtaa pakkohuutokauppaan. Tällöin erityisen oikeuden kiinnitykset ja panttikirjat kuoletetaan ja kaupasta saatava summa jaetaan pantinhaltijoille. Pantittomat velkojat saavat omat saamisensa vain, jos jotakin jää yli. 

Jos pakkohuutokauppa epäonnistuu, voidaan saamisen kohde yrittää myydä ns. vapaana myyntinä, jonka hoitaa velallinen itse, panttivelkoja tai joku ulkopuolinen. Vapaa myynti ei ole avoin eikä julkinen. Myyntihinnan on kuitenkin ylitettävä korkein huutokaupassa esitetty tarjous. Vapaaehtoisessa kaupassa kaikki kiinnitykset ja panttivastuut säilyvät voimassa ja siirtyvät ostajalle.

Jos velallinen on pysyvästi maksukyvytön tai hänellä on useita velkojia, seurauksena on konkurssi, jolloin realisointi kohdistuu velallisen koko varallisuuteen. Tuomioistuin määrää velkojenjakoluettelon ja konkurssipesälle pesänhoitajan. Hän voi käyttää pantattua omaisuutta velallisen liiketoiminnan jatkamiseen. Panttiomaisuuden huolehtiminen voidaan antaa myös jonkun velkojan tehtäväksi. Velkojainkokous päättää omaisuuden myynnistä vapaalla kaupalla. Myyntihinnasta maksetaan panttisaamiset ja panttikirjat luovutetaan ostajalle. 

Panttikirjan omistaville velkojille voi tulla luottotappiota ainoastaan siinä tapauksessa, että heitä ei saada selville, heitä ei tavoiteta, he ovat passiivisia tai realisoitavan omaisuuden arvo on "hyvin vähäinen". Tällöin konkurssipesä myydään, vaikka kaikki panttivelkojat eivät saisi myyntihinnasta osuuttaan.

Lähde :
Jokela, M., Kartio. L. ja Ojanen, I. 2010 : Maakaari. 5. uudistettu painos. - Talentum Media. 727 s. 



4. toukokuuta 2015

Valmista infraa.


" Teiden rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevaa varsin kattavaa tieverkostoa."


Opastusta Kurikan Viiatin tuulivoima-alueella.














Kalmoontien pitäisi kestää ainakin kymmenen kertaa sata tonnia painavan nasellin kuljetus.























Rauhanevan myllypaikalle pääsee kuivaan aikaan turvetietä pitkin.















Satimentietä ei ole liikennöity viime aikoina. Tännekin on tulossa turbiini tai pari.

1. toukokuuta 2015

" Metsätalouden taukotupia tai vastaavia "











Karahiston tukkikämppä.















Kalistannevan
piilokoju.









Samelin maja
Pikku Lehtivuorella. 

Majan edustalla lähes kymmenen metsokukkoa esittää showtaan joka vuosi tähän samaan aikaan. Missä muualla Suomessa voi paistaa makkaraa ja tarkkailla metsojen soidinta yhtä aikaa?















Rauhalammen
mietiskelypaikka.


















Joonas Koiviston kytö.














Tuntematon.













Luukkoo.