19. elokuuta 2015

Seurantatutkimuksia



Perusteellinen, uunituore katsaus tuulivoiman vaikutuksista linnustoon :

http://www.lugv.brandenburg.de/cms/media.php/lbm1.a.3310.de/vsw_dokwind_voegel.pdf

Paljon tieteelliset kriteerit täyttävää ennen-jälkeen -dataa sekä täydelliset viiteluettelot eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin lähteisiin.

Joitakin poimintoja meikäläisistä lajeista :

Nuolihaukka

- tiedetään useissa tapauksissa hylänneen pesäpaikan tuulipuiston rakentamisvaiheessa, jolloin siirtynyt pesimään 2-3 km päähän, mutta usein 1-3 vuotta rakentamisen jälkeen palannut pesimään tuulivoima-alueelle
- Saksassa edelleen paljon pesiä 200 m - 1 km etäisyydellä voimalasta
- tiedossa on yht. 10 törmäystä tuulivoimalaan, niistä suurin osa aikuisia lintuja
- törmänneistä linnuista suurimmalla osalla oli pesä sen voimalan lähellä, johon ne törmäsivät, mutta tiedetään myös yksi 2,3 km päässä pesineen linnun törmäys pesäpoikasaikaan


Sinisuohaukka

- Skotlannin ja Pohjois-Englannin tuulivoima-alueilla selvästi pienempi reviiritiheys kuin ympäristössä (PEARCE-HIGGINS et al. 2009)
- Irlannissa 22 vuotta seuratulla reviirillä pesimämenestys huononi 31 tuulivoimalan rakentamisen jälkeen 2,63 lentokykyisestä poikasesta 1,27 poikaseen per vuosi huolimatta siitä, että pesäpaikka oli siirtynyt 538 m päähän tuulipuiston reunasta
(O’DONOGHUE et al. 2011).
- tiedossa on yht. 5 törmäystä tuulivoimalaan Euroopassa ja 12 Kaliforniassa, missä törmäystiheydeksi Altamontpassin tuulipuistossa on arvioitu 4 yksilöä per vuosi per puisto

Suopöllö

- tiedetään 2 törmäystä Saksasta - pesät olivat 5 km säteellä - joitakin Espanjasta ja USAsta

Kurki

- tiedetään yht. 18 törmäystä, melkein kaikki Saksassa
- ei kuitenkaan pidetä Saksassa riskialttiina lajina törmäyksille, koska lentää pesä- ja ruokailualueiden välit 20-60 m korkeudella tai kulkee ne jalan ja poikasaikaan ei juurikaan lennä
tuulivoima-alueella pesivien parien tiheys 40 % pienempi ja pesimämenestys 30 % huonompi kuin verrokkialueilla (SCHELLER & VÖKLER 2007), mutta 1 km säteellä tuulipuistosta neljän ensimmäisen vuoden aikana pesivien parien määrä pysyi samana (SCHELLER et al. 2012) 

Lehtokurppa

- tiedetään yht. 11 törmäystä Euroopassa, kaikki avoimilla paikoilla
- Etelä-Saksan metsäalueella reviiriä kiertävien koiraiden määrä väheni 88% tuulipuiston rakentamisen jälkeen, myös siellä missä voimalat (enimmäkseen?) eivät olleet käynnissä (DORKA et al. 2014)
- välttävät noin 300 m leveää 55 dB vyöhykettä voimaloitten ympärillä, missä eivät kuule toisten koiraiden ääntä (GARNIEL et al. 2007)

Kehrääjä

- neljässä tuulipuistossa Saksassa ja niitten ympäristössä reviirien määrä väheni enimmillään 31 reviiristä nollaan 1-6 vuodessa rakentamisen jälkeen
- yhdessä puistossa todettiin, että useimmat reviirit olivat siirtyneet yli 2 km päähän puistosta kaikki samaan ilmansuuntaan (RYSLAVY, julkaisematon).

18. elokuuta 2015

" Dort funf, dort sechs, dort weitere zehn... "



Saksan tuuliatlaksen mukaan Saksa voisi tuottaa tuulisähköä 390 TWh vuodessa alalta, joka on 2 % Saksan pinta-alasta. Tämä määrä sähköä vastaisi 65% Saksan sähkönkulutuksesta. 

Vuonna 2014 Saksan tuulivoimalaitokset tuottivat 51 TWh. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää siis kapasiteetin moninkertaistamista. Vaadittava pinta-ala ei kuitenkaan vaikuta kohtuuttomalta. 

Tilanne on ikävämpi, kun tarkastellaan, MISSÄ nämä uusille tuulivoimalaitoksille potentiaaliset alueet ovat.


Saksan pinta-alasta 77,6 % on tuulivoimalle sopimatonta (1 km etäisyys asutukseen, suojelualueet, vesistöt, tiet ym). 

Tuulivoimalle potentiaalinen alue muodostuu löyhästi suojelluista alueista (oranssi), suojelemattomista metsistä (keltainen) sekä puuttomista alueista eli lähinnä pelloista (vihreä). Löyhästi suojellut alueet ovat maisemansuojelualueita, luonnonpuistoja, UNESCON biosfäärialueita sekä kasviston ja eläimistön suojelualueita, 



Talousmetsistä ja löyhästi suojelluista alueista valtaosa sijaitsee Etelä-Saksassa eli Badem-Wurttembergin, Baijerin ja Alasaksin osavaltioissa. Baijerissa määrättiin hiljattain 2 km vähimmäisetäisyys asutukseen, joten Baijerin palkki on paljon kuvassa esitettyä lyhyempi.

Voitaisiinko suojelualueet ja metsät jättää rakentamatta ja sijoittaa uudet tuulivoimalat kokonaan vihreille alueille eli pelloille? Ei, koska vihreät alueet on lähes kokonaan jo rakennettu :





Vuoden 2012 lopussa vihreistä alueista oli siis vapaana enää keskimäärin noin 20 %. Tuulivoimalle vapaata, riittävän kaukana asutuksesta sijaitsevaa peltoa on jäljellä suuressa määrin enää lähinnä Baijerin ja Baden-Wurttembergin osavaltioissa.

Kun tarkastelua edelleen rajataan niin, että huomioidaan vain riittävän tuuliset alueet, muuttuu tilanne metsäluonnon suojelun näkökulmasta vielä huonommaksi :





Pohjois-Saksan riittävän tuulinen, vaaleansinisenä näkyvä rannikkokaistale on siis jo lähes kokonaan otettu tuulivoiman tuotantoon. Potentiaalista vapaata aluetta on jäljellä lähinnä Etelä-Saksan isoissa luonnonpuistoissa ja niitten ympärillä. Nämä erottuvat selkeinä violetteina ja oransseina vyöhykkeinä tuuliatlaskartassa. 

Ainakin Baijerin metsä, Mustametsä ja Pfalzin metsä ovat Keski-Euroopan tärkeimpiä metsämantereita. Osittain ne ovat tiheään asuttuja (esim. Schwarztwaldissa asuu Wikipedian mukaan ainakin miljoona ihmistä). Näitten löyhästi suojeltujen luonnonpuistojen sisällä on tiukasti suojeltuja kansallispuistoja ja Natura -alueita.

Tuuliteollisuus on jo siirtänyt katseensa Etelä-Saksan metsiin. KAIKKIA isoimpia luonnonpuistoja ja metsämantereita kaavoitetaan tai jo rakennetaan. Voimalaitosten lapakorkeus tulee olemaan samaa luokkaa kuin Suomessa eli noin 200 metriä. Pfalzin metsään aiotaan ensi alkuun rakentaa 60 myllyä. Thuringenin metsään lobataan vertikaalisia voimaloita. Baijerin metsään kilometrin päähän kansallispuistosta tulee 14 myllyä. Soonwald on jo rakennettu. Hinterlandswaldin osalta on "massiivisia" suunnitelmia. Fichtelgebirgetin luonnonpuistossa paikallinen metsähallitus aikoo tienata miljoonia vuokraamalla valtionmaata tuulivoimalle jne jne.




Viikon kommentit



" Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin vuonna 2000 osallistumisvelvoitteet, eli miten suunnitteluhankkeesta pitää kertoa jo varhaisessa vaiheessa osallisille. Se on valitettavasti johtanut siihen, että todellinen valta on karannut pois kaavoitusprosesseista kaupungin ylimpään johtoon tai sitten kehittämisorganisaatioihin tai jopa kehittämisyhtiöihin. "

" Hovikonsultit ovat syntyneet hankintalain puitesopimuskäytännön myötä. Lähes koko kaavoituskonsulttiraha annetaan puitesopimuksen kautta vaikka niiden piti alun perin olla vain pikkuhankkeiden läpi vetämistä varten. Mukaan pääsevät yritykset ovat etuoikeutettuja. Ne esimerkiksi tuottavat juuri sen tyyppisiä selvityksiä kuin niiltä toivotaan. Koska suunnittelua pyritään siirtämään yhä enemmän kunnan työntekijöiltä konsulteille, tämä on omiaan lisäämään näitä konsultteja käyttävän henkilön valtaa. "


Johanna Peurala & Vesa Muttilainen 2015 :
Korruption riskikohteet 2010-luvun Suomessa
Poliisiammattikorkeakoulun raportti 115.


2. elokuuta 2015

Kuutamokeikalla



Lepakoitten kartoittaminen ei ole hääppöistä hommaa. 

Detektori toisessa ja taskulamppu toisessa kädessä kampataan sydänyöllä uppo-outoja metsiä. Jo heinäkuun lopulla sysipimeys viipyy kuusikoissa monta tuntia. Jos detektorista ei kuulu mitään, ympärillä on vain rikkomaton hiljaisuus ja musertavan, lohduttoman pimeä metsä.

Tai noin se pitäisi mennä. Todellisuudessa tuulivoimahankkeitten lepakkokartoitukset tehdään ajelemalla autolla tai polkupyörällä metsäteitä pitkin. Varsinaiseen metsään ehkä jalkaudutaan vain rakennuspaikkojen kohdalla. Johtopäätöksenä todetaan, että joitakin yksittäisiä pohjanlepakoita havaittiin teiden varsilla. Hankealue on siis lepakoitten suhteen "heikkoa", "tavanomaista" tai "korkeintaan keskinkertaista".

Vastenmielisyys poiketa tieltä pimeään metsään on inhimillistä. Pelkästään teitä pitkin kulkeva kartoittaja saa kuitenkin kelvottomia tuloksia. Kokonaan havaitsematta jäävät viiksisiipat, jotka ovat Suomen yleisimpiä nisäkkäitä. Jos Viiatin sadan neliökilometrin tuulivoima-alueella Kurikassa ei ole havaittu viiksisiippoja, se kertoo ainoastaan, että kartoitusmenetelmä on ollut väärä. Yhtä uskottava olisi väite, että alueella ei esiinny lainkaan metsämyyrää tai metsäpäästäistä

Viiksisiippojen etsijälle reipas kävelyvauhtikin on liian suuri nopeus. "Siippa" löytyy kuljeskelemalla, palaamalla takaisin, seisoskelemalla, odottamalla. Ne ilmestyvät epäsäännöllisesti, odottamatta ja katoavat yhtä nopeasti turkasen pimeyteen. 


















Viiatti, 25.7 ja 1.8.2015. Viiksisiipasta tehtiin kaksi havaintoa. Laji löytyi muutaman tunnin kuljeskelun jälkeen. Havainnot tehtiin lopulta luontopolun ja latu-uran varrelta. Kummallakin paikalla vanhan kuusikon reunan isot lehtipuut kaartuvat polun ylle pimeäksi holviksi.


Viiksisiippa siis - yllätys yllätys - kuuluu tuulivoima-alueen molempien Natura -kohteitten direktiivilajistoon. Lajin runsaudesta tuulivoima-alueella ei tiedetä mitään. Ketä kiinnostaa? Arvioinnit on jo tehty ja niillä mennään.

Arvoton toimiala tuottaa arvottomia selvityksiä.

Taas tyly YVA -päätös



Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus
Ympäristö ja luonnonvarat
PL 156
60101 SEINÄJOKI


Aloite 25.5.2015

ALOITE HARKINNANVARAISESTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4§ mukaan ELY -keskus voi päättää, että lähekkäin suunniteltujen hankkeitten ympäristövaikutukset on arvioitava YVA-menettelyssä, jos hankkeet yhdessä voivat aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkinnanvarainen arviointi on tehtävä erityisesti silloin, kun hankkeitten koko on lähellä YVA -laissa määrättyä hankekoon alarajaa. Lain mukaan kansalaiset voivat saattaa asian ELY -keskuksen harkittavaksi.

Me allekirjoittaneet katsomme, että OX2 -yhtiön Kurikan Pirttimaan ympäristöön suunnitteleman tuulivoimahankkeen voimaloitten kokonaismäärä ja niitten yhteiset ympäristövaikutukset velvoittavat YVA -menettelyyn. 0X2:n Pirttimaan alueista Ponsivuori mahdollistaisi 9 voimalaitoksen ja Kukkookallio-Möhkäleenmaa jopa yli 30 voimalaitoksen rakentamisen. Nämä kaksi osa-aluetta ovat aivan kiinni toisissaan ja muodostavat käytännössä yhden tuulivoimahankkeen (liitteenä oleva kartta). Pirttimaan asutus jäisi osa-alueitten väliin.

Pirttimaan tuulivoimahanketta on viety eteenpäin samanaikaisesti kahtena erillisenä kaavana. Ponsivuoresta on laadittu yleiskaavaehdotus 17.11.2014 ja Kukkookallio-Möhkäleenmaa on hyväksytty maakuntakaavassa 11.5.2015. Kummassakaan kaava-asiakirjassa ei ole mitään mainintaa toisesta alueesta tai niitten yhteisvaikutuksista, vaikka kumpikin on kaavoitettu saman yhtiön eli OX2:n aloitteesta. Tilanne on kestämätön ja hyvin harhaanjohtava lähiasukkaitten ja kuntalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuksien kannalta.

Esitämme että Pirttimaan kummankaan tuulivoima-alueen kaavaa ei vietäisi eteenpäin, ennen kuin niitten yhteinen YVA -menettely on tehty.

--------------------------------

Kuuleminen

Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus on kuullut aloitteen johdosta mm. Kurikan kaupunkia ja OX2:ta.

Kurikan kaupunki : "Kaupungilla ei ole tiedossa Kukkookallio-Möhkälemaan alueelle kohdistuvaa tuulivoimahanketta."

OX2 : " OX2:lla ei ole tietoa Kukkookallio-Möhkälemaan hankevastaavasta. "

Ratkaisu

Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus päättää, että Kuukkookallio-Möhkälemaan tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista arviointimenettelyä.

Perustelut

ELY -keskus katsoo kuulemisten perusteella, että tällä hetkellä ei vielä ole hanketta eikä tarkempia suunnitelmia Kukkookallio-Möhkälemaan vaihemaakuntakaava-alueelle. Tämän vuoksi YVA -menettelyä ei tässä vaiheessa sovelleta.


Viikon YVA -lause



" Asukaskyselyyn vastanneet suhtautuivat hankkeeseen kriittisesti. Vastaajista yli 80 prosenttia vastustaa hanketta. Vastaajat kokevat hankkeen aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia etenkin alueen virkistyskäyttöön, maisemaan, asumisviihtyvyyteen, luontoon sekä kiinteistöjen arvoon. Lisäksi vastaajat kokevat tuulivoiman kalliina ja tehottomana energiamuotona. Huomionarvoista on, että vastaajat kokevat hankkeen vaikuttavan kielteisesti myös energiantuotantoon sekä työllisyyteen. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että haitallisia vaikutuksia ei ole mahdollista lieventää muuten kuin jättämällä voimalat rakentamatta...Usein kyselyihin vastaa aktiivinen kriittisesti suhtautuva joukko ja myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvat eivät koe tarvetta vastata. Näin kävi myös tässä kyselyssä. "


Kurikan Viiatin tuulivoimahankkeen YVA -selostus

Viikon muistutus



" Hanketoimijan on pidettävä aktiivisesti yhteyttä hankealueensa ihmisiin ja oltava valmiina vastaamaan kysymyksiin. Ihmiset tarvitsevat tietoa säännöllisesti ja etenkin silloin, jos suunnitelmissa tapahtuu muutoksia. Jos hankekehittäjän suhteet paikallisiin eivät ole kunnossa, voivat ihmiset eksyä hakemaan tietoa muista lähteistä, joiden jakama informaatio on usein hankkeen osalta virheellistä, vanhentunutta ja negatiivisesti vääristynyttä. Ajankohtaisin tieto hankkeen tilanteesta on aina hanketoimijalla ja paikallisilla viranomaisilla, ei tuulivoimaa vastustavilla yhdistyksillä."

Anni Mikkonen Tuulivoima -lehdessä