22. lokakuuta 2015

ei mandaattia, ei kysyntää




Satu Helynen, VTT
Esitys Ministeri Pekkarisen Uusiutuva energia -seminaarissa 1.2.2008



Suomessa on tavoitteena rakentaa tuulivoimaa vähintään 9 TWh:n vuotuisen tuotannon edestä. 

Vielä vuonna 2008 laskeskeltiin, että tämä määrä tuulisähköä voitaisiin tuottaa lähes kokonaan merellä, rannikon satamissa ja teollisuusalueilla sekä sisämaan "pelloilla ja hakkuuaukoilla".

Tilanne 7 vuotta myöhemmin : Varsinais-Suomen yhteensä 40 tuulivoimahankkeesta vain 3 on edennyt rakennuslupavaiheeseen (TS 1.4.2015). 16 hanketta on kaavoitusvaiheessa. Loput 21 hanketta ovat hallinto-oikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa tai pysähdyksissä. Yleisin syy pysähtymisille on kuntien vaatimat asema- tai yleiskaavat, kun hankkeita on ensin yritetty toteuttaa poikkeusluvilla tai suunnittelutarveratkaisuilla.

Siinä on kansan mandaatti tuulivoimalle.

Vähintään 8 miljoonaa kuvitteellista kerrostaloasuntoa on jäämässä ilman tuulisähköä koko maassa, koska vireillä olevat hankkeet eivät ehdi nykyiseen tukijärjestelmään (YLE 8.10.2015). Mutta ostaisivatko nämä kerrostaloasujat juuri tuulisähköä, jos heillä olisi siihen mahdollisuus ?

Suomessa on 75 sähkön vähittäismyyjää. Melkein kaikki niistä myyvät myös tuulisähköä. Vuonna 2013 yhteensä 6030 asiakasta tilasi Helen -konsernilta alkuperätaattua tuulisähköä. He muodostavat 1,5 % Helenin yhteensä yli 400 000 asiakkaasta.

Alkuperätaattua tuulisähköä voi myydä vain sen verran, kuin sitä tuotetaan. Tähän velvoittaa laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperän varmistamisesta. Sertifioitua eli kolmannen osapuolen varmistamaa tuulisähköä on ainoastaan Ekoenergia -merkitty tuulisähkö. Nykyisellä syöttötariffilla rakennetuista tuulipuistoista vain viisi puistoa on hankkinut sähkölleen Ekoenergia -merkin. 
Tämä siitä huolimatta, että sertifiointi ei edellytä tuulituottajalta oikeastaan mitään. Ekomerkin voi saada jopa Natura -alueelta tai maailmanperintökohteesta myytävälle tuulisähkölle.
Alkuperätakuilla ja ekomerkeillä ei ole minkäänlaista merkitystä tuulisähkön tuottajille niin kauan, kun he nauttivat veronmaksajien maksamaa takuuhintaa. Kysyntää ei ole, koska sitä ei ole tarvetta luoda.

Väliaikainen myönnytys



Vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiassa todettiin, että jo hyvin pieni tuki (alle 5 e / MWh) riittää lisäämään lämpöpumppujen, puun, pellettien ja bioöljyn (mitähän se on ?) valintaa pientalojen päälämmitysmuodoksi. Samana vuonna annettiin periaatepäätös uusiutuvan energian avustuksista asunnoille. Esim. vuonna 2011 tämän päätöksen nojalla muutettiin yli
10 000 asunnon lämmitys kokonaan uusiutuvilla lähteillä tapahtuvaksi. Näihin energia-avustuksiin kului 30 milj. euroa. 

Kyseinen periaatepäätös on sittemmin kumottu. Ensi vuoden valtion talousarvioon on pientalojen energia-avustuksiin varattu 
2 milj. euroa. Se on vähemmän kuin esim. 4H-kerhojen saama valtionapu. Tuulivoiman tuotantotukeen on varattu yli 157 milj. euroa.

18. lokakuuta 2015

Mitä nämä ovat ?






Kuva on otettu Simon Karsikon kalasatamasta zoomilla lännen - lounaan suuntaan.

Mutta kun ... täällä ei pitäisi olla mitään merituulivoimaloita Ruotsin puolellakaan :

 
 



Maankäytön Tehottomuus



Itämerelle Ruotsin merialueelle suunnitellaan kahta jättimäistä merituulipuistoa. 

Södra Midsjöbankenin ja Hanöbuktenin tuulipuistoihin tulisi yhteensä 1000 myllyä, jotka tuottaisivat reilun 500 km2:n alalta yhteensä lähes 20 TWh sähköä vuodessa.

Suomeen suunniteltavat metsämyllyt tuottaisivat noin 1 TWh per 100 km2 metsää.



http://www.eon.se/om-eon/Om-energi/Energikallor/Vindkraft/Nordiskavindkraftsprojekt/
Södra Midsjöbanken

http://blekingeoffshore.se/projektbeskrivning/
Hanöbukten




12. lokakuuta 2015

Maaseudun Tulevaisuus



Työ- ja elinkeinoministeriössä siis suunnitellaan uutta tukijärjestelmää tuulivoimalle. Vaihtoehdot ovat samat kuin viime kerrallakin. Uusi tuki olisi "kustannustehokas ja teknologianeutraali" investointituki, tuotantotuki tai uusiutuvilla tuotetun sähkön sertifikaatti eli ostovelvoite. 

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian valmistelua ei ole kuitenkaan vielä edes aloitettu. Millä valtakirjalla TEM:n virkamiehet oikein toimivat ?

Hallitusohjelmassa lukee ainoastaan, että "luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020 -luvun aikana." Sama asia todettiin jo edellisen hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa vuonna 2013. Lisäksi tuolloin kirjattiin, että sähkön nettotuonnista pyritään eroon, mikä "edellyttää tuulivoiman syöttötariffin jatkamista jossakin muodossa 2020-2025." Asia täsmennettiin TEM:n energia- ja ilmastotiekartassa viime vuonna. Siinä tavoitteeksi asetettiin "Suomen omavaraisuus sähkön tuotantokyvyssä" vuoteen 2050 mennessä. 

Suomessa pitäisi siis olla joka hetki kapasiteettia tuottaa kysyntää vastaava määrä sähköä. Pöyryltä tänä vuonna tilatussa selvityksessä kuitenkin todetaan, että "mahdollisuudet vastata sähkön huipputehon tarpeeseen Suomen omalla tuotannolla ovat vähäiset" tuotantotavoista riippumatta. Huonoimmin se onnistuu tuulivoimalla :



Hallitusohjelman lause vähähiiliyhteiskuntaan siirtymisestä perustuu TEM:n pitkän aikavälin energiatiekarttaan. Se puolestaan perustuu VTT:lta vuonna 2012 tilattuun skenaarioon "Low Carbon Finland 2050." Siinä maalaillaan tuulivoimalle ruusuisia tulevaisuuskuvia. 

Pienin vaadittava tuulituotannon määrä Suomessa vuoteen 2050 mennessä olisi yli 9 TWh vuodessa. Tämä minimituotanto olisi riittävä siinä tapauksessa, että kaikki vanhat ydinvoimalat korvataan uusilla ydinvoimaloilla, biopolttoaineita on käytössä rajattomasti, Suomen koko rakennuskannan energiankulutus pienenee alle puoleen ja lisäksi Suomen terästeollisuus ottaa käyttöön CO2:n talteenottomenetelmän, jolloin kaukolämpölaitokset voivat jatkaa hiilidioksidin tupruttelua lähes nykyiseen malliin. 

Worst case -skenaariossa eli "riskikasaumassa" tuulivoimaa tarvittaisiin lähes 30 TWh/a. Tällöin biomassan saatavuus osoittautuu rajalliseksi, vanhoja ydinvoimaloita ei uusita ja hiilen talteenottomenetelmää ei saada käyttöön, joten kaukolämmön tuotannosta on luovuttava lähes kokonaan :



Low carbon -yhteiskunnassa säiden mukaan vaihtuva sähkön tuotanto lisää kokonaiskapasiteetin tarvetta, kun kapasiteetin vuotuinen käyttöaika pienenee. Tämä alkaa VTT:n skenaarioissa
näkyä Suomessa jo 2020 -luvulla. Vähähiilisyys tarkoittaa myös sähkönkulutuksen voimakasta kasvua. Se johtuu ennen muuta kaukolämmön tuotannon vähenemisestä sekä kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvusta, vaikka kotitalouksien suora sähkölämmitys väheneekin. GTK arvioi hiljattain, että Suomessa voitaisiin käyttää maalämpöä 10 TWh vuodessa. Mutta pumppulämpökin vain kasvattaa sähkönkulutusta:




VTT:n esitys antaa virkamiehille vahvan valtakirjan jatkaa tuulivoiman tukemista. Mutta vaikka he eivät tekisi tuulivoiman hyväksi mitään, olemme silti jo kovaa vauhtia siirtymässä kohti low carbon -yhteiskuntaa. 

Suomessa on viimeisen kahden vuoden aikana poistettu käytöstä hiililauhdekapasiteettia 1300 MW edestä. PVO:n mukaan tänä vuonna suljetaan vielä 500 MW verran hiili- ja öljyvoimalaitoksia. Pöyryn em. raportti arvioi, että vuoteen 2018 mennessä suljetaan kaikki ne lauhdevoimalat, jotka vaatisivat investointeja tai käyttötuntien rajaamista.

Kiitos norjalaisen vesivoiman?


Kuukauden kommentit




" EU:n erillistavoite uusiutuvien määrälle on turha ja kallis.
Sille ei löydy energiataloudellista, taloudellista eikä fysikaalista perustetta ! "

Risto Tarjanne (LTU) ministeri Mauri Pekkarisen kapasiteettiseminaarissa 14.2.2008



" Tuulivoiman saasteettomuutta ei oteta huomioon rakennuslupaa tai ympäristölupaa myönnettäessä. Intressejä ei vertailla. Olen pohtinut, tulisiko tuulivoimarakentamisessa siirtyä tällaiseen intressivertailuun. Siitä on hyvänä esimerkkinä vesilaki, jonka mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä koituviin menetyksiin. Tällaista vertailua tehdään myös lunastuslain, säteilylain  ja ydinenergialain nojalla...Olen sitä mieltä, että jolleivat muut keinot auta eivätkä jäljempänä tekemäni ehdotukset johda riittävästi tuulivoiman käyttöön saamiseen, jää jäljelle erityisen tuulivoiman edistämistä koskevan lain säätäminen. "
 
Ministeri Lauri Tarasti : Tuulivoimaa edistämään 13.4.2012