18. marraskuuta 2015

Menetettyjä tapauksia



Ruotsissa Storblaikenin tuntureilla on seurattu pesimälinnuston muutoksia vuodesta 2010 alkaen vuoteen 2014 asti. Tänä aikana Blaiken Vind on rakentanut alueelle 90 tuulivoimalaitoksen teollisuusalueen.


Storblaikenin tunturit vuonna 2010.



Ja vuonna 2014.

Tuulivoima-alueen linnusto on laskettu joka vuosi samalla piste- ja linjamenetelmällä. Vertailualueena on käytetty viereistä rakentamatonta Lillblaikenin tunturia. Tilastollista analyysiä tästä datasta ei löydy ainakaan netistä. Ankara ilmasto ja oikulliset keväät vaikeuttavat muutenkin vuosien välistä vertailua. Taulukoiden silmämääräinen tutkiskelu kuitenkin jo paljastaa, että lajisto on muuttunut.

Vuonna 2010 alueen pesimälinnustoon on kirjattu mm. tuulihaukka, ampuhaukka, teeri, taivaanvuohi ja pikkukuovi. Näitä lajeja ei ole havaittu sen koommin. Viereisellä Lillblaikenin tunturilla on laskentavuosien aikana pesinyt mm. laulujoutsen, sinisuohaukka, hiiripöllö, metso, metsäviklo ja valkoviklo. Tuulivoima-alueella näitä lajeja ei ole kirjattu kertaakaan.

Runsastuneita lajeja näyttäisivät olevan mm. liro, leppälintu ja sen mukana tullut käki sekä yllättäen myös riekko. Myös tienvarsien ja sorakuoppien lajit kuten tavi, rantasipi, kivitasku, västäräkki ja pajulintu näyttäisivät runsastuneen.

10. marraskuuta 2015

Visit Kalajoki





Kalajoella Mustilankankaan tuulipuistossa Empowerin miehet yrittivät useamman kerran pysäyttää minut puhutteluun, vaikka pysyttelin päätiellä ja tuskin edes poistuin autosta.




Voimalaitoksia varten on raivattu metsään loputon määrä läjitys-, louhinta-, kääntö- ylitys- ja risteyspaikkoja kilometri kilometrin perään.



Tällaiset metsäladot ovat tavallisia Kalajoella.



Lähimmät myllyt ovat 200 m päässä Kaakkurinnevan soidensuojelualueesta. Mustilankankaan myllyihin on arvioitu törmäävän yhteensä jopa 13 metsähanhea, 32 kurkea ja 5 laulujoutsenta joka vuosi.





FCG:n tekemä kuvaennuste pitää paikkansa - ainakin marraskuun sumussa.

Kalajoelle on suunnitteilla tuulivoimalaitoksia yhteensä 192 kpl. Ne kattaisivat arviolta vajaan 200 km2 alueen eli noin viidesosan kunnan maa-alasta. 35 desibelin melualue kattaisi jopa 300 km2 alueen. Sähköä nämä tuottaisivat Kuopion kaupungin vuotuisen sähkönkulutuksen verran. 


  

9. marraskuuta 2015

materiaalitehokkuus ?



Kuukauden kommentit



” Vain vähän tinkimällä mahdollisuudet päästövähennyksiin ovat suuret. Jos ihminen haluaa elää ilmastoystävällisesti, hänen ei tarvitse lopettaa esimerkiksi lentämistä, vaan hän voi elää järkevästi ja mukavasti.”

professori Jyri Seppälä, HS 9.11.2015



" Kyllä Kalajoen päättäjät tulevat vielä katumaan tätä mylly viidakkoa. Osalla on jo silmät avautuneet mutta kun ei uskalla tuoda kantaansa julki...On siinä jälkipolville hirvittävät muistot parinkymmenen vuoden päästä. "

nimimerkki sopulilauma, Suomi24 20.5.2015