16. joulukuuta 2015

" peruuttamaton muutos pohjalaiselle maaseudulle "



Ympäristöministeriö näytti kylmää olkapäätä sille harvenneelle joukolle, joka vielä jaksoi hakea muutosta Pohjanmaan tuulivoimakaavaan.

Ministeriö katsoi läpi sormien lukuisia maakuntakaavan puutteita ja virheitä." Kaavaselostus ei ole maakuntakaavan yhteydessä vahvistettava asiakirja, joten sen sisältämät ristiriidat tai virheet eivät ole asiassa merkitseviä. Niillä ei ole vaikutusta maakuntakaavan lainmukaisuuden arviointiin eikä kaavaselostus voi olla yksistään muutoksenhaun kohteena."

Useassa valituksessa on kyseenalaistettu Pohjanmaan liiton puolueettomuus, tarkoitusperät ja tehtävä alueensa asukkaiden edunvalvojana. Pohjanmaan tuulivoimakaavan mitoitus perustuu kahden yrityksen eli Teknologiakeskus Merinova Oy:n ja Ramboll Oy:n selvityksiin. Tavoitetilassa puolet Pohjanmaan energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla. Tämä tarkoittaisi 1500–1800 MW kokonaistehoa ja 250 km2 pinta-alaa. Maakuntakaavassa on kuitenkin osoitettu 430 km2 varauksia 3000 MW edestä eli kaksinkertainen määrä tavoitteeseen nähden. Merinova Oy ja Ramboll Oy "luonnollisesti ottavat alueiden kokonaismäärän laskennassa huomioon myös omat liiketoimintatarpeensa", toteaa eräs valittaja. 

Sosiaali- ja terveysministeriö huomautti, että käytetyt puskurivyöhykkeet (1 km taajamaan, kylään, pienkylään ja 0,5 km yksittäisiin asuntoihin sekä loma-asuntoihin) ovat liian pieniä. Kuitenkin eräs valittaja on laskenut, että "ainoastaan viidellä tuulivoima-alueella vaatimus kilometrin etäisyydestä asutukseen täyttyy. Alle kahden kilometrin säteellä alueista on yhteensä 7840 asuntoa ja 292 loma-asuntoa".

Tilan loputtua on minimietäisyyksistäkin jouduttu tinkimään. "Alueiden tärkein hylkäyskriteeri oli runsas huvila-asutus. Huomattavasti runsaampi vakituisen asutuksen määrä ei edistänyt poisjättämistä, vaikka näillä asukkailla ei yleensä ole erityisiä loma-asuntoja muualla. Rannikon huvila-alueet nähdään herkkinä kohteina, kun taas sisämaan maaseutu ei tätä statusta saa."

Sisämaassa tv -varauksia on osoitettu jopa matkailun vetovoima-alueelle. Kolme tv -aluetta löytyy Suupohjan FINIBA-metsästä. Ympäristöministeriö siunasi FINIBA -metsän rakentamisen, kunhan käytetään "mahdollisimman paljon olemassaolevaa metsätieverkostoa."

Kaavaselostuksessa laajojen luontokokonaisuuksien määrä vähenee "jossain määrin", kun niitten luonnonympäristö muuttuu "pieneltä osin". "Tuulivoimakaava tuhoaa yhtenäisiä luonnonalueita 430 neliökilometriä",  todetaan eräässä valituksessa. "Tuulivoima-alueet on sijoitettu maakunnan jäljellä oleville yhtenäisille laajoille metsäseuduille, joita ei ole paljoa jäljellä. Luonnonmaisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat murskaavia." Jopa maa- ja metsätalousministeriökin huomautti, että "tuulipuistojen osittainenkin toteuttaminen olisi peruuttamaton muutos pohjalaiselle luonteenomaiselle maaseudulle."

Kaikista valituksista käy ilmi, että "muistutuksiin on suhtauduttu huomattavan välinpitämättömästi". Yhteensä 106 yksityishenkilön jättämät muistutukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta "sivuutettiin täysin". Muistutuksissa "vaadittiin yksiselitteisesti, että tuulivoima-alueiden mitoitusperusteita pitäisi tarkastella OAS:ssa. Maakuntahallitus ei kuitenkaan sallinut keskustelua kaavoitusperiaatteista". Vaikka muistutusten jättäjien nimet ja osoitteet julkaistiin netissä, "yhteenvetoa esitetyistä mielipiteistä ei löydy eikä mielipiteitten huomioon ottaminen selviä tekstistä". Maakuntavaltuuston jäsenet eivät missään vaiheessa saaneet nähtäväkseen yhteenvetoa lausunnoista ja muistutuksista. Kaavan esittelytilaisuudessa eräät valittajat tajusivat, että "mitään mielipiteitä ei ollut tarkoituskaan kirjata ylös. Saimme neuvon kääntyä huolinemme kunnan puoleen ."

Jo kaavan nimi "Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen" on harhaanjohtava, koska kaava käsittelee ainoastaan tuulivoimaa. Vaikka maakuntakaava on ollut vireillä vuodesta 2009, "tieto siitä, että nyt kaavoitetaan nimenomaan maatuulivoima-alueita, laitettiin otsikkoon vasta syksyllä 2013 ympäristöministeriön kehotuksen jälkeen." Erään kunnan kaavoitusohjelmassa mainittiin tuulivoimamaakuntakaava vasta toukokuussa 2013, vasta kaavaehdotuksen viimeisen muistutusten jättöpäivän jälkeen.

YM ei kuitenkaan nähnyt menettelytavoissa huomautettavaa. "Sitä, ettei kaikkiin muistutuksiin ole maakuntaliitosta yksityiskohtaisesti vastattu, ei voi pitää maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena." Kaavan ylimitoituksesta ministeriö toteaa, että "maakuntaliiton kaavoitusvaltaan liittyy tavoitteiden itsenäinen asettaminen." Kunnan toimintaa ministeriö puolustaa "kunnan itsehallinnolla".

Useassa valituksessa on tuotu esiin jääviysongelmia. Tuulivoima-alueiden maanomistajia on toiminut esittelevinä virkamiehinä ja kaavan hyväksyneen maakuntavaltuuston jäseninä. "Kaavan ei voida katsoa koskeneen henkilökohtaisesti A:ta tai hänen lähisukulaisiaan", ympäristöministeriö päätti. Sitä paitsi "maakuntakaavalla ei ratkaista tuulivoimaloiden sijoittumista kiinteistökohtaisesti."

--------------

Lisää Pohjanmaan tuulivoimavehkeilyä vuosien varrelta -> Pro joutomaa.

10. joulukuuta 2015

Imaginaarisia lukuja



Aamun uutisissa YIT:n työpäällikkö Juha Vunneli kuvailee Keski-Pasilan maansiirtourakkaa.

"Täältä lähtee maata ja kalliota noin 650 000 m3. Käytännössä joulukuusta ensi kesään saakka 12-14 tuntia vuorokaudessa 4-5 minuutin välein täältä lähtee iso kasettikuorma-auto. Se antaa jonkinlaisen kuvan tästä maamäärästä."

Kurikan Viiatin tuulipuiston rakentamiseen kuluisi maa-aineksia lähes vastaava määrä eli 600 750 m3. Pääasiassa käytettäisiin kalliomursketta (lähde: YVA -selostus).

Rakennustyömailla keskimäärin 20-30 % kiviaineksesta saadaan rakennuspaikalta ja loput tuodaan paikalle muualta (lähde: TEM). Oletetaan että 80 % Viiatin murskeesta eli 480 600 m3 tuodaan tuulipuistoon ulkopuolelta. Vuonna 2013 kaikilla Suomen ottoalueilla louhittiin kalliomursketta yhteensä 14 milj. m3 (lähde: TEM). Kurikan tuulipuisto kuluttaisi siis 3,4 % koko maan ottoalueitten yhden vuoden tuotannosta.

Tarkastellaan kalliomurskeen saatavuutta paikallisesti. Sitä varten on kuutiot muutettava tonneiksi. Kalliokiviaineksille löytyy seuraavia tiheyksiä (lähde: Koneyrittäjät).

soramurske 1,54 tonnia / m3
sepeli 1,33 tonnia / m3
kalliomurske 1,54 tonnia /m3
moreeni 1,9 tonnia / m3
louhe 1,8 tonnia /m3

Oletetaan Viiattiin kuskattavien murskeitten tiheydeksi keskimäärin 1,5 t/m3. Yhteensä tuulipuiston ulkopuolelta tuotaisiin siis 720 900 tonnia mursketta. Vuonna 2011 Kurikassa louhittiin kalliomursketta alle 100 000 tonnia (lähde: GTK). Uudempaa lukua ei ole saatavilla mutta louhoksia on Kurikassa ja lähiseudulla edelleen vähän (lähde: SYKE).



Voimassaolevia kalliomurskeen ottolupia (ruskea neliö) näyttää olevan Kurikassa noin viidessä paikassa. Loput (tyhjä neliö) ovat umpeen menneitä lupia. Kuljetus muodostaa 2/3 kiviaineksen hinnasta (lähde: TEM). 10-20 km matkalla kiviainesten hinnat ovat 5-7 euroa / tonni mutta 40-50 km matkalla jo yli 10 e/t. Viiatin puiston tarpeita varten kalliomurskeen louhinta Kurikassa pitäisi siis yli seitsenkertaistaa vuoden 2011 ottomääristä.

Mutta kuinka asia onkaan ilmaistu Viiatin YVA -selostuksessa?

"Läheisillä maa-ainesten ottopaikoilla on olemassaolevia maa-ainesten ottolupia n. 2 milj. m3 verran. Olemassaolevilla ottoluvilla pystytään kattamaan valtaosa maa-ainesten tarpeesta."

YVA -selostuksessa on siis summattu yhteen lähiseudulta saatavien kaikkien erilaisten maa-ainesten ottoluvat. Käytännössä nämä ovat kuitenkin hiekkamonttuja. Viiattiin tarvittaisiin lähes puoli miljoonaa kuutiota kalliomursketta.

Huolimattomuutta, välinpitämättömyyttä, toiveajattelua vai tahallista alidiagnosointia ?

Yksi kaunistelematon lause YVA -selostuksesta sentään löytyy. "Hankkeessa tarvittava maa-ainesmäärä on seudun muuhun käyttöön nähden epätavallisen suuri."


5. joulukuuta 2015

Opinnäytteistä poimittua



" Suomen metsäkeskus on tehnyt aloitteen Suomen tuulivoimayhdistys ry:lle maisema-arvokaupan edistämisestä tuulivoima-alueilla. Tuulivoimayhtiö ja metsänomistaja tekisivät määräaikaisen sopimuksen, jossa metsänomistaja sitoutuu olemaan uudistamatta sovittua metsää sopimuksen aikana. Tuulivoimayhtiö maksaisi metsänomistajalle vuosittain korvauksen, joka vastaisi hakkuiden siirtymisestä aiheutuvia tulojen menetyksiä. Esim. Luvian Oosinselän suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston vaikutusalueella arvioidaan olevan n. 100 ha potentiaalisia maisema-arvokauppakohteita. Kohteet ovat pääosin 2–3 km etäisyydellä tuulivoimaloista vakituisen asutuksen läheisyydessä. Metsäkeskuksella on kehitteillä menetelmä, jossa maisema-arvokauppakohteet voidaan paikallistaa laserkeilaustiedoista saatujen puustotietojen todellisien pituuksien perusteella. "


Tammi, J. 2015 :  Tuulivoimaloiden metsätalousvaikutukset. - Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Metsätalouden koulutusohjelma. 64 s.



" Jos tuulivoimala ei hae syöttötariffia tai se ei pääse mukaan syöttötariffiin, on sen mahdollista saada investointitukea. Tuen määrä tuulivoimalalle voi olla maksimissaan 30 prosenttia. Investointitukea voi hakea kaikkiin kustannuksiin, jotka syntyvät tuulivoimalan rakentamiseen ja perustamiseen. Vaikka investointituen ansiosta tuulivoimalan rahoituskulut pienenevät selvästi, ei pelkkä investointituki riitä saamaan tuulivoimalaa kannattavaksi. Pelkästään vuosittaiset poistot ovat yhtä suuret kuin tuulivoimalan vuosituotto. Voidaankin todeta, ettei tuulivoimala ole kannattavaa ilman syöttötariffia suurten poistojen vuoksi.

Tuulivoimalan luotettavuus on elintärkeä ehto kannattavuudelle. Suuret korjauskustannukset yhdessä tuulivoiman tuottamattomuuden kanssa aiheuttivat tuulivoimalayhtiöihin suuria taloudellisia ongelmia. Tuotantokatkoksista merkittävimpiä syitä olivat tuulivoimaloiden jäätymisestä aiheutuneet seuraukset. Lisäksi osalla tuulivoimaloista pieneläimet olivat aiheuttaneet tuhoja katkaisemalla sähköjohtoja. Tuulivoimalan tuotantokatkosten ehkäisyyn on panostettava esimerkiksi rakentamalla alueelle aita ulkopuolisten sekä eläinten pääsyn estämiseksi. "

Mäkinen, H. 2014 :  Tuulivoimalan kannattavuus Vittingin ja Könnin alueella. -  Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma. 45 s. 


" Suhtautuminen rakennusluvassa esitettäviin meluselvityksiin vaihtelee eri hallinto-oikeuksissa. KHO ja Vaasan HaO ovat esittäneet, että yksityiskohtaista selvittämistä ei voida jättää rakennuslupavaiheeseen, kun taas Turun HaO on ollut sillä kannalla, ettei vaikutuksia tarvitse selvittää kaavassa tai suunnittelutarveratkaisussa yhtä yksityiskohtaisesti kuin rakennusluvassa.

Häiritsevän melun 5 dB:n sanktio on oikeuskäytännössä katsottu tarpeelliseksi vain, mikäli selvitykset antavat erityistä syytä olettaa, että häiritseviä komponentteja esiintyy mallinnettujen voimaloiden äänessä.

Ohjearvojen ylittyminen on oikeuskäytännössä hyväksytty erilaisin perustein. Perusteluina on esimerkiksi esitetty, että hanketta tulee arvioida kokonaisuutena, "eikä hanke voi estyä yksin sen vuoksi, että muutamia asuinrakennuksia jää meluarvot ylittävälle alueelle" ja että mallinnukset on tehty voimalan maksimitehon perusteella, joten todelliset vaikutukset harvoin yltävät mallinnetuille tasoille. Suuresta osasta näistä hallinto-oikeusratkaisuista on kuitenkin valitettu KHO:een ja käsittelyt ovat siellä edelleen kesken. "


OTM-tutkielma. Turun yliopisto. Oikeustieteellinen tiedekunta. 86 s.   

Lieviä alilyöntejä






Oman kotiseudun metsäluonnon alidiagnosointi on saanut tuulivoimaselvityksiä tekevien luonnonsuojelijoitten ja lintuharrastajien keskuudessa kroonisen joukkotylsistymisen piirteitä.

Ovatko seuraavat Karijoella Kakkorin vuorella pesivät lintulajit todellakin "suupohjalaiselle talousmetsälle tyypillisiä lajeja" ?

helmipöllö
hiirihaukka
huuhkaja
kurki
kuukkeli
käenpiika
metso
palokärki
pikkulepinkäinen
pohjantikka
pyy
sinisuohaukka
teeri
korppi
kanahaukka
idänuunilintu
mustapääkerttu
peukaloinen
uuttukyyhky

Jos sana tyypillinen olisi korvattu sanalla edustava, olisiko se vaarantanut seuraavan toimeksiannon saamisen?



Helmipöllön, uuttukyyhkyn ja käenpiian asuttama kolohaavikko Kakkorin vuorella raivataan pois tuulimyllytien alta. Edes tätä metsikköä ei esitetty jätettäväksi luontokohteena rakentamisen ulkopuolelle.
Jos alidiagnoosin tarkoitus oli haavikon suojeleminen aavistushakkuulta, siinä ei oikein onnistuttu.


Viiatin kummallisuuksia : Top 10



1. Ei ohjausryhmää.

Ely -keskus ei halua osallistua maakunnan suurimman, kahden kunnan alueelle ulottuvan tuulivoimahankkeen suunnitteluun ohjausryhmän avulla. YVA -yhteysviranomaisen mielestä ohjausryhmän vaatiminen olisi vain "outoa sekaantumista" hankkeeseen. Tuulivoimayhtiön päätöksellä suljettujen ovien takana käytävät kahdenkeskiset neuvottelut saavat korvata ohjausryhmän kokousten julkiset pöytäkirjat. Kurikan kaupungin ympäristölautakunnalla ei ole mielipidettä tähänkään asiaan. Lautakunta ei vaadi mitään, ei edellytä mitään, ei kysy mitään.

2. Ei nollavaihtoehtoa.

Pienin vaihtoehto on 36 voimalaitosta. Neljän eri tytäryhtiön nimissä on haettu ely -keskuksesta "yvaa ei tarvita" -päätökset 9 myllylle kerrallaan. Ely on siunannut virheelliset yva -päätöksensä jälkikäteen suullisesti toteamalla, että näitten jo kaavoitettujen myllyjen rakentaminen on "realistista". Niitä ei tarkasteltu lopuille 63 laitokselle laaditussa YVA -selostuksessa.

3. Ei kirjepostia.

Kahden kilometrin säteellä voimalaitoksista on noin 200 asuttua rakennusta. Tuulivoimayhtiön edustaja totesi YVA -tilaisuudessa, että lähiasukkaille ei ole tiedotettu hankkeesta kirjeitse, koska siitä olisi seurannut "liikaa paperityötä".

4. Rakennusluvat ensin, YVA sitten.



                                                                 yleiskaava                                      YVA


Yleiskaavojen meluselvitys tehtiin 2,4 MW voimalaitoksilla,  vaikka kaavamääräys mahdollistaa 3,3 MW laitosten rakentamisen. Jälkikäteen tehty YVA näyttää todellisen tilanteen : 35 dB käyrä ei mene lähitalojen nurkalta vaan kaukaa niitten takaa. Nimellisteho on kasvanut ja myllyjä on suunnitteilla lähistölle kymmeniä lisää.

5. Mielivaltaiset kaavat.

Hanke luvitetaan 6 erillisen yleiskaavan avulla, vaikka näitä kaavoja alunperin puuhanneista "paikallisista" tytäryhtiöistä ei puhu enää kukaan.

6. Harhaanjohtava nimi.

Kurikassa ei ole Viiatti -nimistä paikkaa. Viiatin vuori on alueen ulkopuolella Teuvan kunnan puolella. Outo paikannimi? Hanke ei siis kosketa meitä. 

7. 99 kappaletta teollisen kokoluokan voimalaitosta ei aiheuta häiritsevää, sykkivää melua.

8. 99 teollisen voimalaitoksen rakentaminen syrjäiselle, asumattomalle metsäalueelle ei vaikuta alueen riistakantoihin.

9. Neljänneskilometrin korkuinen voimalaitos Luukkoon hiihtomajan vieressä ei vaikuta hiihtomajan virkistyskäyttöön.

10. Luontoselvitys = 53 erillistä raporttia ilman yhteenvetoa.

Ai ette usko vai ?


Raportit laatinut konsultti totesi, että yhteenvetoa ei ole tehty, "koska sellaista ei ole meiltä tilattu". Konsultti ei kartoitusta tehdessään tiennyt tai tullut ajatelleeksi, että 53 erillisestä alueesta pitäisi tehdä kokonaisvaltainen luontovaikutusten arviointi. YVA -viranomaiselta kysyttiin, onko hän lukenut kaikki raportit. Vastausta ei saatu.