31. joulukuuta 2016

Useampi voittaa lotossa kuin kho:ssa.




Fabianinkadulla tehdään nyt kuin liukuhihnalla päätöksiä, jotka laittavat kansalaisen oikeustajun koetukselle.

Ekomodernistien klubeilla, eduskunnan energiaremonttiryhmässä tai tuulivoimalehden vieraskolumneissa tästä paikallistasolla tapahtuvasta väännöstä ei tiedetä, eikä halutakaan tietää mitään.

----------------

Valittaja: Matalataajuista melua ei ole tutkittu lainkaan eikä lähimpien talojen sisämeluarviota ole tehty.
KHO: Valitus hylätään.


Valittaja: Äänen kapeakaistaisuuden esiintymistä ei voi todeta sähköpostiviestin perusteella. Luotettava dokumentti asiasta puuttuu. Kapeakaistaisuuskorjaus tarkoittaa 5 dB virhettä melumallissa.
KHO: Valitus hylätään. Melumallinnuksen perusteella vaikutukset voidaan arvioida riittävästi.


Valittajat: Melumallinnuksessa ei ole esitetty tuulivoimalamallien takuuarvotasoja terssikaistoittain, eikä lukijalla ole mahdollisuutta tarkistaa tuulivoimalamallien mahdollista kapeakaistaisuutta.
KHO: Valitus hylätään.


Valittajat: Loma-asuntojen 35 dB:n yöajan melutason suunnitteluohjearvo ylittyy useiden loma-asuntojen osalta. Voimaloiden rakennusluvat on myönnetty jo ehdollisina. 
KHO: Valitus hylätään. Melutasoon voidaan huomattavasti vaikuttaa voimalatyypin valinnalla. Rakennusluvan yhteydessä on tarvittaessa esitettävä melumallinnukset valitulla tuulivoimalatyypillä laadittuna.


Valittaja: Lähtömeluarvoa on alennettu 1,1 dB. Ei ilmene, millä tavoin teknisen rajoittamisen mukainen seuranta on tosiasiallisesti järjestettävissä.
KHO: Valitus hylätään. Kaavamääräyksen tarkoituksena on lisätä muutoksenhakijoiden turvaa lupamenettelyjen yhteydessä verrattuna tilanteeseen, jossa tällaista määräystä ei kaavaan olisi sisällytetty.


Valittajat: Meluoptimointimenetelmän toimivuudesta ole luotettavaa tietoa. Melunhallintajärjestelmä edellyttää automaattista melunvalvontalaitteistoa. Tiedossa ei ole tällaisen mittausjärjestelmän olemassaoloa.
KHO: Valitus hylätään. Esitetyn meluselvityksen perusteella rakennusluvat voidaan myöntää mainitusta kaavamääräyksestä riippumattakin.


Valittajat: Lähes koko A:n tila sijaitsee rakentamisrajoitusalueella. B:lle ei tule paikallislehteä. Hän ei ole saanut tietoa suunnitelmista eikä ole voinut osallistua asian käsittelyyn. Valittajilta ei voi viedä rakentamisoikeuksia heitä kuulematta.
KHO: Valitukset hylätään. Ei ole esitetty sellaisia syitä, joiden johdosta niihin, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentti, voitaisiin suostua.


Valittaja: Metsähallitukselta ei ole pyydetty lausuntoa kaavaehdotuksesta, sitä ei ole kutsuttu viranomaisneuvotteluun, sille ei ole tiedotettu kaavan hyväksymisestä ja se on jätetty kuulematta myös kaava-alueen maanomistajana.
KHO: Valitus hylätään. Kunnanvaltuuston päätöstä ei ole syytä kumota kuulemisvirheen takia.


Valittajat: Kunnanvaltuutettu ja ympäristölautakunnan jäsen on ollut esteellinen. Hän on kertonut saavansa siipipeitto- sekä kaava-aluekorvausta 30 vuodessa yhteensä 45 000 euroa.
KHO: Valitus hylätään. Päätös ei kokonaisuutena arvioiden loukkaa yksityisten oikeutta eikä myöskään julkinen etu vaadi päätöksen purkamista.


Valittajat: Esteellisiä henkilöitä on ollut salissa omilla valtuustopaikoillaan eivätkä he ole poistuneet ennen kuin varsinaisen pykälän käsittelyn ajaksi.
KHO: Valitus hylätään. Esteellisen luottamushenkilön läsnäolo asiantuntijoiden esitellessä kaavaa ei ole hallintolain 27 §:ssä tarkoitettua kiellettyä läsnäolemista.


Valittaja: YVA - päätökseen ei ole mahdollisuutta hakea muutosta missään vaiheessa, koska tuulivoimalaitoksille ei ole edellytetty ympäristölupaa.
KHO: Valitus hylätään.


Valittaja: Mikäli YVA-lain edellyttämä vaihtoehtovertailu toteutetaan vertaamalla pelkästään 0-vaihtoehtoon, menettää säännös käytännössä merkityksensä.
KHO: Valitus hylätään.


Valittajat: Jos Lapväärtti-Dagsmark (39+43 voimalaa) ja Rajamäenkylä (107 voimalaa) toteutuvat, Vanhakylä jää kahden Suomen suurimpiin kuuluvien tuulivoimala-alueiden väliin. Etäisyys kylästä molempiin hankkeisiin on lähimmillään vain runsas kilometri. Rajamäenkylän ja Lapväärti-Dagsmarkin hankkeita ei ole otettu huomioon Lakiakankaan YVA-menettelyssä.
KHO: Valitus hylätään. YVA-menettelyssä laaditut selvitykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden perusteella voidaan arvioida hankkeen vaikutuksia ja kaavaratkaisun lainmukaisuutta.


Valittajat: Voimalinja on tarpeeton, koska tuulivoimaloiden rakennusluvista on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 
KHO: Valitus hylätään. Yleisen tarpeen vaatimuksen täyttymisen ei voida katsoa edellyttävän sitä, että hankkeen toteutuminen on täysin varmaa.


Valittaja: Lunastuspäätöksen perusteena on hakijan kiire saada syöttötariffi. Pelkkä taloudellisen voiton tavoittelu ei saa aiheuttaa alueen väestölle ja ympäristölle ylimääräistä haittaa eikä yli-investointeja.
KHO: Valitus hylätään. Yhtiö on todennut, että eteläinen vaihtoehto olisi vähintään 3 miljoonaa euroa kalliimpi kuin nyt puheena oleva hanke, jolle lunastuslupa on myönnetty.


Valittaja: Liito-oravan, viitasammakon ja lepakoiden esiintymistä kaava-alueella ei ole tutkittu lainkaan.
KHO: Valitus hylätään.


Valittaja: Harvinaisia suojeltavia pikkulepakoita käsittävä Natura-alue sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta.
KHO: Valitus hylätään.


Valittajat: Natura -alueen rajalta olisi lähimmän tuulivoimalakentän reunaan 150 metriä. Ottaen huomioon Natura -alueen pieni pinta-ala, lyhyt etäisyys lähimpään voimalaitokseen, liian pienellä nimellisteholla tehty melumallinnus sekä kapeakaistaisuuden ja melupäästön takuuarvon sanktioiden puuttuminen mallinnuksesta, melu todennäköisesti selvästi ylittäisi koko Natura -alueella sekä VN:n että YM:n ohjearvon.
KHO: Valitus hylätään.


Valittajat: Maakuntamuseon lausunnossa maisemavaikutuksia on pidetty erittäin haitallisina. Voimalat tulisivat hallitsemaan ympäröivää maisemaa visuaalisesti ja mitätöimään linnavuoren maamerkkiaseman. 
KHO: Valitus hylätään.



Lähteet : KHO:n ratkaisuselosteet

Korjattu 1.1 ensimmäistä kappaletta.



17. joulukuuta 2016

Keskipohjalainen susipelko on nocebo -ilmiö*.





Otsikoita keskipohjalaislehdistä vajaan vuoden ajalta.

En juuri välitä lukea näitä lehtiä joka numerosta silmille levähtävän petovihan takia. Susiotsikoitten takana ovat aina samat petoyhdyshenkilöt ja susiasiamiehet, joitten keräämiä havaintoja toimittajat kritiikittä julkaisevat. Jutunaiheeksi riittää, että susi nähtiin 300 metrin päässä talosta ja vaarassa olivat "kissat ja pihassa viihtyvät rusakot". Kumpa joku harventaisi niitä minunkin pihastani.

Jokaisessa petojutussa muistutetaan, että kaatolupien saamiseksi on kaikki tassunpainalluksetkin ehdottomasti ilmoitettava petoasiamiehille. Ja niitähän ilmoitetaan, Ylivieskassakin "viikottain". Siitä huolimatta ei koko pitäjässä ole tullut tietoon yhtäkään suden ihmiselle tai karjalle aiheuttamaa uhkatilannetta.

Sievin ja Kalajoen välillä levittäytyy kuuden pitäjän alueella erämaaseutu, jolla elää viiden suden muodostama lauma. Lehtitietojen mukaan lauma on kuluneen vuoden aikana tappanut seitsemän vasikkaa, kolme lammasta, kaksi koiraa ja yhden kissan. "Kyllä nyt tarvitaan kannanhoidollinen lupa suden metsästämiseen. Tilanne alkaa olla kestämätön", toteavat asiamiehet.

Toholammin ja Lestijärven erämaissa liikuu 8 suden lauma eli "susikeskittymä", jonka aiheuttama hysteria näyttää yhdistävän paikallista yhteisöä tehokkaammin kuin mikään. Toholammin kunnanhallitus on jopa pyytänyt poliisilta virka-apua kasvaneen susikannan takia ja esittää toimenpiteisiin ryhtymistä tavoitteena "kuntalaisten turvallinen elinympäristö ja lasten turvallinen koulutie".

Kun kaksi "häirikkösutta" kulki Toholammin kirkonkylän läpi, pidettiin kunnantalolla hätäkokouksia, joihin osallistui myös kunnan sivistystoimenjohtaja. "Kyseessä on asia, joka voi aiheuttaa huolta kouluilla. Kaikki asiat, jotka herättävät huoltajissa huolta, ovat meille tärkeitä, yhteisiä asioita." Kokouksia eivät kuitenkaan kutsuneet koolle hätääntyneet vanhemmat vaan paikalliset metsästäjät. Mitään vahinkoa tai uhkaa eivät nämä sudet aiheuttaneet ennen metsään katoamistaan. Kun Toholammille ja Lestijärvelle sitten saatiin kaatolupa yhdelle sudelle, sen jahtiin ilmoittautui 80 miestä. 

Harmi että susijahtiin voi pykälien mukaan osallistua vain 50 henkeä kerrallaan.


* Nosebo-ilmiö on pahennevaikutus eli lumevaikutus, jossa kielteiset odotukset, uskomukset ja pelot lisäävät jonkin ympäristötekijän haitallisia vaikutuksia. Jos näistä vaikutuksista erityisesti varoitellaan ja tiedustellaan etukäteen, aivojen stressijärjestelmät aktivoituvat ja laukaisevat ennakoivan ahdistuksen. jolloin kyseiseen ympäristötekijään tulee kiinnittäneeksi selvästi enemmän huomiota. Kyseessä on huoleen ja pelkoon liittyvä oirehtiminen ilman todellista mekanismia. Oireet ovat kuitenkin täysin todellisia eikä niitä pidä vähätellä.

Nosebo -ilmiö voi olla tarttuva. Kyseessä on tällöin suggestiivinen joukkoilmiö.

Ilmiön ymmärtäminen ja hyväksyminen auttaa ihmisiä tunnistamaan omia reaktioitaan, suhteuttamaan ne ympäristön altistuksiin ja erottamaan todelliset ympäristön riskitekijät niistä, jotka liittyvät enemmän huoleen ja pelkoon.


Lähteet:

Keskipohjanmaa -lehti
Kalajokilaakso -lehti
Lestijoki -lehti
Viite.org
Wikipedia


Kuukauden kommentit



" Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole varaa ostaa uutta tai edes uudenkarheaa polttomoottoriautoa. Kuinkas sitten sähköautoa, jonka hankintahinta on kaksinkertainen polttomoottoriautoon verrattuna? Lisäksi noin puolet Suomessa myytävistä kaikista uusista autoista on yritysten, virastojen tai laitosten omistamia.

Jotta sähköautot yleistyisivät, niitä pitäisi tulla käytettyinä markkinoille runsain määrin. Mutta mistäpä niitä tulisi, kun uusiakin myydään vain muutama sata vuosittain. Käytetyssä onkin sitten sellainen ongelma, että akuston uusiminen maksaa saman verran kuin uusi polttomoottoriauto. "

Juha-Pekka Kosonen US Puheenvuorossa



" Solbergin tuulivoimapuisto tulee olemaan vaikuttava. Puiston huiput kohoavat lähes 120 metrin korkeuteen. Tämä tarkoittaa, että siipien kanssa kokonaiskorkeus on 180 metriä. Vertailukohtana voidaan pitää Pohjoismaiden korkeinta rakennusta, 190 metriä korkeaa Malmön Turning Torsoa. 

Tuulivoimapuiston mittasuhteita voi olla vaikea arvioida, etenkin jos se sijaitsee puuttomalla tunturilla, mutta silti pian 99 turbiinia käsittävä Blaiken on vaikuttava näky. "

Philippe Stohr Fortum ForEnergy blogissa



"Var går gränsen mellan samarbete och mutor? Om vi till exempel hjälper att anlägga ett skidsspår eller en grillplats i närheten av vår park so tolkas det direkt som muta. 

Det är inte ovanligt att personer som har mark i eller nära ett vindkraftsområde kontaktar bolaget med krav. De kan säga "Vad betalar ni för att jag inte besvärar mig över era planer till förvaltningsdomstolen?" Är det då muta om vi skriver ett avtal med den personen om att hyra hans område trots att det inte finns i vårt planerade område?

Som tur är har Megatuuli inte anklagats för mutor. Men vi har märkt att vi måste vara noggranna när vi pratar om att hjälpa markägare eller samhällen."

Seppo Savolainen Vasabladetissa



Ruotsissa tuulivoimalat tappavat metsoja ... ja lepakkoja.




Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan Ruotsin tuulivoima-alueilla kuolee odotettua huomattavasti enemmän lepakkoja. Lepakkokuolleisuus voi olla jopa 10-12 yksilöä voimalaitosta kohti vuodessa. Kuolleisuus kasvaa voimalaitoksen korkeuden kasvaessa. Tietylle paikalle rakennettavan tuulivoimalaitoksen aiheuttama lepakkokuolleisuus ei ole pääteltävissä ennen rakentamista paikalla havaittujen lepakkojen määrästä. Ennen rakentamista tehtävät lepakkoselvitykset eivät ennusta luotettavasti lepakkojen kuolleisuutta voimalaitosten toiminta-aikana.

Valtaosa lepakkokuolemista tapahtuu lyhyehkönä loppukesän ja alkusyksyn aikana tyyninä ja lämpiminä öinä. Tutkijat suosittelevatkin tälle ajanjaksolle laitosten tehonsäätelyä eli "batmoodausta", mikä käytännössä edellyttäisi ympäristölupaa.

----------------------

Ruotsissa on alkanut löytyä myllyjen juurelta myös metsonraatoja. Havulintujen raatohavaintoja on koonnut Ruotsin metsokomitea. Homenokat viestivät laajalla soidinalueella toisilleen infraäänten avulla. Liekö kukot erehtyneet käymään "uusien tulokkaiden" kimppuun?




Daavid ja Goljat









Ulkomaan lentolipun päästöt kompensoidaan kotipihalla.



Pihallani seisoo auto, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on tulovirran hankkiminen talouteen. Maksan koslasta ajoneuvoveroa ensi vuonna yhteensä 361 euroa.

Autoni CO2 -päästöt vuodessa ovat vain vähän suuremmat kuin kahden henkilön edestakaisen Helsinki - New York - Helsinki -lentomatkan aiheuttamat päästöt, yhteensä noin 2000kg hiilidioksidia. Näistä lentomatkoista SAS perisi vapaaehtoista päästömaksua yhteensä noin 20 euroa. Jonkun järjestön kautta maksettuna vapaaehtoinen maksu olisi korkeampi. Esim. lentoliikenteen päästömaksuihin erikoistuneelle Atmosfair -järjestölle saisi pulittaa kahden henkilön Nykinreissusta yhteensä noin 160 euroa.

Valtaosa lentomatkustajista ei tietenkään maksa tätä vapaaehtoista maksua. Minun on maksettava autovero vaikka en ajaisi kilometriäkään.

Jo lähivuosina autooni on tankattava vähintään 30% biodieseliä. Uusiutuvan dieselin hinnan arvellaan asettuvan pysyvästi vähintään 33 senttiä nykyistä korkeammaksi. Lisäkustannus minulle : arviolta pari sataa euroa vuodessa.

Lentoyhtiöillä ei ole biokerosiinin käyttövelvoitetta, eikä sellaista ole näköpiirissäkään. Liikenne- ja viestintäministeriö on laskenut, kuinka biopolttoaineen käyttö vaikuttaisi lentolippujen hintoihin. 20 % biopolttoainepitoisuus nostaisi edestakaisen Hki - NY - Hki -lipun hintaa 90 eurolla. Sama reissu puhtaalla 100 % biokerosiinilla lisäisi lipun hintaa 440 eurolla.

Kaikki tämä olisi vain turhaa urputtamista, jos Suomesta ulkomaille suuntautuvan lentoliikenteen päästöt olisivat mitättömiä kotimaan henkilöautoliikenteeseen verrattuna. Tosiasiassa kuitenkin ulkomaille tehtävien lento- ja laivamatkojen päästöt ovat yhteensä jopa 30 % Suomen sisällä tapahtuvan henkilöautoliikenteen päästöistä. Suomen uusi ilmastostrategia kohdistaa henkilöautoiluun monenlaisia kiristyksiä ja vähennystavoitteita (mikä on hyvä) mutta lento- ja lauttamatkoihin ei minkäänlaisia. Kuitenkin sikahalpoja risteilyjä tarjoavat lauttayhtiöt ovat jatkuvasti suurimpien yritystukien saajien kärjessä.

Finnair ilmoittaa sitoutuneensa hiilineutraaliin kasvuun vuodesta 2020 alkaen. Tämä ei tarkoita päästöjen aktuaalista vähenemistä, ainoastaan niitten kompensointia päästövähennysyksiköitä ostamalla eli suomeksi päästökaupalla. Finnair ei osta päästöyksiköitä muilta lentoyhtiöiltä vaan lentoliikenteen ulkopuolisilta toimialoilta. Ilmailualan uuden päästökauppajärjestelmän arvellaan nostavan lentolippujen hintoja vain muutamia dollareita. Järjestelmän tarkoitus onkin legitimoida lentoliikenteen ja sen päästöjen jatkuva kasvu.

Suomen uusi ilmastostrategia on eliitin politiikkaa ja sopii varmaan henkilölle, joka lentää paljon mutta jonka ei juuri tarvitse ajaa. Meillä muilla alkavat maksukyvyn rajat valitettavasti tulla vastaan.





11. marraskuuta 2016

Niin paljon me teihin luotettiin.



Säännöllisin väliajoin nousee esiin ehdotus, että luontoasiantuntijat pitäisi sertifioida, jotta luontoselvitysten ja arviointien laatu paranisi. 

Luonnonsuojeluun liittyvässä konsultoinnissa ongelmat eivät kuitenkaan liity välineosaamiseen eivätkä edes substanssiosaamiseen. Alan yleinen luottamuspula johtuu siitä, että osaamista käytetään ammattietiikan vastaisesti. 

Ammattietiikkaa, totuudellisuutta, ei opeteta koulussa eikä kursseilla. Akkreditiointi ei lisäisi sitä millään tavalla.

Konsultin ainoa päämäärä tulisi olla merkittävien luontoon kohdistuvien kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja esiintuominen. Eli juuri se, mitä asiakas harvoin toivoo suuremmin esiintuotavan. Tässä kohdassa jokainen joutuu omalla kohdallaan päättämään, minkä verran ammatillinen selkäranka taipuu asiakkaan hyväksi. Jos se ei taipuisi lainkaan, selvitykset voisi yhtä hyvin teettää Pentti Linkolalla. 

"Yritä kulkea kapeaa tietä puolueellisuuden ja puolueettomuuden välissä" voisi olla konsultin ohjeena. Tässä on Aristoteleen kultaisen keskitien teoria tosin ymmärretty väärin - puolueettomuushan ei ole Aristoteleen tarkoittama pahe vaan hyve. Mutta maankäyttö- ja rakennuslain 1§ edellyttää suunnittelijalta monipuolisuutta, ei puolueettomuutta.

Jos luontovaikutusten arvioija venyttää sanoja "kohtalainen vaikutus"  tai "vaikuttaa vain hiukan" äärimmilleen koskemaan jokaista tilannetta, arviointi ei ole totuudellista eikä monipuolista. Äskettäin eräässä tuulivoimahankkeessa 230 metriä korkeitten 5 MW laitosten vähäisiä luontovaikutuksia perusteltiin yhdellä ainoalla tutkimuksella. Tutkimuksessa laitosten korkeus oli 30 metriä ja teho alle 1 MW. Arviointi vietiin hallinto-oikeuteen, koska se oli selkeästi MrL 1§ vastainen.

Sertifikaatin sijaan alalle tarvittaisiin lääkärinvalan tapainen eettinen ohje. Se voisi alkaa vaikka näin:

»Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni toimessani palvelemaan luomakuntaa elämää kunnioittaen. Päämääränäni on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen, luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen."

Viranomaiset ovat samassa kultaisessa häkissä niitten konsulttien kanssa, joita heidän tulisi valvoa. "Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen ja siihen" on viranomaisen käyttämä ammattialibi YVA -hankkeissa. Lause tarkoittaa suomeksi, että tehdyt arvioinnit ovat luokattoman huonot, mutta YVA-laki ei tarjoa mitään keinoa vaatia niitä korjattaviksi.

Asiaan saataneen ryhtiliike ensi vuoden aikana, kun YVA -laki muuttuu. Viranomaisen on tästä lähtien lausuttava "perusteltu päätelmä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista". Sitä varten hän voi edellyttää selvitysten täydentämistä. Viranomaisen lausunto voi jatkossa kumota konsultin oman arvion. Tämän on käytävä ilmi myös hankkeen lupahakemuksesta. 

Ketä ympäristölautakunta sitten uskoo jää nähtäväksi.





Taivaan silpojat




Saksaan suunnitellaan muka maailman korkeimpia tuulivoimaloita, joissa on myös uima-allas. Mutta Ylivieskaanpa suunnitellaan ihan yhtä korkeita. 

250 metriä korkeat 6 MW helvetinkoneet tulisivat 7 km päähän Nivalan kirkosta, vaikka Suomen Texasissa ei siedetä mitään kirkontornia korkeampaa.




Väärin suojeltu. Osa 2 : suot.



Suomen uusi ilmasto- ja energiastrategia pitäisi tulla valtioneuvoston päätettäväksi parin viikon sisällä. Kansalaisille siitä ei ole tihkunut juuri mitään tietoa.

Yksi näyttää kuitenkin varmalta: Suoluonnon ja turvekerrosten suojelu ei Suomen ilmastostrategiaan kuulu


Lähde: Pöyry 2016

Epäsuorien verotukien avulla turvetta voidaan polttaa kaukolämpölaitoksissa puutakin edullisemmin vielä vuosikymmenien ajan. Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla kaavoitetaan parhaillaan 15 000 hehtaaria uusia soita turpeenottoon.

Jos turpeesta perittäisiin nykyisen pienen valmisteveron lisäksi myös muut fossiilisten verot, se olisi polttoaineista kaikkein kalleinta.

Lähde: Pöyry 2016


Vuonna 2014 ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen pysäytti uuden soidensuojeluohjelman valmistelun. Lakisääteisestä suojeluohjelmasta luovuttiin ja soiden suojelua yksityismailla päätettiin edistää "vapaaehtoisin keinoin".

Ennen Grahn-Laasonen väliintuloa työryhmä ehti esittää suojeltavaksi Etelä-Suomesta yksityisten omistamia soita yhteensä 50 000 hehtaarin verran. Kustannukset niitten rauhoittamisesta luonnonsuojelulain nojalla olisivat olleet noin 90 miljoonaa euroa. 

Suon omistaja olisi saanut täyden korvauksen paitsi maapohjasta ja puustosta myös turvekerroksesta niillä kohteilla, jotka sopivat turpeenottoon. Turvevarojen käytön katsottiin olevan jonkinlainen perustuslaillinen oikeus, jonka menetys oli korvattava. Työryhmä totesikin, että osalle suonomistajista suojelukauppa olisi ollut tuloa, jota he eivät olisi saaneet ilman suojelua.


1970 -luvulla agraari-Suomessa saatiin aikaan 300 000 hehtaarin laajuinen soidensuojelun perusohjelma, vaikka Suomen BKT oli tuolloin noin 40% nykyisestä. Oli pakko, sillä viranomaisten työkalupakissa ei muita keinoja soidensuojeluun ollut.

Kokoomuksessa lienee sittemmin huomattu, että meillä on nykyään myös vesilaki, vesienhoitolaki, ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, uhanalaiset lajit, uhanalaiset luontotyypit, direktiivilajit, erityisesti suojeltavat lajit - vain tärkeimpiä mainitakseni. 

Rapakeisareilla ei tosiasiassa enää ainakaan kymmeneen vuoteen ole ollut asiaa niille ykkösluokan soille, jotka työryhmä olisi nyt jostakin syystä halunnut paaluttaa virallisiksi suomuistomerkeiksi. Useimmissa tapauksissa pelkästään vesienhoitolaki ja YSL pitävät huolen siitä, että arvokkaimmat suot on käytännössä jo suojeltu. Lakipykälien soveltaminen ei maksa veronmaksajille mitään.

Grahn-Laasosen ansiosta säästyneet 90 miljoonaa euroa voisi mieluummin käyttää kiinteistöjen vapauttamiseen turvekaukolämpöverkoista lämpöpumppuavustuksin ja energiaremontein. Näin vapautettaisiin maakuntakaavojen turpeenottomerkinnöiltä aikaa myöten lukematon määrä kakkos- ja kolmosluokan soita, joitten lunastuksiin ei mikään BKT kumminkaan riittäisi.


Maanlunastuksiin perustuvat totaalisuojeluohjelmat edellyttävät vahvaa perusteollisuutta ja jatkuvaa talouskasvua rahoittamaan nämä ohjelmat. Raskas teollisuus itsessään aiheuttaa luonnolle monenlaista haittaa. Massiivisten ansiottomien tulonsiirtojen sijaan näkisin soidensuojelussa jatkossa sellaista tapauskohtaista harkintaa, jolla esimerkiksi harjujensuojeluohjelmaa toteutetaan.

"Jos lupa maa-ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen tai muuhun vastaavaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen, on kunta tai, jos alueella on luonnonsuojelun kannalta valtakunnallista merkitystä, valtio velvollinen omistajan niin vaatiessa lunastamaan alueen."



20. lokakuuta 2016

Puhallettu 30 päivässä.





Perussuomalaisten tiedottaja Matti Putkonen esitteli tänään Siikajoen seurantalolla Tuulivoimapakolaiset -tilaisuudessa puolueen lyhyen aikavälin toimenpidesuunnitelman. Tavoitteena heillä on "yhdessä kaikkien puolueitten kanssa" pysäyttää tuulivoimalaitosten kaavoitus ja rakennusluvitus siihen asti, kunnes saatavilla on puolueeton tutkimus infraäänen terveysvaikutuksista.

Hallituspuolueen suunnitelmassa ei mainita syöttötariffin maksatusten keskeyttämistä tai pienentämistä. Kun asiaa yleisön joukosta tiedusteltiin, tiedottaja totesi hiukan vaivautuneena "nyt näyttävän siltä", että uutta tukipakettia tuulivoimalle ei tule. Tuen jäädyttäminen ei kuitenkaan näytä olevan persuille kiireellisin tehtävä. Työmies Putkonen antoi ymmärtää tämän johtuvan hallituskumppaneitten puolue-eliitin "sidonnaisuuksista" (=sijoituksista).

Minä menin Siikajoen tupailtaan ensisijaisesti kuulemaan paikallisten asukkaitten kokemuksia elämästä Vartinojan voimalaitosten vaikutuspiirissä. Lehtijutuista olin ymmärtänyt, että oireilu siellä on saavuttamassa epidemian mittasuhteet. Tupaillan tarkoitus oli juuri henkilökohtaisten kokemusten vaihto. Siinä mielessä tilaisuus kuitenkin epäonnistui. Jos siellä paikallisia olikin, he olivat enimmäkseen hiljaa. Nyt kun asukkaitten ulostuloja kipeästi kaivattaisiin, näyttää omista oireista puhuminen olevan useimmille ylipääsemättömän vaikeaa, vaikka kuulemassa olisi lähinnä vain tuttavia ja kylänmiehiä.

Puheenvuoroissa nousi päällimmäiseksi sama mikä kaikissa vastaavissa tilaisuuksissa: asukkaitten raivo, turhautuminen ja avuttomuus tuulivoimakaavoituksen ja siitä seuraavan valitusmahdollisuuden edessä. Samaan aikaan kun meitä syytetään heppoisista valituksista ja jopa valitustehtailusta, näyttää minkäänlaisen säällisen paperin aikaansaaminen annetussa ajassa olevan ylivoimaisen vaikea tehtävä enimmälle kansanosalle. Kuten eräs mies yleisön joukosta totesi, hänen maansa ja rakennusoikeutensa ryöstettiin 30 vuorokaudessa. Koska hän ei pystynyt reagoimaan kunnanvaltuuston päätökseen tässä ajassa, rikos vanhentui.

Kun näitä menetettyjä tilaisuuksia kuuntelee, niistä lähes poikkeuksetta käy ilmi, että valitusperusteita kyllä olisi ollut. Olisi voinut puuttua jääviysepäilyyn, kuulemisvirheeseen, laittomaan kaavarajaukseen. Puolitoista vuotta sitten yritimme löytää edes yhden rajanaapurin jättämään muistutus Santavuoren tuulivoimalaitosten syöttötariffihakemuksesta, kun olimme havainneet hakemuksessa joitakin epäselvyyksiä. Emme siinä kiireessä löytäneet ketään halukasta asianosaista tähän tehtävään. Tariffi myönnettiin ja myllyt rakennettiin.

Eilen Kurikan kaupungintalolle tilaisuuteen, jossa aiheena oli ko. tuulivoima-alueen meluhaitta, saapui 80 ihmistä.

Viime kesänä kuuntelin neuvotonna, kun sattumalta samaan aikaan Santavuorelle kerääntyneet lähiasukkaat kirosivat menetettyjä yöuniaan ja kiinteistöjään. Totesin, että hankkeesta jätettiin aikanaan vain viisi muistutusta ja että siitä ei lopulta valittanut kukaan. Tähän he vastasivat saaneensa kunnan viranhaltijalta neuvon, että he eivät ole oikeutettuja valittamaan naapurikunnan puolelle tulevasta hankkeesta.

Niin kauan kun ihmiset menevät näihin halpoihin, on lainlaatijankin jossakin vaiheessa todettava, että homma ei vain toimi.


Muokattu 21.10. Tekstiä lyhennetty.




Hiljaiset alueet katoavat.



Tuoreen selvityksen mukaan Rannikko-Pohjanmaan maakunnan maa-alasta vain 6 % olisi hiljaista aluetta, jos kaikki maakuntakaavan tuulivoimavaraukset toteutuisivat.

Hiljaisia alueita jäisi lähinnä vain saaristoon ja maakunnan pohjoisosaan.

Julkaisussa on paljon karttoja, missä ja miten hiljaisia alueita on kartoitettu Suomessa ja Euroopassa:

Niemi, M. 2016: Hiljaiset alueet Pohjanmaalla. - Opinnäytetyö. Vaasan AMK, ympäristöteknologia.

Tällä hetkellä 49 % Rannikko-Pohjanmaan pinta-alasta on hiljaista aluetta, missä melutaso on alle 30 dB:

Kiviluoma, T. 2016: Kasvillisuuden vaikutus tieliikennemelun leviämiseen Pohjanmaalla. - Opinnäytetyö. Vaasan AMK, ympäristöteknologia.


Eettinen keskustelu on taistelua vallasta.


"Ihanne näyttää persoonattomalta etiikalta, vaikka se tosiasiassa lepää omien halujen pesoonallisella pohjalla. Persoonallinen aines tulee näkyviin heti, kun syntyy ristiriitaa. Kaksi ihannetta saattavat olla ristiriidassa keskenään. Kuinka voimme valita jommankumman muuten kuin omien halujemme varassa? Eettinen erimielisyys voidaan ratkaista vain turvautumalla tunteisiin tai voimaan. Tosiasioita koskevissa kysymyksissä voimme vedota tieteeseen, mutta etiikan viimeisissä kysymyksissä ei näytä olevan mitään siihen verrattavaa mahdollisuutta. Jos näin on todella laita, eettiset kiistat muuttuvat taisteluksi vallasta.

Tämän näkökannan esittää Platonin Valtiossa Thrasymakhos. Hän julistaa ponnekkaasti, ettei oikeus ole mitään muuta kuin sitä, mikä on edullista väkevämmälle. Ei ole kyseessä oikeaksi tai vääräksi todistaminen; ainoa kysymys on, pidättekö sellaisesta valtiosta, jota Platon haluaa? Ratkaisuun ei voida päästä järjen vaan ainostaan voiman avulla. Tämä on yksi niistä filosofian ongelmista, jotka ovat vielä ratkaisemattomia."


Russell, B. 1946: Länsimaisen filosofian historia. -WSOY Porvoo 1992. Suomentanut J. A. Hollo.




16. lokakuuta 2016

Noin viikon uutinen.



Puoluekentän inhokki piti tiedotustilaisuuden, jonka aiheena oli energiapaletin lellikki. Paikalle saapuneilla toimittajilla oli mukanaan valmiiksi valittu kehys taululle, jota he eivät olleet edes nähneet.

"Jos meillä on yksi hallituspuolue, joka alkaa yhtäkkiä puhua suoraan sanottuna täyttä soopaa...me olimme paikalla sen takia, että väite oli niin julkea. Mutta on eri asia, kuinka siitä kerrotaan. Kerrotaanko me, että väite on väärin vai että se on totta? Minun mielestäni pitää kertoa, että se on väärin."

toimittaja Jussi Pullinen Ylen Pressiklubissa

Hesari valitsi tyylilajiksi loanheiton mutta tuli samalla paljastaneeksi, miksi.

"Jos tuo infraäänituuba on koko tiedeyhteisön mielestä kuraa ja vain yksi (portugalilainen) ryhmä uskoo siihen, kuka hemmetti ottaa sen oman energiapolitiikkansa kulmakiveksi?"

juontaja Tuomas Peltomäki, HSTV

Myös eräät asiantuntijat esittivät huolta siitä, että persujen "löydös" voisi viedä energiapolitiikkaa ei-toivottuun suuntaan.

"Miten asia ratkaistaan? Ei ainakaan niin, että puolue tekee päätöksiä. Se pitäisi antaa asiantuntijoiden tehtäväksi. Jos tällaista ilmiötä epäillään ja jos tuntuu todennäköiseltä että yhteys voisi olla, se pitää tutkia."

arkkiatri Risto Pelkonen, Demokraatti.fi


Arkkiatri Pelkonen näyttää unohtavan, että persut tekevät tuulivoimaa koskevia päätöksiä koko ajan. Rakennetaanko vai ei päätetään viimekädessä kuntien hallituksissa ja valtuustoissa. Joka tapauksessa pelko siitä, että Putkosen paimenkirje kaataisi yhtäkään tuulivoimahanketta kunnissa on aiheeton:




Myös jutun pääepäilty tiedotti olevansa huolissaan ei infraäänistä vaan jostakin aivan muusta:

"Valitukset tuulivoimasta ovat osoittautuneet yleisemmiksi niillä alueilla, joilla tuulivoiman vastaiset liikkeet ovat olleet aktiivisia.  90 % valituksista on tehty sen jälkeen, kun tuulivoiman vastaiset ryhmät aktivoituivat."

Suomen tuulivoimayhdistys, ote tiedotteesta viime viikolta

Kommentteja viikon puheenaiheeseen pyydettiin myös organisaatioilta, joitten mahdollisia kytköksiä ei aina vaivauduttu tarkistamaan:

"Tuulivoimayhtiöt ottavat jo suunnitteluvaiheessa lepakot huomioon. Tuulivoimayhtiöt ja konsultit kyselevät muun muassa Suomen lepakkotieteelliseltä yhdistykseltä neuvoja ennen uuden voimalan rakentamista. Onko tuulivoima-alue otollista lepakkoaluetta ja jos on, niin pohditaan uudestaan, mihin voimala laitetaan."

Miisa Virta (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys), YLE X

Helsinki-Raasepori-Turku -linjan eteläpuolella vaikuttava Suomen lepakkotieteellinen yhdistys luonnollisesti ajaa tärkeimmän toimeksiantajansa asiaa.

Useimmilla studioihin viikon aikana raahatuilla kommentaattoreilla ei ollut juuri käsitystä puheenaiheen taustoista eikä kyseisen sähköntuotantomuodon mittakaavasta. Koko läntistä Suomea uhkaava viimeisten luonnonrauha-alueiden nopea ja täysimittainen industrialisointi on heille vain "joku somekohu".

"Meillä on sosiaalinen media, joka vahvistaa tällaisia kuplia ja kaikukammioita, joissa ihmiset kokoontuvat samanmielisten kanssa."

tietokirjailija Johanna Vehkoo, YLE Noin viikon Uutiset

Kukaan ei oikein tuntunut hahmottavan sitä, että tilanne on jo päällä:

"Tuulivoimaa koskevien päätösten on perustuttava tutkittuun tietoon. Jos tutkimus löytää haittoja, ne korjataan. Tämä on paras tapa kunnioittaa myös niitä ihmisiä, joita tuulivoimaloiden sijoittelu ehkä haittaa. Haittoja voidaan vähentää mm. pysäyttämällä voimaloita kriittisinä aikoina."

Teemu Meronen, Jakke Mäkelä ja Antti van Wonterghem, Viite.org

Tuulivoiman määrä ja sijainti kuitenkin päätetään rakennusluvilla tällä hetkellä ja juuri nyt, ei vasta ehkä joskus myöhemmin jonkun tutkimuksen valmistuttua. Maailman suurimmilta tuulivoimalaitoksilta ei meillä edellytetä edes ympäristölupaa. Tässä tilanteessa esitys voimaloitten pysäyttämisestä on harhaanjohtavaa populismia.

"Jos haluamme vastuullisten aikuisten energiakeskustelua - ja sitä, herra paratkoon, tarvitsisimme - pelonlietsonnalle tulee laittaa piste myös ja etenkin silloin, kun pelonlietsonta kohdistuu omaan inhokkiteknologiaan."

Janne Korhonen, US Puheenvuoro

Janne Korhoselta jäi täsmentämättä, kenen kanssa vastuullista keskustelua on mahdollista käydä? Kaavanlaatijan kanssako? Vai ehkä YVA -konsultin kanssa? Jokainen paikallinen asukas, joka on joutunut osallistumaan tuulivoimakaavoitukseen kuntatasolla tietää, että ensimmäinen mahdollinen tilaisuus minkäänlaiselle tuloksekkaalle keskustelulle on vasta hallinto-oikeudessa. Siinä vaiheessa kaikki luottamus osapuolten välillä on jo menetetty. Kaikki lähiasukkaitten kuulemiset ja "keskustelut" sitä ennen ovat pelkkää teatteria.

Viikon asiantuntevin asiantuntijalausunto oli jokseenkin puolueeton:

"Tuulivoimaloiden infraäänten suhdetta ihmisten terveyteen on tutkittu hyvin vähän eli tutkimustiedolle olisi tarvetta. Mittauksia infraäänistä on tehty enemmän. Niihin liittyy paljon epävarmuuksia, koska tuulen ääni sekoittuu mittaukseen ja on vaikea sanoa, johtuuko mittaustulos tuulesta vai tuulivoimalasta, vaikka mittauksia tehtäisiin myös voimalat sammutettuina eli taustamelukorjaus otettaisiin huomioon."

Valtteri Hongisto (Turun AMK), MTV Huomenta Suomi

Myös Yle myönsi asiaa tarkemmin selvitettyään:

"Pitkäaikaisaltistumista infraäänelle ei ole tutkittu. Tutkimukset ovat olleet yleensä kokeellisia, lyhytaikaisia ja äänitasot voimakkaita ja kuulokynnyksen ylittäviä."

nimetön asiantuntija, YLE uutiset


Kuvassa on yksi monista Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n Suomessa tekemistä infraäänimittauksista. Kuvan mittaus on julkaistu "Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa" -raportin sivulla 49. Mittaus on tehty asunnon sisällä 1,5 km etäisyydellä tuulipuistosta. Desibeliasteikon ilmoitetaan olevan viitteellinen, ei tarkka. Mittauksen muut yksityiskohdat selviävät raportista.


Minulla ei ole minkäänlaista kompetenssia arvioida mittauksen luotettavuutta. Pystyn kysymään ainoastaan, miksi se kuten kaikki muutkin Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen raportin infraäänimittaukset on ristiriidassa viikolla kuultujen asiantuntijalausuntojen kanssa?

"Infraäänen voimakkuuden pitää olla yli 90 dB, jotta sen voi kuulla. Parhaimpia tutkimuksia tästä on tehty Japanissa muutama vuosi sitten. Siellä infraäänten tasot ulkona olivat 20-30 dB alle kuulokynnyksen. Myös Tanskassa on tehty vertailevaa tutkimusta eri voimalatyypeistä ja siellä havaittiin samansuuntaisia tuloksia."

Valtteri Hongisto (Turun AMK), MTV Huomenta Suomi

"Tiedeyhteisön nykykäsitys on, että on erittäin epätodennäköistä, että tuulivoimaloiden tuottama infraääni voisi aiheuttaa terveyshaittoja niillä äänenpainetasoilla, joita tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevilla asuinalueilla esiintyy.”

Anu Turunen (THL), HS.fi

Meluasiantuntijoita haastateltiin kuluneella viikolla ainakin puolen tusinaa kertaa. Yksikään toimittaja ei kysynyt heiltä tätä.



3. lokakuuta 2016

Tehoja pois.



Megatuuli Oy ilmoittaa perustavansa Kurikkaan tuulivoimalaitosten huolto- ja kunnossapitokeskuksen eli ns. Service Centerin yhdessä voimaloitten valmistajan kanssa. Keskuksen 24/7 -toiminta synnyttäisi paikkakunnalle noin 40 pysyvää työpaikkaa. Yhtiö ilmoittaa käyneensä alustavia keskusteluja Service Centerin perustamisesta Nordexin kanssa. Megatuuli on kaavoittamassa Kurikkaan yhteensä 87 voimalaitosta. Kun yhtä niistä huolletaan keskimäärin 2 päivää vuodessa, työntekijöille riittäisi töitä vuoden ympäri. 

On vain ikävää pilata tämä hyvä tarina faktoilla.

Ensinnäkin, Kurikan voimalaitosten melumallinnukset ei tehty Nordexeille vaan Vestaksille. Tehtiinkö melumallit väärälle mallille ?

Jos Kurikkaan tulisikin Vestaksen komentokeskus, seuraisi toinen ongelma. Jos kaikki 87 voimalaitosta olisivat Vestaksia, alkaisivat melurajat paukkua Lehtivuorilla. Siellä nimittäin jouduttiin käyttämään melumoodeja, jotta melumallinnukset saatiin mitenkuten menemään ympäristölautakunnasta läpi.

Tuulivoimalaitosten melumoodeista eli tehonsäätelystä kirjoitti äskettäin Janne Salonen blogissaan. Alla on Vestaksen perusmoodi (vai mikälie):


Perusmoodin sijaan osa voimalaitoksista mallinnettiinkin pienemmällä moodilla:



Näin saatiin alimmista taajuuksista pari desibeliä pois ja melukäyrät sinne minne haluttiin eli lähitalojen nurkalle.

Erilaisia moodeja eli tehoja sitten säädettäisiin Service Centerin päätteiltä tarpeen mukaan nonstop -melumittaukseen perustuen? Tämäkin kaunis kuvitelma on valitettavasti pilattava faktoilla.

Moodatuille voimalaitoksille on nimittäin jo myönnetty rakennusluvat. Rakenusluvissa ei mainita puolella sanallakaan tehonsäätelystä tai suurimmasta sallitusta melupäästöstä. Niissä määrätään suurin sallittu korkeus eikä mitään muuta. Ympäristölautakunta ilmeisesti unohti jo myöntäneensä nämä luvat siinä vaiheessa, kun se hyväksyi moodatun melumallin.

Melumoodaus edellyttäisi käytännössä ympäristölupamenettelyä. Toinen vaihtoehto olisi raahata Lehtivuorille Vestasten sijaan Nordexit. Mutta silloin tarvittaisiin kaksi eri Service Centeriä.

Paitsi että Kurikkaan muuttaisi 40 korkeasti koulutettua pyörittämään komentokeskusta, myös rakennustyöt teetettäisiin paikallisilla. Megatuuli Oy ilmoittaa jo keskustelevansa paikallisten yrittäjien kanssa.

Samaan aikaan yhtiöllä on kuitenkin useamman kymmenen voimalaitoksen diili skotlantilaisen Sgurr Energyn kanssa:

One of the world’s tallest onshore wind turbines constructed at Finnish wind farm

25 April 2016

The first of four 210m high wind turbines has been built at a Finnish onshore wind farm, with owner’s engineer support from leading renewable energy consultancy, SgurrEnergy.

SgurrEnergy has consulted on the 12MW Tyrinselkä wind farm since the early stages of the project, drawing on expertise across all disciplines to provide a range of services including engineering support and wind analysis.

As owner’s engineer since early 2014, SgurrEnergy has supported this project through the pre-construction phase and assisted in achieving financial close in July 2015. In addition to providing project management and construction monitoring services, SgurrEnergy conducted detailed design, technology and milestone reviews.

SgurrEnergy will continue its involvement with this project by providing asset performance management services following energisation.

Developed by Tuulivoimaytiö Pohjoistuuli Oy, the wind farm will comprise four Nordex N131/3000 3MW wind turbines, which have a hub height of 144m and a tip height of 210m. The wind turbines are among the tallest to be installed onshore in the world.

Andrej Sršen, managing director at Tuulivoimaytiö Pohjoistuuli Oy, said: “Tyrinselkä wind farm is a pilot project under construction in our Finnish wind power portfolio of more than 30 turbines. We have been working on this project for three years and are happy that these modern turbines will start producing electricity for local people in a sustainable way very soon.”

He continued, "The project was prepared with the help of many local and international partners, where SgurrEnergy played a key role on the technical side of the project preparation and construction supervision. Due to a very good level of cooperation with this company, we are now looking for ways to extend it on projects outside of Finland.”

Katherine Blum, project manager in SgurrEnergy’s implementation team, said: “With its six tower sections and 64.4m long blades, it is tremendous to see the sheer scale of the wind turbines installed this week, and the achievements to date are a result of the hard work from all involved in the project and their respective expertise."

The project, situated in the Humpilla region in southern Finland, is expected to be energised towards the end of 2016, with asset performance management due to continue into 2018.


Olisivatko kurikkalaiset tämän Sgurrin alikonsultteja vai miten se oikein menisi ?

Gaelinkielen lisäksi Kurikassa saatetaan jatkossa kuulla myös saksaa. Tämän blogin kirjoittajalle on nimittäin soiteltu myös Aboa Wind -yhtiöstä. He ilmoittivat olevansa kiinnostuneita yhdeksästä rakennusluvasta Rasakankaalla. Kuinka saksalainen Aboa Wind sattui soittamaan Megatuulen rakennusluvista juuri blogistille on pitkä ja sekava tarina eikä mennä tässä siihen. Osa rakennusluvista siis myydään (on ehkä jo myyty?) Saksaan ja loppuja tulevatkin operoimaan keltit...?

Kurikan päättäjät ovat kuin jokin alkukantainen heimo. He eivät osaa hankkia kirjallista tietoa eri lähteistä vaan ovat yksinomaan sen suullisen tiedon varassa, mitä kokousesittelijät ja muut heimopäälliköt heille valikoiden ilmoittavat.


25. syyskuuta 2016

Väärin suojeltu. Osa 1 : metsät.



Alla olen vertaillut kahden eri metsiensuojeluohjelman kustannustehokkuutta. Molemmat ohjelmat ovat metsänomistajille vapaaehtoisia.


WWF Suomen Perintömetsä -ohjelma

- suojeltu pinta-ala tällä hetkellä : 1 200 ha
- hinta veronmaksajille : 0 euroa, jatkossa 0 euroa
- korvaus metsänomistajalle : ei korvausta (vastikkeeton)
- ekologinen asiantuntemus : paras mahdollinen (WWF:n perintömetsätoimikunnan asiantuntijat)
- suojelusopimusten pysyvyys : metsänomistaja voi halutessaan purkaa (lienee harvinaista)
- ohjelman markkinointikulut : WWF:n budjetista (minimaaliset)
- ohjelman tunnettuus metsänomistajien keskuudessa : huono
- suojeltujen kohteitten laatu : ei tietoa, lienee melko kirjava, pinta-alasta suurin osa lienee arvokasta vanhaa metsää
- kohteitten sijainti : osittain tiedossa
- virkistyskäyttö : runsaasti, mukana paljon kunta- ja taajamametsiä


Kansallinen METSO -ohjelma eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma

- suojeltu pinta-ala tällä hetkellä : 76 500 ha
- hinta veronmaksajille : 241 miljoonaa euroa, jatkossa 10 -15 ME/v
- korvaus metsänomistajalle : täysi korvaus puustosta, valtiolle lunastettaessa myös maapohjasta
- ekologinen asiantuntemus : ei paras mahdollinen (metsäkeskukset)
- suojelusopimusten pysyvyys : 42 000 ha pysyviä, 33 000 ha määräaikaisia sopimuksia, määräaikaisista kolmasosa tulee päättymään 10 vuoden sisällä
- ohjelman markkinointikulut : valtion budjetista (satoja tuhansia)
- ohjelman tunnettuus metsänomistajien keskuudessa : hyvä
- suojeltujen kohteitten laatu : vanhaa metsää 25 000 ha (josta vain osa laadukasta), lisäksi 25 000 ha
vähätuottoista kalliota, kivikkoa ja suota sekä 22 000 ha metsälain 10§ jo muutenkin suojelemaa avainbiotooppia
- kohteitten sijainti : ei tiedossa
- uhanalaisten metsälajien esiintyminen kohteissa : ei tietoa
- virkistyskäyttö : vähän, koska sijainti ei tiedossa

METSO -ohjelmassa perustetut pysyvät luonnonsuojelualueet.
 Hinta veronmaksajille : 198 milj. euroa.


METSO -ohjelmassa perustetut määräaikaiset suojelualueet.
Hinta veronmaksajille : 43 milj. euroa + jatkossa vähintään 4 milj. euroa / v.

Tämä summa tulee kulumaan päättyvien sopimusten uusimiseen eli sillä ei saada hankittua uutta  pinta-alaa. Uusimiseen tarvittava summa nousee vuosittain. Vähätuottoisten sopimuksia ei uusita.

Veronmaksajien kustantama METSO -kohde. Ilmeisesti kohdasta "Muut".

Vähätuottoinen METSO -kohde.


Vapaaehtoinen metsiensuojelu : johtopäätökset

- vapaaehtoinen suojelu on (veronmaksajien kannalta) pahimmillaan kaikkea muuta kuin vastikkeetonta
- METSO -ohjelmassa on 240 miljoonalla eurolla saatu suojeluun vain 25 000 hehtaaria vanhaa metsää, josta 4000 ha vain määräajaksi
- metsäkeskukset ovat vanhan metsän alueitten sijaan valikoineet mukaan enimmäkseen vähätuottoisia kitu- ja joutomaita sekä metsälain jo muutenkin suojelemia pienkohteita
- näin siitä huolimatta, että METSO -ohjelmalla on alusta asti ollut massiivinen seuranta- ja tutkimusryhmä
- perussyy kustannustehottomuuteen : ekologit lähteneet kritiikittä MTK:n kelkkaan



12. syyskuuta 2016

6 tapaa tehdä aavistushakkuu kaava-alueella





1. Maankäyttömuodon muutoshakkuu ennen muutokselle myönnettyä lupaa. 

Joskus kaavoitettavana oleva metsä hakataan ennen, kuin kaavaselvitykset on edes aloitettu. Joissakin kunnissa tämä oli yleinen käytäntö vielä kymmenisen vuotta sitten. Kaavoituksen vireilletuloa seurasi avohakkuu, jonka jälkeen lähetettiin paikalle luontokartoittaja toteamaan, ettei aukolla ole mitään erityisiä luontoarvoja, jotka tulisi huomioida kaavassa.

Jos hakkuu ilmoitetaan metsäkeskukselle metsän uudistushakkuuna mutta tehdään tosiasiassa tulevaa rakentamista varten ennen, kuin rakentamiseen on saatu lupa, kyseessä on laiton maankäyttömuodon muutos.

2. Maankäyttömuodon muutoshakkuu ilman maankäyttömuodon muutosta.

Metsälain 10§ mukainen arvokas elinympäristö voidaan ottaa muuhun kuin metsätalouskäyttöön, vaikka se näin toimien tuhoutuisi kokonaan. Jos kohde on puuton (kallio, kivikko, louhikko tai suo), sen muuttamiseksi ei tarvitse tehdä edes metsänkäyttöilmoitusta. Ainoastaan ely -keskus voi kieltää toimenpiteen, jos hanke tulee ajoissa sen tietoon (LsL 55§).

Maankäyttömuodon muutos on laillinen riippumatta sen tarkoituksenmukaisuudesta tai ympäristövaikutuksista, jos se toteutetaan 4 vuoden kuluessa hakkuusta. Metsänomistajalla on kuitenkin oikeus tulla katumapäälle : ilmoitus ja hakkuu ei velvoita ottamaan aluetta uuteen käyttöön.

3. Hakkuu ennen kaavan voimaantuloa

Joskus kaavan luontokohteet hakataan heti sen jälkeen, kun kaava on ollut ensimmäisen kerran luonnoksena nähtävillä.

Kuvassa näkyy Kurikassa sijaitseva metsäpalsta, jolle on eräässä tuulivoimayleiskaavassa merkitty neljä luontokohdetta: kaksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, yksi arvokas muinaisrantakivikko sekä yksi arvokas suo. Koko metsäpalsta luontokohteet mukaanlukien avohakattiin pari kuukautta ennen, kuin yleiskaava sai lainvoiman. Luontokohteille ei jätetty yhtäkään puuta pystyyn.

Metsälaissa on kaksikin pykälää, joitten pitäisi estää tämänkaltaiset hakkuut. ML 2§ mukaan  "metsän hoitamisessa ja käyttämisessä on metsälain lisäksi noudatettava, mitä ... muissa laissa säädetään." ML 25 § mukaan "kaavoitettavilla alueilla metsäkeskuksen tulee olla yhteistyössä kuntien kanssa metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteensovittamiseksi."

Käytännössä metsäkeskukset eivät tee tämän asian eteen yhtään mitään. Ne ovat ainoastaan kehittäneet mestarillisen kyvyn luikerrella irti kaikesta vastuusta kaava-alueiden aavistushakkuutilanteissa sekä vakiovastauksen : "Metsäkeskuksen tehtävä ei ole valvoa maankäyttö- ja rakennuslain noudattamista".

Myös MRL tarjoaa kunnille ja ely -keskuksille järeän keinon estää aavistushakkuut. Yleiskaavan laatimisen ajaksi kunta voi nimittäin määrätä kaava-alueelle toimenpiderajoituksen (MRL 128 §). Ely -keskus voi erityisestä syystä - eli jos kaavoitus venyy ja venyy - määrätä rajoituksen peräti 15 vuodeksi. Tarkoituksena on saada alueelle työrauha ympäristömuutoksilta kaavan laatimisen ajaksi.

Toimenpiderajoitus tarkoittaa käytännössä, että kaavoitettavalla alueella ei saa tehdä hakkuita ilman maisematyölupaa. Maisematyölupa voidaan myöntää, jollei toimenpide aiheuta huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle.

4. MY- ja luo- kohteitten hakkuu lainvoimaisen kaavan alueella.

Näitten kaavamääräysten noudattamista ei käytännössä valvota mitenkään, ellei niihin liity toimenpiderajoitusta (maisematyölupa).

5. Kaavan s - kohteitten hakkuu.

Kaavan suojelumerkittyjen kohteitten pääkäyttötarkoitus on niitten suojelu. S on rajoittavampi merkintä kuin my tai luo. S -merkinnästä ei kuitenkaan voi saada korvausta eikä valtiolla ole lunastusvelvollisuutta näihin kohteisiin.

Sekavuutta aiheuttaa se, että metsälaki ei ole voimassa yleiskaavan s -alueilla. Kaavan suojelukohteen hakkuusta ei siis tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta ! Koska s -kohde ei voi olla metsälain 10§ mukainen arvokas elinympäristö, myöskään sen ojittamiseen tai tieksi raivaamiseen ei vaadita erityistä lupaa.

Minulla ei ole tietoa, kuinka rakennustarkastajat käytännössä valvovat s- merkittyjen kohteitten kaavamääräysten noudattamista kunnissa.

6. Tienteko arvokkaan elinympäristön läpi.

Tie ei ole metsätie, jos sen käytöstä yli puolet on muuta kuin metsätalouskäyttöä. Tällöin tietoimituksessa ei tarvitse huomioida metsälain mukaisia arvokkaita ympäristöjä. Yksityistielain 7§ kieltää ainoastaan "huomattavan luonnon turmelemisen".

Metsäkeskus voi määrätä käsittelykiellon mutta vasta tien rakentamisvaiheessa. Tällöin sovelletaan metsälain 11§ poikkeuslupamenettelyä, joka voi johtaa kummallisiin tilanteisiin. Jos omistan tuulivoima-alueella arvokkaan elinympäristön, jonka läpi naapuripalstan erityisen oikeuden haltija (tuulivoimayhtiö) haluaa rakentaa tien, en voi kieltäytyä hakemasta heille poikkeuslupaa sitä varten. Minun on itse haettava lupa oman arvokohteeni hävittämiseen heidän puolestaan siinäkin tapauksessa, että vastustan tiehanketta enkä hyödy siitä millään tavalla.


Lähteet

Kiviniemi, M. 2004: Metsäoikeus. -Metsälehti kustannus.
Huhtinen, T. ja Vainio, A. 2016 : Metsämaa kaavoituksessa. - Ympäristöministeriön raportti 22.



Tuulivoiman vastustajat ovat perussuomalaisia miehiä.





Kurikan kaupunginvaltuutettuja pyydettiin viime maanantaina valtuuston istunnossa äänestämään JAA tai EI sen jälkeen, kun heille oli esitelty yllä näkyvät väittämät.* Valtuutetuista 70% äänesti JAA ja 30% EI. 

Tarkastellaan, ketä nämä EI -äänestäjät ovat.

Heidän äänimääränsä viime kuntavaaleissa oli yhteensä 18% kaikista Kurikassa annetuista äänistä. 39% heistä on perussuomalaisia miesvaltuutettuja. Loput 61% jakautuvat tasaisesti kaikkiin puolueisiin ja molempiin sukupuoliin. Mitään yhteistä nimittäjää heillä ei näyttäisi olevan

Heidän ikänsä vaihtelee 19-72 vuoden välillä ja heidän kuntavaaleissa saamansa henkilökohtainen äänimäärä 21 äänen ja 633 äänen välillä. Kurikan kaikista alle 35 -vuotiaista valtuutetuista 36% äänesti EI. Naisista heitä oli 39%. EI -äänestäneet naiset eivät ole keskimääräistä koulutetumpia. Korkeakoulututkinnon suorittaneista tai sellaista opiskelevista naisvaltuutetuista 40% äänesti EI.

Äänestyskäyttäytymisessä kotipaikkakaan ei ollut ratkaiseva. Kauimpana (Jalasjärvellä) asuvista valtuutetuista 26% äänesti EI. Heidän äänimääränsä kuntavaaleissa oli 13% kaikista Jalasjärvellä annetuista äänistä. Lähempänä (Kurikassa ja Jurvassa) asuvista EI-äänestäjiä oli 33%. He edustavat 21% kurikkalaisten ja jurvalaisten kuntavaaleissa antamista äänistä.


*Valtuusto äänesti kahdesta erillisestä 30 ja 36 voimalan yleiskaavasta, joista tässä on analysoitu jälkimmäinen äänestys. Äänet jakautuivat molemmissa äänestyksissä lähes samalla lailla. Kurikkalaisten ja jurvalaisten valtuutettujen tiedot ovat täältä ja jalasjärveläisten täältä. Analyysiini aiheuttaa virhettä se, että maanantain kokouksessa peräti 35% EI-äänestäjistä oli varavaltuutettuja. Pöytäkirjasta ei kuitenkaan käy ilmi, keiden tilalla he kokouksessa olivat. Kurikan valtuustossa on yhteensä 76 jäsentä.


30. elokuuta 2016

Kurikkaan kiinteistöveroa 11 400 euroa per mylly ?



Kurikan kaupunginhallitukselle esiteltiin toissapäivänä laskelma erään suunnitellun tuulivoimahankkeen kiinteistöverotuotosta. 

Samalta istumalta kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen ja päätti viedä sen valtuustoon. 




Toteutuneitten tuulivoimahankkeitten kiinteistöverotuotto kuntaan on ollut ensimmäisinä vuosina yhtä voimalaitosta kohden

- Simossa 8000-9000 euroa (Simon kunta)
- Iissä 8500 e (Iin kunta)
- Kalajoella 5500 e (YLE)
- Ilmajoella 5500 e (YLE) 
- Teuvalla 4000 e (Leena Pitkäranta)
- Luhangassa 9500 e (TVKY)

Suunniteltujen hankkeitten kiinteistöverotuotosta on esitetty laskelmia

- Rautalammilla max. 5000 e (Vesa Vauhkonen)
- Pyhärannassa 6300 e (Juha Pakomäki)
- Humppilassa max. 7500 e (Sinikka Jalasjoki)
- Merikarvialla max. 4500 e (Talousvaikutusten arviointiselostus)
- Teuvalla 5000 e (Eliisa Panttila)
- Kauhajoella 6300 e (Manu Ylikoski)


Yleinen kiinteistöveroprosentti on Kurikassa 0,90. Kiinteistöverotukseen otetaan 70% perustusten, tornin ja konehuoneen seinien rakennuskustannuksista. 

Jos verotuottoa ensimmäisenä vuonna tulee 11 400 euroa, on pelkästään perustusten, tornin ja kopin hinta siinä tapauksessa 1 800 000 euroa eli lähes 2 ME.

24. elokuuta 2016

Vääriä signaaleja


Flora and Fauna International -järjestön osallistuminen Anglo Americanin kaivoshankkeen haittojen kompensointiin Sodankylässä on herättänyt paheksuntaa.

Omat luontojärjestömme vain eivät taida olla Pekkaa parempia.

Pohjanmaan rannikolla BirdLife Suomi ja WWF Suomi istuvat varsin kyseenalaisessa tutkimusryhmässä. Ryhmä tutkii lintujen muuttokäyttäytymistä tutkaseurannan avulla Närpiössä ja Kristiinassa. Tutkimuksen päärahoittajat ovat Vindin ja Triventus. Sattumoisin juuri näiden yhtiöiden hankkeet ovat olleet vastatuulessa Pohjanmaalla. Sekä ely -keskus että Metsähallituksen luontopalvelut ovat vaatineet Vindinin ja Triventuksen hankealueita poistettavaksi maakuntakaavasta linnustovaikutusten takia. Kyseiset tuulivoimahankkeet (Moikipää, Poikel, Västervik, Böle ja Piolahti) sijoittuisivat keskelle Suupohjan muuttokäytävää lukuisten merikotkareviirien keskelle.

Metsähallitus vei vaatimuksensa ympäristöministeriöönkin, mutta YM poisti maakuntakaavasta lopulta vain Västervikin alueen "merikotkille ja tärkeälle muuttoreitille kaikkein vaarallisimpana". YM:n päätöksestä ja luonnonsuojeluviranomaisten lausunnoista huolimatta niin Västervikin kuin muittenkin hankkeitten yleiskaavoitusta on jatkettu. "Tutkaseurannalla tuotetaan uutta tietoa sekä muuttolintujen että paikallisten lintujen käyttäytymisestä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla."

Jää kysymys, mitä helvettiä BL ja WWF tekevät maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevan, merikotkille ja muuttolinnuille vaarallisen hankkeen ohjausryhmässä?

----------------

Ympäristöministeriön tuore linnustovaikutusten arviointiopas perustuu BirdLifen ja Pöyryn yhteisen Tuulivoima ja linnusto -hankkeen johtopäätöksiin. YM:n uusi ohjeistus on niin ylimalkainen ja harhaanjohtava, että se tulee varmasti saamaan kiitosta STY:n suunnalta.

YM perustaa ohjeensa Pöyryn laatimaan kirjallisuuskatsaukseen. Viitteistä valtaosa on kuitenkin irrelevantteja, vuosituhannen alun offshore -rakentamisen yhteydessä tehtyjä tutkimuksia. Myllyjen korkeus ja teho oli tuolloin ehkä puolet nykyisistä. Pöyryn lähdeluettelossa on alle kymmenen tällä vuosikymmenellä julkaistua, onshore -tuulivoimaan liittyvää tutkimusta. Niistä ehkä yhtä tai kahta voi jollakin lailla soveltaa boreaalisessa havumetsässä.

" Tutkimustiedon perusteella voidaan olettaa, että häirintävaikutuksia aiheutuu maa-alueilla korkeintaan kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. " Pelkästään tässä blogissa on viitattu tutkimuksiin, jotka todistavat aivan muuta.

" Lintujen törmäyksen todennäköisyys pienenee roottorin lapojen pituuden kasvaessa ja kierrosnopeuden laskiessa. " Saattaa olla, mutta lähde olis kiva?

" Tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet selvitetään .. maakuntakaavoituksessa, jolloin ... olemassa olevat luonnonsuojelualueet ovat ohjeena kaavan laatimiselle. " Säästetään siis edes Natura -alueet? No ei, koska "yksiselitteisiä linjauksia Natura -alueiden soveltuvuudesta tuulivoimarakentamiseen ei voi tehdä, vaan tarvitaan tapauskohtaista harkintaa."

" Maakuntakaavassa on ... voitava varmistua siitä, että lintujen päämuuttoreittien välittömään läheisyyteen osoitettavien tuulivoimaloiden toteuttaminen on mahdollista ottaen huomioon myös niiden yhteisvaikutukset. " Eli päämuuttoreittien välittömään läheisyyteen voidaan suunnitella tuulivoimaa? Kyllä, jopa Kymenlaakson rannikolle, sillä " näissä erityistapauksissa on tarpeen selvittää, aiheutuisiko alueelle sijoitettavista tuulivoimaloista...sellaisia yhteisvaikutuksia, että niillä olisi merkitystä muuttavan lintupopulaation kannalta ".

Mihin jäivät varoetäisyydet soidinpaikkoihin ja petolintujen pesiin? Ohjeessa mainitaan tuskin sanallakaan metsäkanalintuja tai yleisimpiä petolintuja, edes kotkia.

-------------------

BirdLife ja WWF Suomesta luulisi löytyvän omaa osaamista tutkimusrahoituksen hakemiseen, itsenäiseen tutkimustoimintaan ja julkaisemiseen. Pelkästään konsulttijulkaisujen viherleiman rooliin ei järjestöjen pitäisi tyytyä.  




Kaikki sisään : osa 2




Pohjois-Pohjanmaan liitto runnoo lisää tv -alueita maakuntakaavaan.




Näistä osan on YM jo kertaalleen torpannut, mutta niitä on nyt "perusteltua tarkastella uudestaan".

Lisäksi tulevat tietysti alle 10 voimalan hankkeet.