17. tammikuuta 2016

Viidenneksi käytetyin Google -hakusana on Google




Jari Rutanen kuvailee blogissaan (US 13.1), kuinka internet parantaa palveluitten energiatehokkuutta ja saatavuutta sekä ihmisten elämänlaatua.

Digitalisaatio, pilvipalvelut, internet-talous, digitaaliset yhteismarkkinat, teollinen internet, digitaaliset varastot, IT -teollisuus, suoratoistopalvelut, hosting-markkinat, palvelujen siirtyminen pilveen... suunnilleen tästä on nyt puhe.

Nettiä ja pilveä voi varmaan sanoa energiatehokkaaksi, jos seuraavat tosiasiat ja reunaehdot jättää huomiotta.

1. Vain jättiläiskokoiset datakeskukset ovat energiatehokkaita. Pienet ja keskikokoisetkin konesalit käyttävät sähköä yleensä äärimmäisen tehottomasti.

2. Tiedot pilvijättien energiatehokkuudesta perustuvat niitten omiin ilmoituksiin. Google ilmoittaa yhden haun sähkönkulutukseksi 0,0003 kWh. Netflix ilmoittaa tunnin pituisen elokuvankatselun sähkönkulutukseksi 0.0013 kWh. Kukaan ulkopuolinen ei ole vuosiin rohjennut kyseenalaistaa tai tutkia näitä lukuja. Viimeisin ristiriitainen tutkimus näkyy olevan vuodelta 2011.

3. Tiedot asiakkaan hiilijalanjäljen pienenemisestä ovat palveluntarjoajan laskemia tai ristiriitaisia. Elisa on laskenut pilvi- ja muita nettipalveluita käyttävien yritysten hiilijalanjäljen pienenneen merkittävästi, mutta vähennyksestä valtaosa syntyi videoneuvottelujen ansiosta. Jos yksityishenkilö lataa nettiin suuret määrät kuvia, runsaasti sähköä kuluu kuvien siirtoon, ei niinkään kuvien säilytykseen pilvessä.

4. Pilvijätit ovat energiatehokkaita, koska ne tarjoavat kaikille täsmälleen samaa palvelua. Minulle passaisi hyvin, että tämä blogi olisi luettavissa vain iltaisin klo 18-23 Suomen aikaa. Yöksi ja joulunpyhiksi serverin voisi sulkea. Mikään pilvijätti ei valitettavasti tarjoa tällaista palvelua.

5. Ilmaisia palveluita käytetään holtittomasti. Vuonna 2015 käytetyimmät Google -hakusanat Suomessa olivat Iltalehti, Facebook, Ilta-Sanomat, Youtube ja Google. Ihmiset eivät tarvinneet tietoa siitä, mikä on Iltalehti -niminen julkaisu. He käyttivät Googlea, koska hakukentässä on automaattinen tekstinsyöttö. Se on tosin myös selaimen osoitekentässä. Miksi Iltalehden sivulle pitää mennä Haminan kautta? Kenen elämänlaatua lisää, että hakukonetta ei käytetä hakukoneena vaan osoitekenttänä ja tekstinsyöttäjänä? Ei ainakaan sen, kenen viereen Google rakentaa tuulipuiston kattamaan näitten "hakujen" tehontarpeen.

6. Palvelut eivät jakaudu tasaisesti kaikille ihmisille. Jos vuonna 2019 internet -liikenne jakautuisi tasan kaikille maailman ihmisille, kullakin olisi käytössä vain 18 GB. Vajaalla kahdella prepaid -kortilla pitäisi pärjäillä koko vuosi.

7. Liikkuvan kuvan tsunami peittää lopulta kaiken alleen. Vuonna 2019 yli 80% kaikesta internet -liikenteestä tehdään vapaa-ajalla ja siitä yli 80% on videota - pelejä, elokuvaa ja kamerakuvaa. Vuonna 2019 yhdeltä ihmiseltä kuluisi 5 miljoonaa vuotta katsoa kaikki se video, joka liikkuu netissä yhden kuukauden aikana.

Invest in Finland markkinoi Suomesta rakennuspaikkoja 15 jättikokoiselle datakeskukselle. Niille tarjotaan yhteensä 5 km2 lattiapinta-alaa ja 1500 MW sähkötehoa. Edellisessä kappaleessa esitetyn perusteella murto-osa näitten tehtaitten afääreistä tulisi muusta kuin vapaa-ajan viihteestä ja liikkuvasta kuvasta.

Eipä siinä mitään. Suomen viennin kivijalka lepää jo ennestään tukevasti ylellisyystuotteissa ja turhuudessa. Eli sinne vaan Karibianmeren risteilijöitten, sykemittareitten, pehmopaperin, erikoiskiiltävän aikakauslehtipaperin, kertakäyttöpakkausten, pelien, soittoäänten, turkisten ja vodkan sekaan.


4. tammikuuta 2016

Helsinki -syndrooma




Luontojärjestöjen julkinen kritisointi on vaikeaa.

Näin siitäkin huolimatta, että kaikkialla Euroopassa, missä tuulivoimalaitoksia on rakennettu, paikalliset asukkaat ja luonnonystävät ovat kokeneet tulleensa näitten järjestöjen pettämiksi.

Greenpeacen kytköksiä tuuliteollisuuden lobbausjärjestöihin on jo aikaisemmin tuonut esiin Tapio Pitkäranta. Maan Ystävien tuulivoimabisneksestä näytettiin kesällä tv -pätkä Saksan ykköskanavalla. Englannissa BirdLifen ja tuulivoimayhtiön välisestä lahjusrahastosta ovat kirjoittaneet Daily Mail ja The Spectator.

Suomessa GP, FoE ja WWF ovat aivan liian elitistisiä järjestöjä kiinnostuakseen siitä, mitä jossakin Halsuan takametsissä tapahtuu. Paitsi luontojärjestöjen heikointa kannatusaluetta on tuulimylly-Suomi myös vähiten mediaseksikästä Suomea. Täällä eivät käy orastynkkyset twiittaamassa eivätkä kristakososet peukuttamassa. Täällä ei ole mitään, mistä voisi fasinoitua. Täällä ei ole hyvää fiilistä, ei flowta, ei pöhinää.

Karvalakkijärjestö SLL puolestaan on vasemmalle kallistunut himmeli, jonka tärkein tehtävä on ylläpitää hierarkiaa ja konsensusta. Kansalaisjärjestöjen yleinen ja yhteinen ongelma on se, että niillä (tai niissä) ei ole oppositiota. Puheenjohtajan tai toiminnanjohtajan kanta on koko järjestön kanta. SLL:n toiminnanjohtajan pestistä on tullut ponnahduslauta eduskuntaan. Lauttasaaresta tehdäänkin nykyään visiittejä puoluetoimistoihin ja valiokuntiin useammin kuin maakuntiin oman kenttäväen pariin.

Se uusien jäsenten potentiaali, mikä luonnonsuojeluliitolla Länsi-Suomessa vielä pari vuotta sitten oli, on nyt jo menetetty TVKY:lle.

Kun lakia tuulivoiman tuotantotuesta kesällä muutettiin, ainoastaan STVY ja SLL vastustivat tariffikiintiön pienentämistä. "Tuulivoiman tuki oli menestystarina, koska se sai toiminnanharjoittajat liikkeelle. Monet yritykset panostivat paljon tuulivoimahankkeiden valmisteluun. Näin suuret äkilliset muutokset tukipolitiikassa vaarantavat luottamusta ja halua panostaa uusiutuvien kehittämiseen", lausui SLL lakimuutoksesta. Liiton kanta oli, että tukea olisi pitänyt myöntää kaikille jonossa olleille yrityksille. Kun tuulivoimalaitosten meluasetusta muutettiin viime talvena, luonnonsuojeluliittoa huolestutti lähinnä "tuulivoimaloiden melusta käytävä keskustelu" sekä se, jos "valitukset tuulivoimaloiden rakennusluvista jatkuvat". 

Kunhan melurajoja noudatetaan kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä lintudirektiivikohteissa, ei muitten suojelualueitten saati ulkoilu- ja virkistysalueitten luonnonrauhalla ole niinkään väliä.

Myllyihin on hirttäydytty jo piiritasollakin. SLL Keski-Suomi missään tapauksessa "ei halua vaikeuttaa" yhdessäkään lausunnossaan niitten rakentamista. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimahankkeen ympäristö- ja luontovaikutukset olisivat olleet luonnonsuojelupiirin mielestä verrattavissa "parin henkilöauton vaikutuksiin". Alueelle olisi jopa pitänyt "jättää mahdollisuus voimaloiden lisärakentamiseen myöhemmässä vaiheessa". Harmi vain että Viitasaaren kunnanhallitus torppasi koko hankkeen, koska läheisyydessä on useita linnustollisesti merkittäviä luonnonsuojelualueita, luonnonmaisemaltaan merkittäviä kohteita, arvokas kallio sekä arvokas suo (KSML 17.11.2015). Samoin on käynyt parille muullekin Keski-Suomen piirin sparraamalle  tuulipuistolle pohjoisessa Keski-Suomessa.

Olemme siis tulleet tilanteeseen, missä kunnanhallitukset ja jopa valtuustot ottavat luonnon- ja maisemansuojeluun luonnonsuojeluliittoa tiukemman kannan.

Pohjanmaalla luonnonsuojelupiiri ajaa lausunnoillaan lähinnä MTK:n asiaa. "Maanomistajien heikentyvät mahdollisuudet maidensa käyttöön" oli ainoa "erittäin negatiivinen asia", minkä luonnonsuojelupiiri löysi Kattiharjun megalomaanisista tuulivoimasuunnitelmista. Pohjois-Pohjanmaalla paikallinen piirijärjestö puolestaan ei pahastunut, kun Siikajoen seurakunta vuokrasi 10 000 hehtaaria metsää tuulivoimayhtiön tarpeisiin Tauvon ja Hummastinvaaran väliltä. Rakentaminen pirstoo

kansainvälisesti ainutlaatuisen maankohoamisrannikon aapasoiden kehityssarjan, hirvien vaellusreitin sekä vapaan ilmatilan Tauvosta Liminganlahdelle.

SLL myönsikin kuluneen vuoden valtakunnallisen ympäristöpalkinnon Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle perusteena mm. "ympäristön hävittämisen tuomitseminen syntinä" (SLL tiedote 29.8.2015).   

Viikon muistutus



" Hangaskylään näkyisi näkymäanalyysin perusteella kaikki hankkeen lähes sata voimalaa. Kuvasovitetta ei ole kuitenkaan laadittu kohdista, joihin merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat. Kauhajoelta kuvasovitteen laatimispisteeksi on valittu kohta, josta voimalat eivät näy.
Lähes sadan voimalan kokonaisuus tulisi hallitsemaan avointa maisemaa laajalla alueella, ei vain paikallisesti ja pienialaisesti. Maisemavaikutuksia tulisi tutkia huolellisesti digitaalisella kolmiulotteisella mallilla sekä havainnollistaa vaikutuksia useiden kuvasovitteiden avulla. Kauhajoen kaupunki pitää lähes sadan voimalan kokonaisuutta liian suurena... ja esittää, että arvioinnissa tulisi merkittävästi laajentaa maisemavaikutusten tarkastelua ja todelliset vaikutukset pitäisi tuoda vähättelemättä esiin. "

Kauhajoen kaupungin muistutus Kurikan kaupungille Viiatin tuulivoimahankkeesta