17. tammikuuta 2016

Viidenneksi käytetyin Google -hakusana on Google




Jari Rutanen kuvailee blogissaan (US 13.1), kuinka internet parantaa palveluitten energiatehokkuutta ja saatavuutta sekä ihmisten elämänlaatua.

Digitalisaatio, pilvipalvelut, internet-talous, digitaaliset yhteismarkkinat, teollinen internet, digitaaliset varastot, IT -teollisuus, suoratoistopalvelut, hosting-markkinat, palvelujen siirtyminen pilveen... suunnilleen tästä on nyt puhe.

Nettiä ja pilveä voi varmaan sanoa energiatehokkaaksi, jos seuraavat tosiasiat ja reunaehdot jättää huomiotta.

1. Vain jättiläiskokoiset datakeskukset ovat energiatehokkaita. Pienet ja keskikokoisetkin konesalit käyttävät sähköä yleensä äärimmäisen tehottomasti.

2. Tiedot pilvijättien energiatehokkuudesta perustuvat niitten omiin ilmoituksiin. Google ilmoittaa yhden haun sähkönkulutukseksi 0,0003 kWh. Netflix ilmoittaa tunnin pituisen elokuvankatselun sähkönkulutukseksi 0.0013 kWh. Kukaan ulkopuolinen ei ole vuosiin rohjennut kyseenalaistaa tai tutkia näitä lukuja. Viimeisin ristiriitainen tutkimus näkyy olevan vuodelta 2011.

3. Tiedot asiakkaan hiilijalanjäljen pienenemisestä ovat palveluntarjoajan laskemia tai ristiriitaisia. Elisa on laskenut pilvi- ja muita nettipalveluita käyttävien yritysten hiilijalanjäljen pienenneen merkittävästi, mutta vähennyksestä valtaosa syntyi videoneuvottelujen ansiosta. Jos yksityishenkilö lataa nettiin suuret määrät kuvia, runsaasti sähköä kuluu kuvien siirtoon, ei niinkään kuvien säilytykseen pilvessä.

4. Pilvijätit ovat energiatehokkaita, koska ne tarjoavat kaikille täsmälleen samaa palvelua. Minulle passaisi hyvin, että tämä blogi olisi luettavissa vain iltaisin klo 18-23 Suomen aikaa. Yöksi ja joulunpyhiksi serverin voisi sulkea. Mikään pilvijätti ei valitettavasti tarjoa tällaista palvelua.

5. Ilmaisia palveluita käytetään holtittomasti. Vuonna 2015 käytetyimmät Google -hakusanat Suomessa olivat Iltalehti, Facebook, Ilta-Sanomat, Youtube ja Google. Ihmiset eivät tarvinneet tietoa siitä, mikä on Iltalehti -niminen julkaisu. He käyttivät Googlea, koska hakukentässä on automaattinen tekstinsyöttö. Se on tosin myös selaimen osoitekentässä. Miksi Iltalehden sivulle pitää mennä Haminan kautta? Kenen elämänlaatua lisää, että hakukonetta ei käytetä hakukoneena vaan osoitekenttänä ja tekstinsyöttäjänä? Ei ainakaan sen, kenen viereen Google rakentaa tuulipuiston kattamaan näitten "hakujen" tehontarpeen.

6. Palvelut eivät jakaudu tasaisesti kaikille ihmisille. Jos vuonna 2019 internet -liikenne jakautuisi tasan kaikille maailman ihmisille, kullakin olisi käytössä vain 18 GB. Vajaalla kahdella prepaid -kortilla pitäisi pärjäillä koko vuosi.

7. Liikkuvan kuvan tsunami peittää lopulta kaiken alleen. Vuonna 2019 yli 80% kaikesta internet -liikenteestä tehdään vapaa-ajalla ja siitä yli 80% on videota - pelejä, elokuvaa ja kamerakuvaa. Vuonna 2019 yhdeltä ihmiseltä kuluisi 5 miljoonaa vuotta katsoa kaikki se video, joka liikkuu netissä yhden kuukauden aikana.

Invest in Finland markkinoi Suomesta rakennuspaikkoja 15 jättikokoiselle datakeskukselle. Niille tarjotaan yhteensä 5 km2 lattiapinta-alaa ja 1500 MW sähkötehoa. Edellisessä kappaleessa esitetyn perusteella murto-osa näitten tehtaitten afääreistä tulisi muusta kuin vapaa-ajan viihteestä ja liikkuvasta kuvasta.

Eipä siinä mitään. Suomen viennin kivijalka lepää jo ennestään tukevasti ylellisyystuotteissa ja turhuudessa. Eli sinne vaan Karibianmeren risteilijöitten, sykemittareitten, pehmopaperin, erikoiskiiltävän aikakauslehtipaperin, kertakäyttöpakkausten, pelien, soittoäänten, turkisten ja vodkan sekaan.


1 kommentti: