23. helmikuuta 2016

Kaikki sisään.



Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaa käsittelevä maakuntakaava on hyväksytty tasan 3 kuukautta sitten. Nyt sitä jo täydennetään, koska uutta hanketta pukkaa.

Marraskuussa hyväksytyssä kaavassa Oulaisiin ei ole merkitty yhtäkään tv -aluetta. Nyt tänne osoitetaan yhtäkkiä lähes 100 uutta voimalaitosta. Niitä varten on vuokrattu mm. Oulaisten valtionmaa. Siellä ovatkin jo yleiskaavakonsultit selvittämässä aluetta tarkoitukseen sopivaksi. Maakuntaliitolle diili on edullinen.

Kaikki myllyt tulisivat 15 km säteelle minun kodistani, lähimmät 4 km päähän. Pääsen vihdoin itsekin koehenkilöksi - ehkä jopa ilmastopakolaiseksi.





Oulaisten valtionmaat kuuluvat koko maakunnan heikkotuulisimpiin seutuihin. Vaan eihän näillä hankkeilla tuuliatlaksen kanssa ole enää mitään tekemistä. Aina voidaan laittaa 170 m korkeat tornit. Semmoisiahan jo Kuortaneella valmistetaankin.

Hankekehittäjä on kosiskellut kaupunkia viimeisen päälle hiotuilla lauseillaan.

" Mikälli haluatte meidän tekevän kartoituksen tuulivoimarakentamisesta teidän kuntaan, ottakaa rohkeasti yhteyttä, niin kerromme miten se on mahdollista.

Hankekehityksessä maanomistajille ja alueen asukkaille kerrotaan avoimesti tuulivoima hankeesta ristiriitojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. "

Pohjois-Pohjanmaan liiton poukkoileva non-stop-kaavanlaadinta ei anna paikallisille asukkaille minkäänlaista oikeusturvaa. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian (2012) mukaan maakunnassa voidaan tuottaa tuulivoimaa 2-9 TWh vuonna 2050. Aikamoinen haarukka jo tuokin. Marraskuun kaavaversiossa on aluevarauksia varmuuden vuoksi 6-13 TWh verran. "Saadun palautteen perusteella maakuntakaavaan sisällytettiin lopulta kaikki vireillä olleet hankkeet sekä maanomistajien esityksestä myös muita seudullisesti merkittävään tuulivoimarakentamiseen ennalta arvioiden hyvin soveltuvia alueita."

Parissa kuukaudessa nekin ovat nyt osoittautuneet riittämättömiksi.

Näille viranhaltijoille pitäisi soittaa J. S. Bachin soolokantaatti vuodelta 1727 "Ich habe genug".




5. helmikuuta 2016

Magneettikenttä : osa tuulivoimalaitoksen elektromagneettista myrkkycocktailia ?



Vuonna 1831 englantilainen Michael Faraday osoitti, että sähkövirran synnyttää liikkuva magneettikenttäFaradayn koe oli yksinkertainen. Hän pudotti magneetin kuparista kierretyn kelan läpi ja todisti, kuinka kuparijohtoon syntyi jännite.

Jo aikaisemmin oli osattu ottaa talteen ja hyödyntää lyhytaikaisia sähkönpurkauksia salamoista ja alkeellisista paristoista. Vasta liikkuvan magneetin avulla opittiin syöttämään johtimeen jatkuvaa virtaa. Koko meidän nykyinen, jatkuvasta sähkönsaannista riippuva elämänmenomme on saanut alkunsa Faradayn havainnosta.

Faradayn induktiolain myötä magneettien valmistuksesta tuli priorisoitu, tarkoin varjeltu teollisuudenala. Nykyäänkin magneetteihin liittyy paljon liikesalaisuuksia. On vaikea löytää tietoa siitä, paljonko modernin tuulivoimalaitoksen PMS -sähkögeneraattorissa on magneetteja. Wikipedia arvelee, että noin 600 kg megawattia kohden. Lappeenrannassa on suunniteltu 6MW offshore -tuuligeneraattori. Jotta sillä voidaan tehdä sähköä, generaattoriin tarvitaan magneettia 4,5 tonnia.

Tuulivoimalaitosten generaattoreissa käytetään neodymium -magneettikappaleita. Kunkin kappaleen mitat ovat ilmeisesti vain muutamia senttimetrejä. Kuitenkin niillä saadaan aikaan noin 20 000 kertaa Maan magneettikenttää voimakkaampi kenttä. Maapalloa ympäröi magneettivuo, jonka tiheys on 20-60 ut (mikroteslaa). Maan pinnalla suurimmat arvot, noin 22 uT, mitataan suurjännitelinjojen alla. Luonnontilaisessa ympäristössä tausta-arvo on vain noin 0,03 uT. Tuulivoimalaitoksen generaattorin sisällä magneettivuon tiheys voi ilmeisesti olla jopa 1,0 - 1,4 T (teslaa). Suora kontakti tällaiseen kenttään on tappava. Magneettien välinen vetovoima voi murskata luut kahden tällaisen magneetin väliin joutuvalta ihmiseltä.

Vielä vaikeampi on löytää tietoa siitä, mikä on magneettivuon tiheys tuulivoimalaitoksen nasellissa tai sen ympärillä. Nämä ovat myös työturvallisuusasioita, joten niistä ei juuri huudella. Magneettikentän voimakkuuksia on mitattu tuulivoimalaitosten juurella Kanadassa ja Bulgariassa. Kanadassa voimalaitokset olivat teholtaan 1,8 MW ja Bulgariassa 3 MW. Kummassakin tutkimuksessa mitattiin voimalaitosten alapuolella mitättömän pieniä, jopa luonnon raja-arvoja pienempiä magneettivuon
tiheyksiä riippumatta siitä, olivatko voimalaitosten generaattorit toiminnassa vai ei. Tutkimuspapereista ei käy ilmi, oliko generaattoreissa kesto- vai sähkömagneetit. Maallikolle tulokset vaikuttavat joka tapauksessa oudoilta. Pohjois-Ruotsin kaivosalueilla on magnetiittiesiintymien yläpuolella havaittavissa magnetismipiikki vielä 2 km korkeudessa.

Linnuilla on tunnetusti magneettiaisti, jonka avulla ne pitkillä matkoilla määrittävät suunnan ja sijainnin. Maan magneettikenttä on voimakkain lähellä napoja, missä kenttä laskeutuu lähelle maanpintaa. Lintu aistii oikean suunnan sen mukaan, missä kulmassa magneettikenttä on maanpintaan nähden. Kuten ihminen, joka yrittää suunnistaa magneettiselle pohjoisnavalle kompassin avulla. Lähellä napaa kompassineula on hyödytön, koska se osoittaa alaspäin. Pohjois-Ruotsissa seurattiin tutkalla muuttolintuparvien lentoa voimakkaan magnetiittiesiintymän yli. Esiintymän kohdalla 70 % muuttoparvista yhtäkkiä pudotti lentokorkeuttaan. Alenema oli keskimäärin 100 metriä. Jopa lähes 2 km korkeudessa lentävä kuoviparvi reagoi malmiesiintymään korkeutta alentamalla. Onneksi magnetismipiikin aiheuttaja ei ollut tuulivoimalan generaattori. 

Sijainnin lintu aistii magneettikentän voimakkuuden avulla. Jos lintu on lähempänä Maan magneettista napaa kuin sen kuuluisi olla, se ottaa suunnan kohti heikkenevää magneettikenttää.

Kallioperän tai sähköntuotannon synnyttämät voimakkaat paikalliset magneettikentät voivat sekoittaa lintujen lentosuunnan, jos muita suunnistuskeinoja ei sillä hetkellä ole käytettävissä. Em. tutkimuksessa Ruotsissa erään kahlaajaparven magneettiaisti petti ja parvi jäi pyörimään magnetiittiesiintymän päälle tuntikausiksi. Vaikka muuttosää oli muuten hyvä, sumun takia linnut eivät voineet turvautua näköaistiinsa.

Luonnonympäristössä Maan magneettikenttä on hyvin vakaa. Päivittäinen vaihtelu on vain 30–100 nT. Princetonin yliopiston tutkimuksessa lepakot, joilla myös on magneettiaisti, menettivät lentosuuntansa saatuaan vain 320 uT:n suuruisen lyhyen magneettipulssin. Kenttä, jolle lepakot altistettiin, oli eri suunnassa Maan kentän kanssa.

Myös nisäkkäät suorittavat rutiininomaisia toimintojaan Maan magneettikentän suuntaisesti. Paikallisen kentän voi tarkistaa märehtijöiden avulla. Jos lehmät makaavat nurmella kaikki päät samaan suuntaan kääntyneinä, Maan magneettinen napa on siinä suunnassa ja kenttä on OK. Jos lehmät ovat asettuneet makuulle sikin sokin eri suuntiin, jotakin häikkää on silloin ilmassa. 



Kypsää vai kehittyvää tekniikkaa ?



" Kyllä tuulivoima on tänä päivänä kypsää tekniikkaa. Sitä voi verrata autoteollisuuteen. Sellaiset ajat ovat ohi, jolloin rakennetaan yksittäiskappaleina pilotteja ja demonstraatioita. 

Tästä kun mennään 5-10 vuotta, tuulivoima haastaa muut energiantuotantomuodot. Tuulivoima-alalla itseasiassa tekninen kehitys menee edelleen hurjaa vauhtia eteenpäin.

Tuulivoiman pitää olla kannattavaa. Jos jotakin halutaan rakentaa huomattavassa teollisessa mittakaavassa, sen on pakko perustua kannattavaan liiketoimintaan. Tässä Innopowerin tapauksessa hehän vain lopettavat liiketoiminnan, eivät he konkurssiin mene. Kyllä nämä ovat vastuullisia toimijoita. Ei energia-alalla konkurssien kautta pärjätä.

Tuulivoiman potentiaali on melkein rajaton Suomessa. Tämä on valtavan iso ja harvaan asuttu maa. Semmoinen 20-30 TWh varmaan Suomeen jollakin perspektiivillä voidaan rakentaa...(makeaa naurua)...

Jari Suominen Ykkösaamussa