27. maaliskuuta 2016

Samaa kaliperia ?



Pienitaajuisen sisämelun mallinnuksessa käytettävä  DSO 1284 -menetelmä* näyttää ennustavan paikasta ja tilanteesta riippumatta joka kerta lähes täsmälleen samat meluarvot lähimmässä asuinrakennuksessa.

Alla on kuusi Etha Wind Oy:n tekemää sisämelun mallinnusta 3,3 megawatin V126 -tuulivoimalaitoksista. Mallinnukset on tehty eri puolille Suomea. Voimalaitosten määrä vaihtelee neljästä yli yhdeksäänkymmeneen. Mallinnetun rakennuksen etäisyys lähimpään voimalaan vaihtelee 1 - 2,5 km välillä. 

Taajuuskaistaiset meluarvot lähimmän rakennuksen sisällä eivät näytä riippuvan juuri lainkaan voimalaitosten määrästä tai rakennuksen etäisyydestä lähimpään voimalaan.

*Danish Ministry of Environment 2011 : Statutory Order on Noise from Wind Turbines no. 1284.


Kohde on Sievissä. 4 voimalaitosta, etäisyys lähimpään 2 km. Lähde.



Kohde on Raahessa. 6 voimalaitosta, etäisyys lähimpään 2,5 km. Lähde.

Kohde on Haapavedellä. 8 voimalaitosta, etäisyys lähimpään 2 km. Lähde.


Kohde on Kauhajoella. 9 voimalaitosta, etäisyys lähimpään 1,5 km. Lähde.


Kohde on Siikajoella. Noin 40 voimalaitosta, etäisyys lähimpään 2,5 km. Lähde.



Kohde on Kurikassa. Yli 90 voimalaitosta, etäisyys lähimpään noin 1 km.




Metsäpeuraa palautetaan



" Metsäpeura on yksi harvoista suurriistaeläimistä, johon suhtaudutaan tahosta riippumatta melko tai hyvin myönteisesti. Kyse ei ole vain lajin arvostuksesta itsessään, vaan se toivotetaan tervetulleeksi myös monista muista syistä. Nämä toissijaiset odotukset eivät liity lajin laajamittaiseen metsästykseen tulevaisuudessa. Sen sijaan metsäpeuran mahdollinen kohtaaminen, tieto sen paikallisesta olemassaolosta ja sen rooli nuorten luontosuhdetta rakentavana ja ylläpitävänä lajina ovat monille merkityksellisiä vaikutuksia. 

Ajattelutavassa on vahva esteettinen ulottuvuus. Metsäpeura tuo palautusalueen maisemaan jotain, mitä siellä ei ole aikoihin ollut (Isojoki) tai jota vain harva on elämänsä aikana alueella tavannut (Pyhäntä, Ilomantsi). Metsäpeuran odotetaan rikastuttavan omaa lähiympäristöä ja normaalia elämänmenoa. Lajin olemassaolo ja mahdollisuus sen kohtaamiseen ovat arvoja sinänsä, ei niinkään lajin materiaalinen hyödyntäminen. Lajin läsnäolo mahdollistaa uudenlaisen esteettisen kokemuksen, joka syntyessään väistämättä muuttaa kokijaansa ja yhteisöä laajemmin."

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/suomen_riista_59_metsapeuran_palautus.pdf

22. maaliskuuta 2016

Neljäs tase



Metsähallitus voi osoittaa vaikka kokonaisen pitäjän verran valtionmaata tuulivoiman tuotantoon ilman, että asiasta edes mainitaan luonnonvarasuunnitelmassa tai alue-ekologisessa suunnitelmassa. Metsähallituksen tuulivoimataseesta ei julkaista karttoja eikä laskelmia. Valtionmaiden tuulivoimabisnes suunnitellaan suljettujen ovien takana kaikkien neuvottelukuntien ja yhteistyöryhmien selän takana.

Jo vuonna 2010 siirrettiin valtioneuvoston päätöksellä 100 000 hehtaaria tuulivoimakäyttöön osoitettuja merialueita luontotaseesta liiketoiminnan taseeseen. Noin puolet näistä alueista on Perämeren rannikolla :



Vuonna 2011 päivitetyn Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelman kartasta saa kuvan, että kolmea uutta soidensuojelualuetta lukuunottamatta Oulaisten valtionmaiden käyttö säilyisi nykyisellään. Todellisuudessa merkittävä osa uusia suojelualueita ympäröivistä metsätalouden maista on jo osoitettu tuulivoimakäyttöön.




21. maaliskuuta 2016

Paikallista sopimista yritettiin Kurikassa.



Kansalaisaktivismi on palkitsevaa, hauskaa ja jännittävää seikkailua - ainakin elokuvissa.

Elokuvassa Promised Land (2012) Matt Damon lähetetään pikkukaupunkiin vuokraamaan maita energiayhtiölle. "Ne ihmiset täytyy saada kaikki kerralla. Vuokraatte kaiken ovelta ovelle. Ostatte sen paikan ilmaiseksi." Paikalliset asukkaat osoittautuvat persaukisiksi ja hyväuskoisiksi hölmöiksi. Vain eläkkeellä oleva fyssanmaikka on googlannut asioita ja onnistuu nostamaan vastahankaa yleisötilaisuudessa. Pääkonttorista yritetään palauttaa paikkakunnan mielipideilmasto suopeaksi lähettämällä ympäristöaktivistiksi naamioitu hupparihörhö herättämään ihmisissä myötähäpeää. Lopulta Matt Damon saa tarpeekseen, lyö hanskat tiskiin ja paljastaa falskin kollegansa. Elokuvan lopussa huijauksesta suivaantuneet paikkakuntalaiset äänestävät turmiollisen hankkeen kumoon.

Elokuvassa Erin Brokovich (2000) Julia Roberts tulee kaupunkiin ottamaan selvää, miksi eräs yhtiö on yrittänyt ostaa ihmisiltä tontteja pilkkahintaan. Suuri osa porukasta on sairaana ja aluehallintoviraston arkistosta löytyy outo seurantaraportti. Opportunistinen lakitoimisto palkkaa Julian keräämään nimiä joukkokanteeseen. Saastuttaja on pelkkä bulvaani eikä todisteita emoyhtiön suuntaan meinaa löytyä millään. Raskauttaviin sähköposteihin päästään lopulta käsiksi paikallisesta krouvista sattumalta isketyn hakkerin avulla. Elokuvan lopussa kaikki osalliset lakitoimisto mukaanlukien saavat kärsimyksistään miljoonien taalojen korvaukset.

Vähän toisenlainen tunnelma oli mennä viikolla Vaasan ely -keskuksessa, jonne muutama kurikkalainen oli tullut hakemaan muutosta mrl 64§ mukaisen neuvottelun avulla. Kantelu koski kahden tuulivoimayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Tapaus on kiinnostava lähinnä siksi, että mrl 64§ mukaisia kanteluita tehdään hyvin harvoin. Käytännössä kantelun läpimeno edellyttää joko osallistamisessa tapahtunutta virkavirhettä tai vähintään satojen, mieluiten tuhansien ihmisten joukkokannetta.

Koska mitään selkeää rikkomusta ei ollut tapahtunut ja kurikkalaisten kanteessa oli vaivaisen parinkymmenen osallisen nimet, yritys oli etukäteenkin arvioiden lähes toivoton. Mutta riittääkö lähiasukkaitten osallistamiseen pelkästään kolme kuulutusta paikallislehdessä ja kolme yleisötilaisuutta? Siinä kaikki. Tämä on epäilemättä vakiintunut käytäntö tuulivoimakaavoituksessa ja jonkinlainen maan tapa. Riittäkö se, kun on kyseessä 64 tuulivoimalaitosta yhteensä yli 90 voimalaitoksen kokonaisuudesta?

"Kaavojen vaikutusalueitten asukkaat" on merkitty osallistumissuunnitelmiin yhdeksi nimettömäksi joukoksi. Heidän määräänsä ei tiedetä, koska sitä ei ole laskettu. Millään henkilökohtaisella tavalla heihin ei ole oltu yhteydessä. Yleisötilaisuuksiin heidät on kutsuttu vain paikallislehden ilmoituksilla. Lehtijutut yleisötilaisuuksista on kirjoitettu näitten tilaisuuksien jälkeen. Joku alakulman pieni puffijuttu on saattanut olla etukäteen. Paikallislehden suttuisista kartoista lähiasukkaitten - niitten jotka lehteä lukevat - on pitänyt saada heitä henkilökohtaisesti koskettava informaatio.

Neuvottelussa tuli ilmi, että edes kaikille kaava-alueen maanomistajille ei ole tiedotettu henkilökohtaisesti. Ainoastaan niille, jotka eivät asu paikkakunnalla. Eli niille, joita voimalaitokset kaikkein vähiten koskettavat. Olen luullut, että kaikki kaava-alueen maanomistajat saisivat jonkinlaisen korvauksen rakentamisrajoituksen takia. Ilmeisesti olen ollut väärässä.

Osallisiksi on merkitty myös "muut paikalliset yhteisöt". Kaavanlaatija ei ole kuitenkaan vaivautunut selvittämään, mitä nämä yhteisöt ovat. Heidän on oletettu itse ilmoittautuvan. Kurikassa on läjäpäin kylätoimikuntia, vanhempainyhdistyksiä ynnä muita. Pelkästään hankkeen lähikylissä näitä on kymmeniä. Eräs neuvotteluun saapunut kyläyhdistyksen edustaja totesi, että hankkeitten tiedotus on pysähtynyt kaava-alueitten rajoihin kuin seinään. Olet joko sisäpuolella tai ulkopuolella.

Ely -keskuksen edustaja piti kurikkalaisten kantelua ilmeisen aiheettomana. Lopputulemana todettiin, että kaupungin valitsema tiedotuslinja on ollut jopa lakisääteistä minimitasoa kattavampi. Viralliset kuulutukset lehdessä olisi ollut riittävä minimitaso. Yleisötilaisuudet ovat "ekstraa". Maakuntaliiton edustajakaan ei löytänyt menettelytavoissa huomautettavaa. Myös tuulivoimayhtiön edustaja (jonka läsnäolon syy neuvottelussa jäi epäselväksi) ilmoitti olevansa täysin tyytyväinen sekä kaupungin että kaavanlaatijan toimintaan. "Jos on kysyttävää, meille voi aina soittaa" ja "olemme aina valmiita kahdenkeskisiin neuvotteluihin".

Epäilemättä. Ainakin siihen asti, kun kaavat ovat saaneet lainvoiman.


Se oli infraääni.



Viime sunnuntaina noin 10 sekuntia kestäneen 4,2 magnitudin maanjäristyksen aikana oli selvästi havaittavissa voimakas, matalaa ääntä muistuttava paineaalto. Jälkeenpäin on vaikea sanoa, oliko tuo ääni aistittavissa kuulo- vai tuntoaistin kautta. Olen kerran aikaisemmin aistinut vastaavanlaisen, nopeasti lähestyvän ilmanpaineen muutoksen. Tämä tapahtui heinäkuun 30. päivä vuonna 2010, kun kuuntelin Larsmossa Pohjanmaan rannikolla, kuinka Asta -myrsky saapui nopeasti idästä Keski-Suomen suunnasta. Parhaiten tuntemusta voisi verrata lähestyvän junan aiheuttamaan voimistuvaan tärinään. 

Monet ihmiset kertoivat sunnuntaina luullensa, että iso rekka oli ajanut pihaan. Jotkut olivat jopa menneet ulos katsomaan sitä. Minä luulin maanjäristystä matalalta lentäneeksi helikopteriksi. Kaikissa tapauksissa tuntemukseen on liittynyt mielikuva voimakkaasta matalasta äänestä.

Maanjäristykset synnyttävät infraääniä, jotka voidaan joissakin tapauksissa mitata avaruudessa asti. Japanin edustalla vuonna 2011 sattuneen, tuhoisan tsunamin aiheuttaneen maanjäristyksen voimakkuus oli 9,0 magnitudia. Järistyksen lähettämä 6 mHz infraääni rekisteröitiin satelliitissa 260 km korkeudessa tunti järistyksen jälkeen.

---------------

Voisin vaikka vannoa, että sunnuntain järistys ei ollut ensimmäinen kuluneella viikolla. Oulaisissa ikkunat ovat helisseet ainakin 3-4 kertaa jo ennen sunnuntaita. En ole kirjannut päivämääriä muistiin, koska en tajunnut, että kyseessä on seisminen aktiivisuus. Luulin että naapurissa pinotaan tukkeja tai jotain.

Suomen tai Ruotsin seismografit eivät ole kuitenkaan rekisteröineet mitään mainittavaa ennen sunnuntain järistystä. Talvivaarassa on räjäytelty 14. ja 16. päivinä maaliskuuta 1,7 ja 1,9 magnitudin edestä. Nuo eivät kai kuitenkaan ole voineet tuntua täällä Oulaisissa asti.

Myöskään mikään media ei ole uutisoinut aikaisemmista järistyksistä.

Ihmeellinen juttu.