30. elokuuta 2016

Kurikkaan kiinteistöveroa 11 400 euroa per mylly ?



Kurikan kaupunginhallitukselle esiteltiin toissapäivänä laskelma erään suunnitellun tuulivoimahankkeen kiinteistöverotuotosta. 

Samalta istumalta kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen ja päätti viedä sen valtuustoon. 




Toteutuneitten tuulivoimahankkeitten kiinteistöverotuotto kuntaan on ollut ensimmäisinä vuosina yhtä voimalaitosta kohden

- Simossa 8000-9000 euroa (Simon kunta)
- Iissä 8500 e (Iin kunta)
- Kalajoella 5500 e (YLE)
- Ilmajoella 5500 e (YLE) 
- Teuvalla 4000 e (Leena Pitkäranta)
- Luhangassa 9500 e (TVKY)

Suunniteltujen hankkeitten kiinteistöverotuotosta on esitetty laskelmia

- Rautalammilla max. 5000 e (Vesa Vauhkonen)
- Pyhärannassa 6300 e (Juha Pakomäki)
- Humppilassa max. 7500 e (Sinikka Jalasjoki)
- Merikarvialla max. 4500 e (Talousvaikutusten arviointiselostus)
- Teuvalla 5000 e (Eliisa Panttila)
- Kauhajoella 6300 e (Manu Ylikoski)


Yleinen kiinteistöveroprosentti on Kurikassa 0,90. Kiinteistöverotukseen otetaan 70% perustusten, tornin ja konehuoneen seinien rakennuskustannuksista. 

Jos verotuottoa ensimmäisenä vuonna tulee 11 400 euroa, on pelkästään perustusten, tornin ja kopin hinta siinä tapauksessa 1 800 000 euroa eli lähes 2 ME.

24. elokuuta 2016

Vääriä signaaleja


Flora and Fauna International -järjestön osallistuminen Anglo Americanin kaivoshankkeen haittojen kompensointiin Sodankylässä on herättänyt paheksuntaa.

Omat luontojärjestömme vain eivät taida olla Pekkaa parempia.

Pohjanmaan rannikolla BirdLife Suomi ja WWF Suomi istuvat varsin kyseenalaisessa tutkimusryhmässä. Ryhmä tutkii lintujen muuttokäyttäytymistä tutkaseurannan avulla Närpiössä ja Kristiinassa. Tutkimuksen päärahoittajat ovat Vindin ja Triventus. Sattumoisin juuri näiden yhtiöiden hankkeet ovat olleet vastatuulessa Pohjanmaalla. Sekä ely -keskus että Metsähallituksen luontopalvelut ovat vaatineet Vindinin ja Triventuksen hankealueita poistettavaksi maakuntakaavasta linnustovaikutusten takia. Kyseiset tuulivoimahankkeet (Moikipää, Poikel, Västervik, Böle ja Piolahti) sijoittuisivat keskelle Suupohjan muuttokäytävää lukuisten merikotkareviirien keskelle.

Metsähallitus vei vaatimuksensa ympäristöministeriöönkin, mutta YM poisti maakuntakaavasta lopulta vain Västervikin alueen "merikotkille ja tärkeälle muuttoreitille kaikkein vaarallisimpana". YM:n päätöksestä ja luonnonsuojeluviranomaisten lausunnoista huolimatta niin Västervikin kuin muittenkin hankkeitten yleiskaavoitusta on jatkettu. "Tutkaseurannalla tuotetaan uutta tietoa sekä muuttolintujen että paikallisten lintujen käyttäytymisestä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla."

Jää kysymys, mitä helvettiä BL ja WWF tekevät maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevan, merikotkille ja muuttolinnuille vaarallisen hankkeen ohjausryhmässä?

----------------

Ympäristöministeriön tuore linnustovaikutusten arviointiopas perustuu BirdLifen ja Pöyryn yhteisen Tuulivoima ja linnusto -hankkeen johtopäätöksiin. YM:n uusi ohjeistus on niin ylimalkainen ja harhaanjohtava, että se tulee varmasti saamaan kiitosta STY:n suunnalta.

YM perustaa ohjeensa Pöyryn laatimaan kirjallisuuskatsaukseen. Viitteistä valtaosa on kuitenkin irrelevantteja, vuosituhannen alun offshore -rakentamisen yhteydessä tehtyjä tutkimuksia. Myllyjen korkeus ja teho oli tuolloin ehkä puolet nykyisistä. Pöyryn lähdeluettelossa on alle kymmenen tällä vuosikymmenellä julkaistua, onshore -tuulivoimaan liittyvää tutkimusta. Niistä ehkä yhtä tai kahta voi jollakin lailla soveltaa boreaalisessa havumetsässä.

" Tutkimustiedon perusteella voidaan olettaa, että häirintävaikutuksia aiheutuu maa-alueilla korkeintaan kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. " Pelkästään tässä blogissa on viitattu tutkimuksiin, jotka todistavat aivan muuta.

" Lintujen törmäyksen todennäköisyys pienenee roottorin lapojen pituuden kasvaessa ja kierrosnopeuden laskiessa. " Saattaa olla, mutta lähde olis kiva?

" Tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet selvitetään .. maakuntakaavoituksessa, jolloin ... olemassa olevat luonnonsuojelualueet ovat ohjeena kaavan laatimiselle. " Säästetään siis edes Natura -alueet? No ei, koska "yksiselitteisiä linjauksia Natura -alueiden soveltuvuudesta tuulivoimarakentamiseen ei voi tehdä, vaan tarvitaan tapauskohtaista harkintaa."

" Maakuntakaavassa on ... voitava varmistua siitä, että lintujen päämuuttoreittien välittömään läheisyyteen osoitettavien tuulivoimaloiden toteuttaminen on mahdollista ottaen huomioon myös niiden yhteisvaikutukset. " Eli päämuuttoreittien välittömään läheisyyteen voidaan suunnitella tuulivoimaa? Kyllä, jopa Kymenlaakson rannikolle, sillä " näissä erityistapauksissa on tarpeen selvittää, aiheutuisiko alueelle sijoitettavista tuulivoimaloista...sellaisia yhteisvaikutuksia, että niillä olisi merkitystä muuttavan lintupopulaation kannalta ".

Mihin jäivät varoetäisyydet soidinpaikkoihin ja petolintujen pesiin? Ohjeessa mainitaan tuskin sanallakaan metsäkanalintuja tai yleisimpiä petolintuja, edes kotkia.

-------------------

BirdLife ja WWF Suomesta luulisi löytyvän omaa osaamista tutkimusrahoituksen hakemiseen, itsenäiseen tutkimustoimintaan ja julkaisemiseen. Pelkästään konsulttijulkaisujen viherleiman rooliin ei järjestöjen pitäisi tyytyä.  




Kaikki sisään : osa 2




Pohjois-Pohjanmaan liitto runnoo lisää tv -alueita maakuntakaavaan.




Näistä osan on YM jo kertaalleen torpannut, mutta niitä on nyt "perusteltua tarkastella uudestaan".

Lisäksi tulevat tietysti alle 10 voimalan hankkeet.


4. elokuuta 2016

Melu Natura -alueella oikeuskäytännön valossa




Hain Finlexistä oikeusjuttuja, jotka ovat koskeneet Natura -alueeseen kohdistuvaa meluhaittaa.

Löysin yhteensä neljä tapausta, joissa on puitu melun leviämistä luonnonsuojelualueelle. Kaikki jutut on aikanaan viety korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.

Östersundomin Natura -alueen ylittävän Vuosaaren satamaradan valitusrumbassa rautatiesillalta kantautuvaa melua puitiin yksityiskohtaisesti monen eri Natura -alueella esiintyvän lintulajin kannalta. Osittain ristiriitaisiakin asiantuntijalausuntoja saatiin Suomen nimekkäimmiltä ornitologeilta. KHO joutui myös käymään paikan päällä katselmuksessa, jonka yhteydessä mm. "tutustuttiin sisätiloissa pienoismalleihin." Jouduttiinpa asian käsittelyn eri vaiheissa pyytämään lausunnot myös valtioneuvostolta ja Euroopan komissioltakin.

KHO päätti lopulta, että rautatiesillan liikenteen melu heikentää Natura -alueen luontoarvoja, mutta heikentyminen ei kohdistu merkittävänä niihin luontoarvoihin, joiden takia alue on otettu Natura -verkostoon. Tähän vaikutti viime kädessä ympäristöministeriön lausunto, jonka mukaan "ratasillan liikenteellä ei voida katsoa olevan juuri mitään vaikutusta sen läheisyydessä pesiviin lintulajeihin." Näin siitäkin huolimatta, että "melu voisi alentaa muun muassa lintudirektiivin liitteen I lajien pyy, luhtahuitti, kalatiira, kirjokerttu ja pikkulepinkäinen pesimätiheyttä...ja liitteen I lajien kehrääjä, pikkusieppo ja pyy parimääriä." 

Melutason arvioitiin ylittävän 45 dB vain pienellä osalla (6%) Östersundomin Natura -alueen pinta-alasta. YM huomautti, että "melutasosuositus ei perustu luonnolle aiheutuvaan haittaan vaan siihen, että luonnonsuojelualueet on rinnastettu virkistysalueisiin, jolloin on kohtuullista, ettei alueella virkistäytyviä ihmisiä häirittäisi melulla...linnuston hyvinvoinnille ei voida asettaa sopivaa melutasosuositusta." 

Virkistyskäyttäjien suuri määrä ei kuitenkaan painanut KHO:n vaakakupissa Nokialla Kaakkurilampien Natura -alueen valitusjutussa. Nokian ympäristölautakunta myönsi ympäristöluvan kalliokiviaineksen murskaukseen 1,2 km etäisyydellä Natura -alueesta ehdolla, että toimintaa ei harjoiteta huhtikuun puolivälin ja syyskuun alun välisenä aikana. Perusteena oli Natura -alueella pesivien kaakkurien ja kehrääjän pesinnän turvaaminen. KHO ei käsitellyt Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin huomautuksia siitä, että Natura -alueen latu- ja laavuverkostoa käytetään runsaasti myös talvella ja että alueella oleskellaan ja havainnoidaan luontoa myös yöaikaan, jolloin ympäristöluvassa olisi tullut soveltaa myös melun yöohjearvoa. 

Kaakkurilampien Natura -alueen ympärillä on hurja määrä erilaisia melua aiheuttavia toimintoja: neljä kalliomurskaamoa, ampumarata, moottoriurheilurata, asfalttitehdas, jäteasfaltin varasto ja jätteenkäsittelykeskus. KHO kuitenkin hylkäsi luonnonsuojelupiirin vaatimuksen siitä, että ympäristölautakunnan olisi YSL 33§ mukaisesti tässä tilanteessa pitänyt siirtää toimivaltansa alueelliselle ympäristökeskukselle.

Vaikeus arvioida erilaisten melulähteitten yhteisvaikutuksia tuli esiin myös Ruissalon Natura -alueella. Hallinto-oikeus päätti, että 150 metrin etäisyydellä Ruissalon Natura -alueesta sijaitsevan Pansion sataman ympäristöluvassa olisi pitänyt huomioida kaupunkiympäristön eri melulähteiden yhteisvaikutus Natura -alueeseen. KHO kuitenkin oli eri mieltä viitaten Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuksen asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan "Turun kaupungin taustamelu on ympäri vuorokauden niin voimakas, ettei satamatoimintojen laajennus merkittävästi sitä lisää." Näin siitäkin huolimatta, että Ruissalon Natura -alueella "linnuston tiheys on erittäin korkea ja suuressa osassa...yli 1000 paria neliökilometrillä. Ilmeisesti missään muualla Suomessa tämä raja ei ylity yhtä laajalla alueella...etenkin öisen taustamelun on havaittu häiritsevän lintujen lisääntymistä...Ruissalon tammimetsien linnuista tällaisia ovat lehtopöllö, uuttukyyhky, harmaapäätikka ja pikkutikka."

Pansion satama on toiminut Turussa samalla paikalla 1930 -luvulta asti. Konnevedellä sen sijaan KHO hylkäsi Honkanevan Natura -alueen lähistölle suunnitellun aivan uuden melulähteen ympäristöluvan. Kyseessä oli moottoriurheilupainotteisen lukion (herra paratkoon) harjoitusrata. Rata olisi aiheuttanut Honkanevan Natura -alueelle jopa 60 dB taustamelun. KHO perusteli päätöstään mm. sillä, että rata sijoittuisi "maaseutumaiseen ja muutoin rauhalliseen ympäristöön" ja että sille "on Konneveden kunnan alueella muitakin mahdollisia sijoituspaikkoja."  




Lähdekritiikkiä



Pohjavesilähde Pikku Lehtivuorella.



Jo toinen Kurikan tuulivoimahankkeista kaatui hallinto-oikeudessa pohjaveden pilaamisriskiin. 

Vaikka meillä on ympäristölautakunta, ely, avi, gtk ja maakuntaliitto, joutuivat yksityishenkilöt ja yksittäiset kuntalaiset jälleen vapaa-ajallaan todistelemaan tätä riskiä oikeudessa ja toimittelemaan sinne kyseisten viranomaisten itse laatimia pohjavesiselvityksiä.

GTK on antanut ely -keskuksen pohjavesityöryhmälle tietoa Lehtivuorten tuulivoima-alueella muodostuvasta pohjavedestä jo vuonna 2012. Siitä huolimatta ely -keskus päätti"Suunnitellusta tuulivoimapuistosta ei tehtyjen selvitysten perusteella odoteta aiheutuvan sellaisia erityisiä vaikutuksia, jotka edellyttäisivät ympäristövaikutusten arviointilain soveltamista."

Kun hallinto-oikeus tiedusteli asiaa vuonna 2016, elyn kanta olikin muuttunut: "Tuulivoimalan sijoittaminen pohjavesialueelle aiheuttaa rakentamisaikaisen riskin pohjaveden laadulle ja saattaa vaikuttaa myös muodostuvan pohjaveden määrään. Alueelle suunnitellut tuulivoimalat saattavat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle, mikäli maastoon pääsee vuotoja, jotka valunnan mukana saattavat joutua aina syväpohjaveteen asti."


Tällä välin Lehtivuorille oli jo hommattu rakennusluvat, tuulenmittausmastot, sähköliittymäsopimukset ynnä muut. Ehkä miljoona euroa ehti kulua hankekehittäjältä taivaan tuuliin. Jos olisin tuuliparoni, haastaisin ely -keskuksen pohjavesityöryhmän oikeuteen.


Ympäristöä suojelevat lait ja asetukset eivät ole samanarvoisia. Pinta- ja pohjavedelle oikeuslaitos tarjoaa kaikissa tapauksissa täydellisen suojan. Vesilaki ja YSL:n pohjavesipykälä eivät salli pienintäkään riskiä eikä tietämättömyyteen voi ikinä vedota. Luonnonsuojelulaista tai maisemaa tai melua koskevista ohjeista ei vastaavaa ehdottomuutta löydy. Kurikan tuulivoimahanke kaatui kaikista riskeistä pienimpään. Tätä hallinto-oikeus perusteli "talousveden hankinnan merkityksellä ja pohjaveden puhdistamisen vaikeudella". Meluhaittaa koskevia valituksia hallinto-oikeus ei käsitellyt lainkaan. Samaan aikaan kaikkialla Suomessa ihmisiä muuttaa pois tuulivoimaloitten ympäristöstä, eikä syy ole pilaantunut kraanavesi.


Lehtivuorten pohjavettä ei saa vaarantaa, koska sitä halutaan myydä vaasalaisille juomavedeksi. Alue on siis jo varattu toiseen kaupalliseen käyttöön. Massiivinen pohjavedenotto tulee heikentämään pienvesien sekä Kyrönjoen tilaa. Mutta se jääköön jonkun toisen blogistin aiheeksi.

Kurikan kaupunginhallitus osoitti ankaraa lähdekritiikkiä hallinto-oikeuden päätöstä kohtaan. "Kaupunginjohtaja ja kaupungingeodeetti valtuutetaan toimittamaan Megatuuli Oy:n ja sen projektiyhtiöiden valitusta tukevia perusteluja korkeimmalle hallinto-oikeudelle." 

"Asiantuntijoina" kaupunginhallituksen kokouksessa olivat läsnä kyseisen tuulivoimayhtiön edustajat.



Muokattu 9.8.2016. Tekstiä lyhennetty.


Kuvia Lehtivuorilta




lehtikuva jostain vuodelta 2011 tai 2012


metsojen soidintanner

hakomispuu


Hosiaisvuori


Vuortenväli






Lehtijärvi


korallijäkälä Juonenvuorella


kultasammal Lehtinevalla


luonnontilaista metsää Isolla Lehtivuorella


Pikku Lehtivuori


tervaleppä tihkuvetisessä rinteessä






tuulenmittauskenttä jäi muistoksi



Kesäpäivä Karvialla




Tontteja myytävänä ?



Niinisalontien varteen on laitettu mukavia penkkejä ohikulkijoille.




Vihreän eliitin huono omatunto omasta korkeasta elintasostaan ja haluttomuus alentaa sitä on viemässä kokonaisia seutukuntia tuhoon.


Kuukauden kommentit





" Luonnonsuojelussa piilee alituisesti se vaara, että ajaudutaan poliittiseen kaupankäyntiin ja pahimmillaan vaietaan jostakin, jotta ei suututettaisi ketään ja saataisiin pelastettua edes jotakin.

Luonnossa on kyse enemmän tai vähemmän absoluuttisista, mitattavista asioista. On sanottava ääneen, jos luonnon tila uhkaa heiketä niin, että siitä on haittaa ihmisille tai muille eliöille ja ekosysteemeille. "

Ilpo Kuronen
suojelupäällikkö
Luonnonsuojelija 2/2016




" Viitasaarelle suunnitellut tuulivoimalat edustavat moderneinta teknologiaa alalla. Ne tuottavat energiaa tehokkaasti ja ovat erittäin hiljaisia.

Alueen maanomistajat ovat lähteneet mukaan hankkeeseen, ja tuulivoimaloiden tulo vahvistaa alueen virkistyskäyttöä entisestään. Se muun muassa jättää Töyrinjärven luonnonmukaiseen tilaan ilman vapaa-ajan asutusta. Tällöin sen pitkät rannat säilyvät asumattomina ja ovat kaikkien kuntalaisten käytettävissä jatkossakin.

Tuulivoima tuo meille paljon enemmän kuin me siihen sijoitamme – ei vain rahallisesti vaan myös puhtaamman energiatulevaisuuden muodossa. Ja kun sille antaa tilaisuuden, niin sen kaikki hyödyt huomaa varsin nopeasti. "

Lauri Lammivaara
toimitusjohtaja
Viitasaaren Seutu 21.4.2016