Flora and Fauna International -järjestön osallistuminen Anglo Americanin kaivoshankkeen haittojen kompensointiin Sodankylässä on herättänyt paheksuntaa.
Omat luontojärjestömme vain eivät
taida olla Pekkaa parempia.
Pohjanmaan rannikolla BirdLife Suomi ja
WWF Suomi istuvat varsin kyseenalaisessa tutkimusryhmässä. Ryhmä
tutkii lintujen muuttokäyttäytymistä tutkaseurannan avulla
Närpiössä ja Kristiinassa. Tutkimuksen päärahoittajat ovat
Vindin ja Triventus. Sattumoisin juuri näiden yhtiöiden hankkeet
ovat olleet vastatuulessa Pohjanmaalla. Sekä ely -keskus että
Metsähallituksen luontopalvelut ovat vaatineet Vindinin ja
Triventuksen hankealueita poistettavaksi maakuntakaavasta
linnustovaikutusten takia. Kyseiset tuulivoimahankkeet (Moikipää,
Poikel, Västervik, Böle ja Piolahti) sijoittuisivat keskelle
Suupohjan muuttokäytävää lukuisten merikotkareviirien keskelle.
Metsähallitus vei vaatimuksensa
ympäristöministeriöönkin, mutta YM poisti maakuntakaavasta
lopulta vain Västervikin alueen "merikotkille ja tärkeälle
muuttoreitille kaikkein vaarallisimpana". YM:n päätöksestä
ja luonnonsuojeluviranomaisten lausunnoista huolimatta niin
Västervikin kuin muittenkin hankkeitten yleiskaavoitusta on
jatkettu. "Tutkaseurannalla tuotetaan uutta tietoa sekä
muuttolintujen että paikallisten lintujen käyttäytymisestä
suunnitelluilla tuulivoima-alueilla."
Jää kysymys, mitä helvettiä BL ja
WWF tekevät maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevan, merikotkille
ja muuttolinnuille vaarallisen hankkeen ohjausryhmässä?
----------------
Ympäristöministeriön tuore
linnustovaikutusten arviointiopas perustuu BirdLifen ja Pöyryn
yhteisen Tuulivoima ja linnusto -hankkeen johtopäätöksiin. YM:n
uusi ohjeistus on niin ylimalkainen ja harhaanjohtava, että se tulee
varmasti saamaan kiitosta STY:n suunnalta.
YM perustaa ohjeensa Pöyryn laatimaan
kirjallisuuskatsaukseen. Viitteistä valtaosa on kuitenkin
irrelevantteja, vuosituhannen alun offshore -rakentamisen yhteydessä
tehtyjä tutkimuksia. Myllyjen korkeus ja teho oli tuolloin ehkä
puolet nykyisistä. Pöyryn lähdeluettelossa on
alle kymmenen tällä vuosikymmenellä julkaistua, onshore -tuulivoimaan liittyvää tutkimusta. Niistä ehkä yhtä tai kahta
voi jollakin lailla soveltaa boreaalisessa havumetsässä.
" Tutkimustiedon perusteella
voidaan olettaa, että häirintävaikutuksia aiheutuu maa-alueilla
korkeintaan kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. "
Pelkästään tässä blogissa on viitattu tutkimuksiin, jotka
todistavat aivan muuta.
" Lintujen törmäyksen
todennäköisyys pienenee roottorin lapojen pituuden kasvaessa ja
kierrosnopeuden laskiessa. " Saattaa olla, mutta lähde olis
kiva?
" Tuulivoimarakentamiseen
parhaiten soveltuvat alueet selvitetään .. maakuntakaavoituksessa,
jolloin ... olemassa olevat luonnonsuojelualueet ovat ohjeena kaavan
laatimiselle. " Säästetään siis edes Natura -alueet? No ei,
koska "yksiselitteisiä linjauksia Natura -alueiden soveltuvuudesta tuulivoimarakentamiseen ei voi tehdä, vaan
tarvitaan tapauskohtaista harkintaa."
" Maakuntakaavassa on ... voitava
varmistua siitä, että lintujen päämuuttoreittien välittömään
läheisyyteen osoitettavien tuulivoimaloiden toteuttaminen on
mahdollista ottaen huomioon myös niiden yhteisvaikutukset. "
Eli päämuuttoreittien välittömään läheisyyteen voidaan
suunnitella tuulivoimaa? Kyllä, jopa Kymenlaakson rannikolle, sillä
" näissä erityistapauksissa on tarpeen selvittää,
aiheutuisiko alueelle sijoitettavista tuulivoimaloista...sellaisia
yhteisvaikutuksia, että niillä olisi merkitystä muuttavan
lintupopulaation kannalta ".
Mihin jäivät varoetäisyydet
soidinpaikkoihin ja petolintujen pesiin? Ohjeessa mainitaan
tuskin sanallakaan metsäkanalintuja tai yleisimpiä petolintuja,
edes kotkia.
-------------------
BirdLife ja WWF Suomesta luulisi
löytyvän omaa osaamista tutkimusrahoituksen hakemiseen, itsenäiseen
tutkimustoimintaan ja julkaisemiseen. Pelkästään
konsulttijulkaisujen viherleiman rooliin ei järjestöjen pitäisi
tyytyä.
Taitaapi siivenkärjen nopeus nousta roottorin suuretessa vaikka kierrosnopeus laskisikin.
VastaaPoista" Lintujen törmäyksen todennäköisyys pienenee roottorin lapojen pituuden kasvaessa ja kierrosnopeuden laskiessa. " Saattaa olla, mutta lähde olis kiva?"
Liekö tuolle katetta, en usko että se on mistään tutkimuksesta vaan toimittajan kynästä.
Maalaisjärjellä luulisi näiden lintukuolemien olevan suhteessa tuulirupellin siipien kattamaan pinta-alaan ja kuinka hyvin alla on syöttejä petolinnuille.
http://gizmodo.com/5930272/the-worlds-biggest-wind-turbine-blades-are-so-long-their-tips-spin-at-180-mph
Ilkka
Ei tuo ole toimittajan kynästä vaan laadittu ympäristöministeriössä virkatyönä.
PoistaKierrosnopeudella luulisi olevan merkitystä vain silloin, kun roottorissa on vain yksi lapa?
Tutkimuksen anti "tiedeyhteisölle" on toivotunlainen :
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/tuulivoimaloiden_linnustovaikutuksia_selvitetty_tutkan_avulla__muuttolintujen_lentokorkeus_yllatti/8838118
Ei ole Ylen toimittaja taaskaan viitsinyt raaputella pintaa syvemmältä.