24. elokuuta 2016

Vääriä signaaleja


Flora and Fauna International -järjestön osallistuminen Anglo Americanin kaivoshankkeen haittojen kompensointiin Sodankylässä on herättänyt paheksuntaa.

Omat luontojärjestömme vain eivät taida olla Pekkaa parempia.

Pohjanmaan rannikolla BirdLife Suomi ja WWF Suomi istuvat varsin kyseenalaisessa tutkimusryhmässä. Ryhmä tutkii lintujen muuttokäyttäytymistä tutkaseurannan avulla Närpiössä ja Kristiinassa. Tutkimuksen päärahoittajat ovat Vindin ja Triventus. Sattumoisin juuri näiden yhtiöiden hankkeet ovat olleet vastatuulessa Pohjanmaalla. Sekä ely -keskus että Metsähallituksen luontopalvelut ovat vaatineet Vindinin ja Triventuksen hankealueita poistettavaksi maakuntakaavasta linnustovaikutusten takia. Kyseiset tuulivoimahankkeet (Moikipää, Poikel, Västervik, Böle ja Piolahti) sijoittuisivat keskelle Suupohjan muuttokäytävää lukuisten merikotkareviirien keskelle.

Metsähallitus vei vaatimuksensa ympäristöministeriöönkin, mutta YM poisti maakuntakaavasta lopulta vain Västervikin alueen "merikotkille ja tärkeälle muuttoreitille kaikkein vaarallisimpana". YM:n päätöksestä ja luonnonsuojeluviranomaisten lausunnoista huolimatta niin Västervikin kuin muittenkin hankkeitten yleiskaavoitusta on jatkettu. "Tutkaseurannalla tuotetaan uutta tietoa sekä muuttolintujen että paikallisten lintujen käyttäytymisestä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla."

Jää kysymys, mitä helvettiä BL ja WWF tekevät maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevan, merikotkille ja muuttolinnuille vaarallisen hankkeen ohjausryhmässä?

----------------

Ympäristöministeriön tuore linnustovaikutusten arviointiopas perustuu BirdLifen ja Pöyryn yhteisen Tuulivoima ja linnusto -hankkeen johtopäätöksiin. YM:n uusi ohjeistus on niin ylimalkainen ja harhaanjohtava, että se tulee varmasti saamaan kiitosta STY:n suunnalta.

YM perustaa ohjeensa Pöyryn laatimaan kirjallisuuskatsaukseen. Viitteistä valtaosa on kuitenkin irrelevantteja, vuosituhannen alun offshore -rakentamisen yhteydessä tehtyjä tutkimuksia. Myllyjen korkeus ja teho oli tuolloin ehkä puolet nykyisistä. Pöyryn lähdeluettelossa on alle kymmenen tällä vuosikymmenellä julkaistua, onshore -tuulivoimaan liittyvää tutkimusta. Niistä ehkä yhtä tai kahta voi jollakin lailla soveltaa boreaalisessa havumetsässä.

" Tutkimustiedon perusteella voidaan olettaa, että häirintävaikutuksia aiheutuu maa-alueilla korkeintaan kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. " Pelkästään tässä blogissa on viitattu tutkimuksiin, jotka todistavat aivan muuta.

" Lintujen törmäyksen todennäköisyys pienenee roottorin lapojen pituuden kasvaessa ja kierrosnopeuden laskiessa. " Saattaa olla, mutta lähde olis kiva?

" Tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet selvitetään .. maakuntakaavoituksessa, jolloin ... olemassa olevat luonnonsuojelualueet ovat ohjeena kaavan laatimiselle. " Säästetään siis edes Natura -alueet? No ei, koska "yksiselitteisiä linjauksia Natura -alueiden soveltuvuudesta tuulivoimarakentamiseen ei voi tehdä, vaan tarvitaan tapauskohtaista harkintaa."

" Maakuntakaavassa on ... voitava varmistua siitä, että lintujen päämuuttoreittien välittömään läheisyyteen osoitettavien tuulivoimaloiden toteuttaminen on mahdollista ottaen huomioon myös niiden yhteisvaikutukset. " Eli päämuuttoreittien välittömään läheisyyteen voidaan suunnitella tuulivoimaa? Kyllä, jopa Kymenlaakson rannikolle, sillä " näissä erityistapauksissa on tarpeen selvittää, aiheutuisiko alueelle sijoitettavista tuulivoimaloista...sellaisia yhteisvaikutuksia, että niillä olisi merkitystä muuttavan lintupopulaation kannalta ".

Mihin jäivät varoetäisyydet soidinpaikkoihin ja petolintujen pesiin? Ohjeessa mainitaan tuskin sanallakaan metsäkanalintuja tai yleisimpiä petolintuja, edes kotkia.

-------------------

BirdLife ja WWF Suomesta luulisi löytyvän omaa osaamista tutkimusrahoituksen hakemiseen, itsenäiseen tutkimustoimintaan ja julkaisemiseen. Pelkästään konsulttijulkaisujen viherleiman rooliin ei järjestöjen pitäisi tyytyä.  




3 kommenttia:

  1. Taitaapi siivenkärjen nopeus nousta roottorin suuretessa vaikka kierrosnopeus laskisikin.

    " Lintujen törmäyksen todennäköisyys pienenee roottorin lapojen pituuden kasvaessa ja kierrosnopeuden laskiessa. " Saattaa olla, mutta lähde olis kiva?"

    Liekö tuolle katetta, en usko että se on mistään tutkimuksesta vaan toimittajan kynästä.

    Maalaisjärjellä luulisi näiden lintukuolemien olevan suhteessa tuulirupellin siipien kattamaan pinta-alaan ja kuinka hyvin alla on syöttejä petolinnuille.

    http://gizmodo.com/5930272/the-worlds-biggest-wind-turbine-blades-are-so-long-their-tips-spin-at-180-mph

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuo ole toimittajan kynästä vaan laadittu ympäristöministeriössä virkatyönä.

      Kierrosnopeudella luulisi olevan merkitystä vain silloin, kun roottorissa on vain yksi lapa?

      Poista
  2. Tutkimuksen anti "tiedeyhteisölle" on toivotunlainen :

    http://yle.fi/uutiset/tuulivoimaloiden_linnustovaikutuksia_selvitetty_tutkan_avulla__muuttolintujen_lentokorkeus_yllatti/8838118

    Ei ole Ylen toimittaja taaskaan viitsinyt raaputella pintaa syvemmältä.

    VastaaPoista