12. syyskuuta 2016

6 tapaa tehdä aavistushakkuu kaava-alueella





1. Maankäyttömuodon muutoshakkuu ennen muutokselle myönnettyä lupaa. 

Joskus kaavoitettavana oleva metsä hakataan ennen, kuin kaavaselvitykset on edes aloitettu. Joissakin kunnissa tämä oli yleinen käytäntö vielä kymmenisen vuotta sitten. Kaavoituksen vireilletuloa seurasi avohakkuu, jonka jälkeen lähetettiin paikalle luontokartoittaja toteamaan, ettei aukolla ole mitään erityisiä luontoarvoja, jotka tulisi huomioida kaavassa.

Jos hakkuu ilmoitetaan metsäkeskukselle metsän uudistushakkuuna mutta tehdään tosiasiassa tulevaa rakentamista varten ennen, kuin rakentamiseen on saatu lupa, kyseessä on laiton maankäyttömuodon muutos.

2. Maankäyttömuodon muutoshakkuu ilman maankäyttömuodon muutosta.

Metsälain 10§ mukainen arvokas elinympäristö voidaan ottaa muuhun kuin metsätalouskäyttöön, vaikka se näin toimien tuhoutuisi kokonaan. Jos kohde on puuton (kallio, kivikko, louhikko tai suo), sen muuttamiseksi ei tarvitse tehdä edes metsänkäyttöilmoitusta. Ainoastaan ely -keskus voi kieltää toimenpiteen, jos hanke tulee ajoissa sen tietoon (LsL 55§).

Maankäyttömuodon muutos on laillinen riippumatta sen tarkoituksenmukaisuudesta tai ympäristövaikutuksista, jos se toteutetaan 4 vuoden kuluessa hakkuusta. Metsänomistajalla on kuitenkin oikeus tulla katumapäälle : ilmoitus ja hakkuu ei velvoita ottamaan aluetta uuteen käyttöön.

3. Hakkuu ennen kaavan voimaantuloa

Joskus kaavan luontokohteet hakataan heti sen jälkeen, kun kaava on ollut ensimmäisen kerran luonnoksena nähtävillä.

Kuvassa näkyy Kurikassa sijaitseva metsäpalsta, jolle on eräässä tuulivoimayleiskaavassa merkitty neljä luontokohdetta: kaksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, yksi arvokas muinaisrantakivikko sekä yksi arvokas suo. Koko metsäpalsta luontokohteet mukaanlukien avohakattiin pari kuukautta ennen, kuin yleiskaava sai lainvoiman. Luontokohteille ei jätetty yhtäkään puuta pystyyn.

Metsälaissa on kaksikin pykälää, joitten pitäisi estää tämänkaltaiset hakkuut. ML 2§ mukaan  "metsän hoitamisessa ja käyttämisessä on metsälain lisäksi noudatettava, mitä ... muissa laissa säädetään." ML 25 § mukaan "kaavoitettavilla alueilla metsäkeskuksen tulee olla yhteistyössä kuntien kanssa metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteensovittamiseksi."

Käytännössä metsäkeskukset eivät tee tämän asian eteen yhtään mitään. Ne ovat ainoastaan kehittäneet mestarillisen kyvyn luikerrella irti kaikesta vastuusta kaava-alueiden aavistushakkuutilanteissa sekä vakiovastauksen : "Metsäkeskuksen tehtävä ei ole valvoa maankäyttö- ja rakennuslain noudattamista".

Myös MRL tarjoaa kunnille ja ely -keskuksille järeän keinon estää aavistushakkuut. Yleiskaavan laatimisen ajaksi kunta voi nimittäin määrätä kaava-alueelle toimenpiderajoituksen (MRL 128 §). Ely -keskus voi erityisestä syystä - eli jos kaavoitus venyy ja venyy - määrätä rajoituksen peräti 15 vuodeksi. Tarkoituksena on saada alueelle työrauha ympäristömuutoksilta kaavan laatimisen ajaksi.

Toimenpiderajoitus tarkoittaa käytännössä, että kaavoitettavalla alueella ei saa tehdä hakkuita ilman maisematyölupaa. Maisematyölupa voidaan myöntää, jollei toimenpide aiheuta huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle.

4. MY- ja luo- kohteitten hakkuu lainvoimaisen kaavan alueella.

Näitten kaavamääräysten noudattamista ei käytännössä valvota mitenkään, ellei niihin liity toimenpiderajoitusta (maisematyölupa).

5. Kaavan s - kohteitten hakkuu.

Kaavan suojelumerkittyjen kohteitten pääkäyttötarkoitus on niitten suojelu. S on rajoittavampi merkintä kuin my tai luo. S -merkinnästä ei kuitenkaan voi saada korvausta eikä valtiolla ole lunastusvelvollisuutta näihin kohteisiin.

Sekavuutta aiheuttaa se, että metsälaki ei ole voimassa yleiskaavan s -alueilla. Kaavan suojelukohteen hakkuusta ei siis tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta ! Koska s -kohde ei voi olla metsälain 10§ mukainen arvokas elinympäristö, myöskään sen ojittamiseen tai tieksi raivaamiseen ei vaadita erityistä lupaa.

Minulla ei ole tietoa, kuinka rakennustarkastajat käytännössä valvovat s- merkittyjen kohteitten kaavamääräysten noudattamista kunnissa.

6. Tienteko arvokkaan elinympäristön läpi.

Tie ei ole metsätie, jos sen käytöstä yli puolet on muuta kuin metsätalouskäyttöä. Tällöin tietoimituksessa ei tarvitse huomioida metsälain mukaisia arvokkaita ympäristöjä. Yksityistielain 7§ kieltää ainoastaan "huomattavan luonnon turmelemisen".

Metsäkeskus voi määrätä käsittelykiellon mutta vasta tien rakentamisvaiheessa. Tällöin sovelletaan metsälain 11§ poikkeuslupamenettelyä, joka voi johtaa kummallisiin tilanteisiin. Jos omistan tuulivoima-alueella arvokkaan elinympäristön, jonka läpi naapuripalstan erityisen oikeuden haltija (tuulivoimayhtiö) haluaa rakentaa tien, en voi kieltäytyä hakemasta heille poikkeuslupaa sitä varten. Minun on itse haettava lupa oman arvokohteeni hävittämiseen heidän puolestaan siinäkin tapauksessa, että vastustan tiehanketta enkä hyödy siitä millään tavalla.


Lähteet

Kiviniemi, M. 2004: Metsäoikeus. -Metsälehti kustannus.
Huhtinen, T. ja Vainio, A. 2016 : Metsämaa kaavoituksessa. - Ympäristöministeriön raportti 22.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti