20. lokakuuta 2016

Puhallettu 30 päivässä.





Perussuomalaisten tiedottaja Matti Putkonen esitteli tänään Siikajoen seurantalolla Tuulivoimapakolaiset -tilaisuudessa puolueen lyhyen aikavälin toimenpidesuunnitelman. Tavoitteena heillä on "yhdessä kaikkien puolueitten kanssa" pysäyttää tuulivoimalaitosten kaavoitus ja rakennusluvitus siihen asti, kunnes saatavilla on puolueeton tutkimus infraäänen terveysvaikutuksista.

Hallituspuolueen suunnitelmassa ei mainita syöttötariffin maksatusten keskeyttämistä tai pienentämistä. Kun asiaa yleisön joukosta tiedusteltiin, tiedottaja totesi hiukan vaivautuneena "nyt näyttävän siltä", että uutta tukipakettia tuulivoimalle ei tule. Tuen jäädyttäminen ei kuitenkaan näytä olevan persuille kiireellisin tehtävä. Työmies Putkonen antoi ymmärtää tämän johtuvan hallituskumppaneitten puolue-eliitin "sidonnaisuuksista" (=sijoituksista).

Minä menin Siikajoen tupailtaan ensisijaisesti kuulemaan paikallisten asukkaitten kokemuksia elämästä Vartinojan voimalaitosten vaikutuspiirissä. Lehtijutuista olin ymmärtänyt, että oireilu siellä on saavuttamassa epidemian mittasuhteet. Tupaillan tarkoitus oli juuri henkilökohtaisten kokemusten vaihto. Siinä mielessä tilaisuus kuitenkin epäonnistui. Jos siellä paikallisia olikin, he olivat enimmäkseen hiljaa. Nyt kun asukkaitten ulostuloja kipeästi kaivattaisiin, näyttää omista oireista puhuminen olevan useimmille ylipääsemättömän vaikeaa, vaikka kuulemassa olisi lähinnä vain tuttavia ja kylänmiehiä.

Puheenvuoroissa nousi päällimmäiseksi sama mikä kaikissa vastaavissa tilaisuuksissa: asukkaitten raivo, turhautuminen ja avuttomuus tuulivoimakaavoituksen ja siitä seuraavan valitusmahdollisuuden edessä. Samaan aikaan kun meitä syytetään heppoisista valituksista ja jopa valitustehtailusta, näyttää minkäänlaisen säällisen paperin aikaansaaminen annetussa ajassa olevan ylivoimaisen vaikea tehtävä enimmälle kansanosalle. Kuten eräs mies yleisön joukosta totesi, hänen maansa ja rakennusoikeutensa ryöstettiin 30 vuorokaudessa. Koska hän ei pystynyt reagoimaan kunnanvaltuuston päätökseen tässä ajassa, rikos vanhentui.

Kun näitä menetettyjä tilaisuuksia kuuntelee, niistä lähes poikkeuksetta käy ilmi, että valitusperusteita kyllä olisi ollut. Olisi voinut puuttua jääviysepäilyyn, kuulemisvirheeseen, laittomaan kaavarajaukseen. Puolitoista vuotta sitten yritimme löytää edes yhden rajanaapurin jättämään muistutus Santavuoren tuulivoimalaitosten syöttötariffihakemuksesta, kun olimme havainneet hakemuksessa joitakin epäselvyyksiä. Emme siinä kiireessä löytäneet ketään halukasta asianosaista tähän tehtävään. Tariffi myönnettiin ja myllyt rakennettiin.

Eilen Kurikan kaupungintalolle tilaisuuteen, jossa aiheena oli ko. tuulivoima-alueen meluhaitta, saapui 80 ihmistä.

Viime kesänä kuuntelin neuvotonna, kun sattumalta samaan aikaan Santavuorelle kerääntyneet lähiasukkaat kirosivat menetettyjä yöuniaan ja kiinteistöjään. Totesin, että hankkeesta jätettiin aikanaan vain viisi muistutusta ja että siitä ei lopulta valittanut kukaan. Tähän he vastasivat saaneensa kunnan viranhaltijalta neuvon, että he eivät ole oikeutettuja valittamaan naapurikunnan puolelle tulevasta hankkeesta.

Niin kauan kun ihmiset menevät näihin halpoihin, on lainlaatijankin jossakin vaiheessa todettava, että homma ei vain toimi.


Muokattu 21.10. Tekstiä lyhennetty.




Hiljaiset alueet katoavat.



Tuoreen selvityksen mukaan Rannikko-Pohjanmaan maakunnan maa-alasta vain 6 % olisi hiljaista aluetta, jos kaikki maakuntakaavan tuulivoimavaraukset toteutuisivat.

Hiljaisia alueita jäisi lähinnä vain saaristoon ja maakunnan pohjoisosaan.

Julkaisussa on paljon karttoja, missä ja miten hiljaisia alueita on kartoitettu Suomessa ja Euroopassa:

Niemi, M. 2016: Hiljaiset alueet Pohjanmaalla. - Opinnäytetyö. Vaasan AMK, ympäristöteknologia.

Tällä hetkellä 49 % Rannikko-Pohjanmaan pinta-alasta on hiljaista aluetta, missä melutaso on alle 30 dB:

Kiviluoma, T. 2016: Kasvillisuuden vaikutus tieliikennemelun leviämiseen Pohjanmaalla. - Opinnäytetyö. Vaasan AMK, ympäristöteknologia.


Eettinen keskustelu on taistelua vallasta.


"Ihanne näyttää persoonattomalta etiikalta, vaikka se tosiasiassa lepää omien halujen pesoonallisella pohjalla. Persoonallinen aines tulee näkyviin heti, kun syntyy ristiriitaa. Kaksi ihannetta saattavat olla ristiriidassa keskenään. Kuinka voimme valita jommankumman muuten kuin omien halujemme varassa? Eettinen erimielisyys voidaan ratkaista vain turvautumalla tunteisiin tai voimaan. Tosiasioita koskevissa kysymyksissä voimme vedota tieteeseen, mutta etiikan viimeisissä kysymyksissä ei näytä olevan mitään siihen verrattavaa mahdollisuutta. Jos näin on todella laita, eettiset kiistat muuttuvat taisteluksi vallasta.

Tämän näkökannan esittää Platonin Valtiossa Thrasymakhos. Hän julistaa ponnekkaasti, ettei oikeus ole mitään muuta kuin sitä, mikä on edullista väkevämmälle. Ei ole kyseessä oikeaksi tai vääräksi todistaminen; ainoa kysymys on, pidättekö sellaisesta valtiosta, jota Platon haluaa? Ratkaisuun ei voida päästä järjen vaan ainostaan voiman avulla. Tämä on yksi niistä filosofian ongelmista, jotka ovat vielä ratkaisemattomia."


Russell, B. 1946: Länsimaisen filosofian historia. -WSOY Porvoo 1992. Suomentanut J. A. Hollo.




16. lokakuuta 2016

Noin viikon uutinen.



Puoluekentän inhokki piti tiedotustilaisuuden, jonka aiheena oli energiapaletin lellikki. Paikalle saapuneilla toimittajilla oli mukanaan valmiiksi valittu kehys taululle, jota he eivät olleet edes nähneet.

"Jos meillä on yksi hallituspuolue, joka alkaa yhtäkkiä puhua suoraan sanottuna täyttä soopaa...me olimme paikalla sen takia, että väite oli niin julkea. Mutta on eri asia, kuinka siitä kerrotaan. Kerrotaanko me, että väite on väärin vai että se on totta? Minun mielestäni pitää kertoa, että se on väärin."

toimittaja Jussi Pullinen Ylen Pressiklubissa

Hesari valitsi tyylilajiksi loanheiton mutta tuli samalla paljastaneeksi, miksi.

"Jos tuo infraäänituuba on koko tiedeyhteisön mielestä kuraa ja vain yksi (portugalilainen) ryhmä uskoo siihen, kuka hemmetti ottaa sen oman energiapolitiikkansa kulmakiveksi?"

juontaja Tuomas Peltomäki, HSTV

Myös eräät asiantuntijat esittivät huolta siitä, että persujen "löydös" voisi viedä energiapolitiikkaa ei-toivottuun suuntaan.

"Miten asia ratkaistaan? Ei ainakaan niin, että puolue tekee päätöksiä. Se pitäisi antaa asiantuntijoiden tehtäväksi. Jos tällaista ilmiötä epäillään ja jos tuntuu todennäköiseltä että yhteys voisi olla, se pitää tutkia."

arkkiatri Risto Pelkonen, Demokraatti.fi


Arkkiatri Pelkonen näyttää unohtavan, että persut tekevät tuulivoimaa koskevia päätöksiä koko ajan. Rakennetaanko vai ei päätetään viimekädessä kuntien hallituksissa ja valtuustoissa. Joka tapauksessa pelko siitä, että Putkosen paimenkirje kaataisi yhtäkään tuulivoimahanketta kunnissa on aiheeton:




Myös jutun pääepäilty tiedotti olevansa huolissaan ei infraäänistä vaan jostakin aivan muusta:

"Valitukset tuulivoimasta ovat osoittautuneet yleisemmiksi niillä alueilla, joilla tuulivoiman vastaiset liikkeet ovat olleet aktiivisia.  90 % valituksista on tehty sen jälkeen, kun tuulivoiman vastaiset ryhmät aktivoituivat."

Suomen tuulivoimayhdistys, ote tiedotteesta viime viikolta

Kommentteja viikon puheenaiheeseen pyydettiin myös organisaatioilta, joitten mahdollisia kytköksiä ei aina vaivauduttu tarkistamaan:

"Tuulivoimayhtiöt ottavat jo suunnitteluvaiheessa lepakot huomioon. Tuulivoimayhtiöt ja konsultit kyselevät muun muassa Suomen lepakkotieteelliseltä yhdistykseltä neuvoja ennen uuden voimalan rakentamista. Onko tuulivoima-alue otollista lepakkoaluetta ja jos on, niin pohditaan uudestaan, mihin voimala laitetaan."

Miisa Virta (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys), YLE X

Helsinki-Raasepori-Turku -linjan eteläpuolella vaikuttava Suomen lepakkotieteellinen yhdistys luonnollisesti ajaa tärkeimmän toimeksiantajansa asiaa.

Useimmilla studioihin viikon aikana raahatuilla kommentaattoreilla ei ollut juuri käsitystä puheenaiheen taustoista eikä kyseisen sähköntuotantomuodon mittakaavasta. Koko läntistä Suomea uhkaava viimeisten luonnonrauha-alueiden nopea ja täysimittainen industrialisointi on heille vain "joku somekohu".

"Meillä on sosiaalinen media, joka vahvistaa tällaisia kuplia ja kaikukammioita, joissa ihmiset kokoontuvat samanmielisten kanssa."

tietokirjailija Johanna Vehkoo, YLE Noin viikon Uutiset

Kukaan ei oikein tuntunut hahmottavan sitä, että tilanne on jo päällä:

"Tuulivoimaa koskevien päätösten on perustuttava tutkittuun tietoon. Jos tutkimus löytää haittoja, ne korjataan. Tämä on paras tapa kunnioittaa myös niitä ihmisiä, joita tuulivoimaloiden sijoittelu ehkä haittaa. Haittoja voidaan vähentää mm. pysäyttämällä voimaloita kriittisinä aikoina."

Teemu Meronen, Jakke Mäkelä ja Antti van Wonterghem, Viite.org

Tuulivoiman määrä ja sijainti kuitenkin päätetään rakennusluvilla tällä hetkellä ja juuri nyt, ei vasta ehkä joskus myöhemmin jonkun tutkimuksen valmistuttua. Maailman suurimmilta tuulivoimalaitoksilta ei meillä edellytetä edes ympäristölupaa. Tässä tilanteessa esitys voimaloitten pysäyttämisestä on harhaanjohtavaa populismia.

"Jos haluamme vastuullisten aikuisten energiakeskustelua - ja sitä, herra paratkoon, tarvitsisimme - pelonlietsonnalle tulee laittaa piste myös ja etenkin silloin, kun pelonlietsonta kohdistuu omaan inhokkiteknologiaan."

Janne Korhonen, US Puheenvuoro

Janne Korhoselta jäi täsmentämättä, kenen kanssa vastuullista keskustelua on mahdollista käydä? Kaavanlaatijan kanssako? Vai ehkä YVA -konsultin kanssa? Jokainen paikallinen asukas, joka on joutunut osallistumaan tuulivoimakaavoitukseen kuntatasolla tietää, että ensimmäinen mahdollinen tilaisuus minkäänlaiselle tuloksekkaalle keskustelulle on vasta hallinto-oikeudessa. Siinä vaiheessa kaikki luottamus osapuolten välillä on jo menetetty. Kaikki lähiasukkaitten kuulemiset ja "keskustelut" sitä ennen ovat pelkkää teatteria.

Viikon asiantuntevin asiantuntijalausunto oli jokseenkin puolueeton:

"Tuulivoimaloiden infraäänten suhdetta ihmisten terveyteen on tutkittu hyvin vähän eli tutkimustiedolle olisi tarvetta. Mittauksia infraäänistä on tehty enemmän. Niihin liittyy paljon epävarmuuksia, koska tuulen ääni sekoittuu mittaukseen ja on vaikea sanoa, johtuuko mittaustulos tuulesta vai tuulivoimalasta, vaikka mittauksia tehtäisiin myös voimalat sammutettuina eli taustamelukorjaus otettaisiin huomioon."

Valtteri Hongisto (Turun AMK), MTV Huomenta Suomi

Myös Yle myönsi asiaa tarkemmin selvitettyään:

"Pitkäaikaisaltistumista infraäänelle ei ole tutkittu. Tutkimukset ovat olleet yleensä kokeellisia, lyhytaikaisia ja äänitasot voimakkaita ja kuulokynnyksen ylittäviä."

nimetön asiantuntija, YLE uutiset


Kuvassa on yksi monista Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n Suomessa tekemistä infraäänimittauksista. Kuvan mittaus on julkaistu "Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa" -raportin sivulla 49. Mittaus on tehty asunnon sisällä 1,5 km etäisyydellä tuulipuistosta. Desibeliasteikon ilmoitetaan olevan viitteellinen, ei tarkka. Mittauksen muut yksityiskohdat selviävät raportista.


Minulla ei ole minkäänlaista kompetenssia arvioida mittauksen luotettavuutta. Pystyn kysymään ainoastaan, miksi se kuten kaikki muutkin Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen raportin infraäänimittaukset on ristiriidassa viikolla kuultujen asiantuntijalausuntojen kanssa?

"Infraäänen voimakkuuden pitää olla yli 90 dB, jotta sen voi kuulla. Parhaimpia tutkimuksia tästä on tehty Japanissa muutama vuosi sitten. Siellä infraäänten tasot ulkona olivat 20-30 dB alle kuulokynnyksen. Myös Tanskassa on tehty vertailevaa tutkimusta eri voimalatyypeistä ja siellä havaittiin samansuuntaisia tuloksia."

Valtteri Hongisto (Turun AMK), MTV Huomenta Suomi

"Tiedeyhteisön nykykäsitys on, että on erittäin epätodennäköistä, että tuulivoimaloiden tuottama infraääni voisi aiheuttaa terveyshaittoja niillä äänenpainetasoilla, joita tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevilla asuinalueilla esiintyy.”

Anu Turunen (THL), HS.fi

Meluasiantuntijoita haastateltiin kuluneella viikolla ainakin puolen tusinaa kertaa. Yksikään toimittaja ei kysynyt heiltä tätä.



3. lokakuuta 2016

Tehoja pois.



Megatuuli Oy ilmoittaa perustavansa Kurikkaan tuulivoimalaitosten huolto- ja kunnossapitokeskuksen eli ns. Service Centerin yhdessä voimaloitten valmistajan kanssa. Keskuksen 24/7 -toiminta synnyttäisi paikkakunnalle noin 40 pysyvää työpaikkaa. Yhtiö ilmoittaa käyneensä alustavia keskusteluja Service Centerin perustamisesta Nordexin kanssa. Megatuuli on kaavoittamassa Kurikkaan yhteensä 87 voimalaitosta. Kun yhtä niistä huolletaan keskimäärin 2 päivää vuodessa, työntekijöille riittäisi töitä vuoden ympäri. 

On vain ikävää pilata tämä hyvä tarina faktoilla.

Ensinnäkin, Kurikan voimalaitosten melumallinnukset ei tehty Nordexeille vaan Vestaksille. Tehtiinkö melumallit väärälle mallille ?

Jos Kurikkaan tulisikin Vestaksen komentokeskus, seuraisi toinen ongelma. Jos kaikki 87 voimalaitosta olisivat Vestaksia, alkaisivat melurajat paukkua Lehtivuorilla. Siellä nimittäin jouduttiin käyttämään melumoodeja, jotta melumallinnukset saatiin mitenkuten menemään ympäristölautakunnasta läpi.

Tuulivoimalaitosten melumoodeista eli tehonsäätelystä kirjoitti äskettäin Janne Salonen blogissaan. Alla on Vestaksen perusmoodi (vai mikälie):


Perusmoodin sijaan osa voimalaitoksista mallinnettiinkin pienemmällä moodilla:



Näin saatiin alimmista taajuuksista pari desibeliä pois ja melukäyrät sinne minne haluttiin eli lähitalojen nurkalle.

Erilaisia moodeja eli tehoja sitten säädettäisiin Service Centerin päätteiltä tarpeen mukaan nonstop -melumittaukseen perustuen? Tämäkin kaunis kuvitelma on valitettavasti pilattava faktoilla.

Moodatuille voimalaitoksille on nimittäin jo myönnetty rakennusluvat. Rakenusluvissa ei mainita puolella sanallakaan tehonsäätelystä tai suurimmasta sallitusta melupäästöstä. Niissä määrätään suurin sallittu korkeus eikä mitään muuta. Ympäristölautakunta ilmeisesti unohti jo myöntäneensä nämä luvat siinä vaiheessa, kun se hyväksyi moodatun melumallin.

Melumoodaus edellyttäisi käytännössä ympäristölupamenettelyä. Toinen vaihtoehto olisi raahata Lehtivuorille Vestasten sijaan Nordexit. Mutta silloin tarvittaisiin kaksi eri Service Centeriä.

Paitsi että Kurikkaan muuttaisi 40 korkeasti koulutettua pyörittämään komentokeskusta, myös rakennustyöt teetettäisiin paikallisilla. Megatuuli Oy ilmoittaa jo keskustelevansa paikallisten yrittäjien kanssa.

Samaan aikaan yhtiöllä on kuitenkin useamman kymmenen voimalaitoksen diili skotlantilaisen Sgurr Energyn kanssa:

One of the world’s tallest onshore wind turbines constructed at Finnish wind farm

25 April 2016

The first of four 210m high wind turbines has been built at a Finnish onshore wind farm, with owner’s engineer support from leading renewable energy consultancy, SgurrEnergy.

SgurrEnergy has consulted on the 12MW Tyrinselkä wind farm since the early stages of the project, drawing on expertise across all disciplines to provide a range of services including engineering support and wind analysis.

As owner’s engineer since early 2014, SgurrEnergy has supported this project through the pre-construction phase and assisted in achieving financial close in July 2015. In addition to providing project management and construction monitoring services, SgurrEnergy conducted detailed design, technology and milestone reviews.

SgurrEnergy will continue its involvement with this project by providing asset performance management services following energisation.

Developed by Tuulivoimaytiö Pohjoistuuli Oy, the wind farm will comprise four Nordex N131/3000 3MW wind turbines, which have a hub height of 144m and a tip height of 210m. The wind turbines are among the tallest to be installed onshore in the world.

Andrej Sršen, managing director at Tuulivoimaytiö Pohjoistuuli Oy, said: “Tyrinselkä wind farm is a pilot project under construction in our Finnish wind power portfolio of more than 30 turbines. We have been working on this project for three years and are happy that these modern turbines will start producing electricity for local people in a sustainable way very soon.”

He continued, "The project was prepared with the help of many local and international partners, where SgurrEnergy played a key role on the technical side of the project preparation and construction supervision. Due to a very good level of cooperation with this company, we are now looking for ways to extend it on projects outside of Finland.”

Katherine Blum, project manager in SgurrEnergy’s implementation team, said: “With its six tower sections and 64.4m long blades, it is tremendous to see the sheer scale of the wind turbines installed this week, and the achievements to date are a result of the hard work from all involved in the project and their respective expertise."

The project, situated in the Humpilla region in southern Finland, is expected to be energised towards the end of 2016, with asset performance management due to continue into 2018.


Olisivatko kurikkalaiset tämän Sgurrin alikonsultteja vai miten se oikein menisi ?

Gaelinkielen lisäksi Kurikassa saatetaan jatkossa kuulla myös saksaa. Tämän blogin kirjoittajalle on nimittäin soiteltu myös Aboa Wind -yhtiöstä. He ilmoittivat olevansa kiinnostuneita yhdeksästä rakennusluvasta Rasakankaalla. Kuinka saksalainen Aboa Wind sattui soittamaan Megatuulen rakennusluvista juuri blogistille on pitkä ja sekava tarina eikä mennä tässä siihen. Osa rakennusluvista siis myydään (on ehkä jo myyty?) Saksaan ja loppuja tulevatkin operoimaan keltit...?

Kurikan päättäjät ovat kuin jokin alkukantainen heimo. He eivät osaa hankkia kirjallista tietoa eri lähteistä vaan ovat yksinomaan sen suullisen tiedon varassa, mitä kokousesittelijät ja muut heimopäälliköt heille valikoiden ilmoittavat.