20. lokakuuta 2016

Eettinen keskustelu on taistelua vallasta.


"Ihanne näyttää persoonattomalta etiikalta, vaikka se tosiasiassa lepää omien halujen pesoonallisella pohjalla. Persoonallinen aines tulee näkyviin heti, kun syntyy ristiriitaa. Kaksi ihannetta saattavat olla ristiriidassa keskenään. Kuinka voimme valita jommankumman muuten kuin omien halujemme varassa? Eettinen erimielisyys voidaan ratkaista vain turvautumalla tunteisiin tai voimaan. Tosiasioita koskevissa kysymyksissä voimme vedota tieteeseen, mutta etiikan viimeisissä kysymyksissä ei näytä olevan mitään siihen verrattavaa mahdollisuutta. Jos näin on todella laita, eettiset kiistat muuttuvat taisteluksi vallasta.

Tämän näkökannan esittää Platonin Valtiossa Thrasymakhos. Hän julistaa ponnekkaasti, ettei oikeus ole mitään muuta kuin sitä, mikä on edullista väkevämmälle. Ei ole kyseessä oikeaksi tai vääräksi todistaminen; ainoa kysymys on, pidättekö sellaisesta valtiosta, jota Platon haluaa? Ratkaisuun ei voida päästä järjen vaan ainostaan voiman avulla. Tämä on yksi niistä filosofian ongelmista, jotka ovat vielä ratkaisemattomia."


Russell, B. 1946: Länsimaisen filosofian historia. -WSOY Porvoo 1992. Suomentanut J. A. Hollo.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti