17. joulukuuta 2016

Keskipohjalainen susipelko on nocebo -ilmiö*.





Otsikoita keskipohjalaislehdistä vajaan vuoden ajalta.

En juuri välitä lukea näitä lehtiä joka numerosta silmille levähtävän petovihan takia. Susiotsikoitten takana ovat aina samat petoyhdyshenkilöt ja susiasiamiehet, joitten keräämiä havaintoja toimittajat kritiikittä julkaisevat. Jutunaiheeksi riittää, että susi nähtiin 300 metrin päässä talosta ja vaarassa olivat "kissat ja pihassa viihtyvät rusakot". Kumpa joku harventaisi niitä minunkin pihastani.

Jokaisessa petojutussa muistutetaan, että kaatolupien saamiseksi on kaikki tassunpainalluksetkin ehdottomasti ilmoitettava petoasiamiehille. Ja niitähän ilmoitetaan, Ylivieskassakin "viikottain". Siitä huolimatta ei koko pitäjässä ole tullut tietoon yhtäkään suden ihmiselle tai karjalle aiheuttamaa uhkatilannetta.

Sievin ja Kalajoen välillä levittäytyy kuuden pitäjän alueella erämaaseutu, jolla elää viiden suden muodostama lauma. Lehtitietojen mukaan lauma on kuluneen vuoden aikana tappanut seitsemän vasikkaa, kolme lammasta, kaksi koiraa ja yhden kissan. "Kyllä nyt tarvitaan kannanhoidollinen lupa suden metsästämiseen. Tilanne alkaa olla kestämätön", toteavat asiamiehet.

Toholammin ja Lestijärven erämaissa liikuu 8 suden lauma eli "susikeskittymä", jonka aiheuttama hysteria näyttää yhdistävän paikallista yhteisöä tehokkaammin kuin mikään. Toholammin kunnanhallitus on jopa pyytänyt poliisilta virka-apua kasvaneen susikannan takia ja esittää toimenpiteisiin ryhtymistä tavoitteena "kuntalaisten turvallinen elinympäristö ja lasten turvallinen koulutie".

Kun kaksi "häirikkösutta" kulki Toholammin kirkonkylän läpi, pidettiin kunnantalolla hätäkokouksia, joihin osallistui myös kunnan sivistystoimenjohtaja. "Kyseessä on asia, joka voi aiheuttaa huolta kouluilla. Kaikki asiat, jotka herättävät huoltajissa huolta, ovat meille tärkeitä, yhteisiä asioita." Kokouksia eivät kuitenkaan kutsuneet koolle hätääntyneet vanhemmat vaan paikalliset metsästäjät. Mitään vahinkoa tai uhkaa eivät nämä sudet aiheuttaneet ennen metsään katoamistaan. Kun Toholammille ja Lestijärvelle sitten saatiin kaatolupa yhdelle sudelle, sen jahtiin ilmoittautui 80 miestä. 

Harmi että susijahtiin voi pykälien mukaan osallistua vain 50 henkeä kerrallaan.


* Nosebo-ilmiö on pahennevaikutus eli lumevaikutus, jossa kielteiset odotukset, uskomukset ja pelot lisäävät jonkin ympäristötekijän haitallisia vaikutuksia. Jos näistä vaikutuksista erityisesti varoitellaan ja tiedustellaan etukäteen, aivojen stressijärjestelmät aktivoituvat ja laukaisevat ennakoivan ahdistuksen. jolloin kyseiseen ympäristötekijään tulee kiinnittäneeksi selvästi enemmän huomiota. Kyseessä on huoleen ja pelkoon liittyvä oirehtiminen ilman todellista mekanismia. Oireet ovat kuitenkin täysin todellisia eikä niitä pidä vähätellä.

Nosebo -ilmiö voi olla tarttuva. Kyseessä on tällöin suggestiivinen joukkoilmiö.

Ilmiön ymmärtäminen ja hyväksyminen auttaa ihmisiä tunnistamaan omia reaktioitaan, suhteuttamaan ne ympäristön altistuksiin ja erottamaan todelliset ympäristön riskitekijät niistä, jotka liittyvät enemmän huoleen ja pelkoon.


Lähteet:

Keskipohjanmaa -lehti
Kalajokilaakso -lehti
Lestijoki -lehti
Viite.org
Wikipedia


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti