11. helmikuuta 2017

Kikkailua törmäysmalleilla.



Kirjoittelin viime keväänä eriäviä tulkintoja Tuuliwatin teettämästä linnustoseurannasta Iin Olhavassa. Tämä oli siis se tutkimus, missä konsultit eivät löytäneet kuolleita lintuja.

Olhavan muutonseurannan enemmän tai vähemmän kyseenalaisia tuloksia on nyt ruvettu soveltamaan laajassa mittakaavassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoituksessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton Sito Oy:llä teettämä uunituore, koko Pohjanlahden rannikkoaluetta koskeva törmäysmallinnus perustuu Olhavasta saatuihin johtopäätöksiin. 98-99 prosenttia isoista muuttolinnuista oletetaan nyt väistävän tuulivoimalat ilman törmäystä. Aikaisemmin törmäysmallinnuksissa on käytetty isojen muuttolintujen väistölukuna 95 prosenttia.

Pieneltä tuntuvalla parin prosenttiyksikön muutoksella on nyt saatu Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimarakentamisen populaatiomallista aivan uudenlaiset tulokset.

Edellisessä vuonna 2011 laaditussa mallissa pelkästään Kalajoen ja Raahen alueille suunniteltujen voimalaitosten laskettiin aiheuttavan 118 laulujoutsenen ja 88 metsähanhen törmäyksen vuosittain. Törmäysten vaikutus näitten lajien populaatioihin arvioitiin kohtalaiseksi tai merkittäväksi.

Nyt julkaistu uusi malli ennustaa koko maakunnan alueella tapahtuvan korkeintaan 20-39 laulujoutsenen ja 29-56 metsähanhen törmäys vuotta kohden. Kurkitörmäyksiä sattuisi ainoastaan 5-9 per vuosi, vaikka kurjen kevätmuuttoreitillä olisi enimmillään jopa 1600 voimalaitosta ja syysmuuttoreitilläkin myllyjä olisi lähes 800. Sito Oy:n mallinnuksen perusteella Pohjois-Pohjanmaalle suunnitelluilla sadoilla ja taas sadoilla voimalaitoksilla ei olisi merkittäviä vaikutuksia minkään ison muuttolintulajin populaatioon.

Amerikassa on merkillinen käytäntö, että presidentin vaihtuessa vaihdetaan myös tuhatmäärin virkamiehiä ja kokonaisia virastoja saatetaan lakkauttaa. Katsellessani videotallennetta tuulivoiman neuvottelupäiviltä marraskuulta, missä ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen virkamiehille esitellään uuden törmäysmallinnuksen tuloksia, mielessä kävi ettei tuo Amerikan malli välttämättä Suomessakaan haitaksi olisi.


Korjattu 5.3. toimimaton linkki ja viim. kappaleen aikamääre.



Lestijärvellä luetaan korpilakia.



Olen jo aiemmin kiinnittänyt huomiota maakuntalehti Keskipohjanmaan tapaan toimia Lestijärven tuulivoimapuistoalueen maanomistajat ry:n äänitorvena.

Parin viikon takaisessa (26.1) lähes kokosivun jutussa mainitaan taas muutoksenhakuoikeuttaan käyttäneet lestijärveläiset nimeltä useampaan kertaan. Lisäksi heidän niskaansa kaadetaan lievästi sanoen vaihtoehtoista faktaa. "Lestijärven kunta ja maanomistajat ovat tähän mennessä menettäneet 6-7 miljoonaa euroa, kun tuulivoimarakentaminen on pitkittynyt valitusten vuoksi. Nyt kun edelleen valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, menetykset ovat lähes 10 miljoonan euron luokkaa", heittelee Lestijärven maanomistajat ry:n puheenjohtaja Timo Lappi kunnanjohtaja Esko Ahosen takoessa tahtia. "Jos hankkeen kanssa olisi voitu edetä normaalisti, rakentaminen olisi nyt kuumimmillaan."

Lestijärven kunnanjohtaja laittaa onnettomien valittajien vastuulle jo kunnan vanhustenhoidon ja lasten koulutuksenkin. "Kuinka me pystymme säilyttämään nykyisen palvelutason? Tämä ei ole uhkailua, mutta on pakko nostaa tosiseikat esiin. Kyllä tulevien kunnallisvaaliehdokkaidenkin täytyy tietää, mihin olemme menossa."

Maakuntalehden reportteri Jorma Rekonen valitsi lehtijutun tyylilajiksi perusteettoman loanheiton. Energiaviraston sivulta olisi voinut tarkistaa, ettei Lestijärven tuulivoimahanke ole ollut syöttötariffijonossa. Muutoksenhaulla ei ole ollut hankkeen aikatauluun minkäänlaista vaikutusta. Oikea skuuppi olisi, miksi Lestijärven hanke jumittaa? Puuttuuko YIT:ltä luotottaja, sijoittaja vai ostaja?

Jotta omaan asuinympäristöönsä hälläväliä -asenteella suhtautuvat alle 900 lestijärveläistä saavat pitää nykyisen kuntansa nimen ja kunnanjohtaja Ahonen oman työpaikkansa, tarvitaan "uusi tukimuoto tuulivoimalle", kuten YIT:n sivuilla todetaan. Vaikka Lestijärven valtionavustukset tuplattaisiin, päästäisiin halvalla verrattuna siihen, että kuntaa ylläpidetään lähes Helsingin kaupungin kokoisen myllypuiston avulla.

On tuskin sattumaa, että kunnan alueelle suunnitellun toisen tuulivoimahankkeen (Toholampi-Lestijärvi) yleiskaavaehdotus laitettiin nähtäville heti lehtijutun julkaisupäivää seuraavana päivänä. Yhdellekään valtuutetulle ei jäänyt epäselväksi, kuinka siitä tulee äänestää.

Kovasta retoriikasta huolimatta Lestijärven maanomistajien yhdistys ei näytä kyenneen valvomaan edes omaa etuaan. Myllyjen purkukustannuksiin havahduttiin vasta, kun kaava oli jo luonnosvaiheessa. "Yleisiin kaavamääräyksiin ehdotamme täsmennystä: Tuulivoiman käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava tuulivoimalan omistajan toimesta ja kustannuksella rakennusvalvonnan määräämässä ajassa. Purkaminen ei jää maanomistajien kustannettavaksi. Tämä lausuma tulee kirjata myös kohtaan tuulipuiston jälkeiset vaikutukset."

Harmi vain, pojat, mutta tuo vaatimus ei valitettavasti tule menemään läpi.


Muokattu 7.3 neljättä kappaletta.


Työllistävyydestä



"Kun tuulivoimaa esiteltiin Hyrynsalmella ennen kuin rakennustyöt olivat päässeet vauhtiin, lupailtiin rakennuskohteiden työllistävän paikallisia urakoitsijoita. Kuulemma tuulivoimalatoimittaja Nordex on vasta perustanut Hyrynsalmelle talvi- ja kesäkunnostusyksikön, joka tarjoaa töitä ympäri vuoden muutamille henkilöille. Työvoimaa on tullut monesta Keski-Euroopan maasta. Jaakko Ahola Taalerilta kertoi työkielenä olevan pääosin englanti."

Ylä-Kainuu 6.6.2016



"Iin kunnassa on reilu 50 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa. Iin tuulivoiman ylläpidon arvoidaan työllistävän tällä hetkellä 25 ihmistä vakinaisesti. Välilliset vaikutukset esimerkiksi kaupan, majoituksen ja ravitsemisliikkeiden töihin on vaikeampi arvioida. - Noin 10 välillistä työpaikkaa voi arvioida syntyneen tästä, uskoo kunnanjohtaja Ari Alatossava."

Rantapohja 6.5.2016