21. maaliskuuta 2017

Tuulivoiman suurtuotantokunnissa ei haluta lisää tuulivoimaa.





Uusimmassa Tuulivoima -lehdessä kerrotaan STY:n teettämästä kuntakyselystä. Sen mukaan suurin osa tuulivoimapitäjien viranhaltijoista ja valtuutetuista on tyytyväisiä omaan kuntaan rakennettuihin voimalaitoksiin.

STY olisi saanut päinvastaisen tuloksen, jos se olisi kysynyt asiaa suoraan kuntalaisilta.

Suomessa eniten tuulimyllyjä on Kalajoella, yhteensä yli 50 kappaletta. 80 % kalajokisista ei halua niitä sinne enää lisää, selviää Kalajokiseutu -lehden kyselystä viime syyskuulta.

Ruotsissa eniten teollisen kokoluokan tuulivoimalaitoksia taitaa olla Sorselessa, yhteensä lähes 100 kappaletta. Sorselen kunta järjesti vuosi sitten neuvoa-antavan kuntalaisäänestyksen siitä, pitäisikö uusien tuulipuistojen rakentaminen sallia Sorselen alueella. 51% äänestäneistä äänesti EI.

22.3 muutettu otsikkoa. 




13 parasta ympäristöblogia.




Luonnonsuojelu, maisemansuojelu, maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kulttuuriympäristö, kulutuskäyttäytyminen... Yritäpä löytää näitä aiheita sivuavia suomenkielisiä blogeja!

Bloggerin hakukone löytää etupäässä blogivainajia, jotka niitten lähin omainenkin eli kirjoittaja on hylännyt jo vuosia sitten. Sanoma Oy teki blogihausta vielä aivan tarkoituksellisen vaikeaa, kun se osti ja sulki Blogilistan.

Ympäristöaiheisia blogeja on niin vähän, että nyt on paikallaan listata tähän hengissä olevista blogeista mielestäni parhaimmat. Silläkin uhalla, että ne ovat ennestään kaikille tutut.

Energiantuotantoa sekä ilmastoa käsittelevät blogit jätän nyt arvostelematta, koska niitä on listailtu ansiokkaasti muualla eikä oma asiantuntemuskaan siihen oikein riitä.

---------------------

PARHAAT YMPÄRISTÖBLOGIT


1. Wildlife Protector
21 -vuotiaan metsäaktivistin spontaania elämäniloa.


2. Helvetin ruma Tampere
Monta hyvää syytä olla menemättä sinne ostoksille.


3. Sivusilmällä
Luonto joutuu väistymään rakentamisen tieltä Itä-Helsingin saarilla. Blogisti on tavattoman hyvin perehtynyt kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun.


4. Tuomon kuva ja sana
Hard-core kasvitiedettä Sydän-Hämeestä. Korvaamaton sivusto kasvien määrittäjälle. Suomen ainoa sammalaiheinen blogi.


5. Heikki Vähäkuopus
Blogisti vetää saarnansa kunnolla överiksi. Uusi Linkola?


6. Jalkaisin
Kävelyretkiä Jyväskylän seudulla.


7. Kaarina Davis
Pikkutarkkaa lähiluonnon havainnointia ja kaunistelematonta kuvausta sen hävitystilasta herttaisella amerikkalaisella elämänasenteella.



8. Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi
Blogi kuten tuo maantieteellinen aluekin on varsinainen runsaudensarvi.


9. Kuulumisia kanahaukkametsistä
Rengastaja avoimena.


10. Vaasa ennen ja nyt
Pohjanmaalla viisaus on rajoittunut Vaasan kantakaupunkiin.


11. Stellan kolmas luonto
Nainen osti talorähjän maaseudulta. Pienuuden ihannointia.


12. Merimelontaa
Äijämeininkiä hirveissä aalloissa.


13. Luonto ja kulttuuri
Metsähallituksen kulttuurihistoriablogi. Päivittyy harvoin.


päivitetty 2.4





Kulttuurista kerrostumaa, osa 2.






Näkymä Pyhäjoen Yppärin kylästä.

Etualalla näkyy Mäkikankaan tuulivoimalaitoksia ja niitten alapuolella Kalajoen Tohkojan laitoksia. Kahden tuulipuiston välinen etäisyys on 6 km.






5. maaliskuuta 2017

Uusiutuvan energiantuotannon maankäyttö karkaa käsistä.




Ylen sivuilla oli joulun alla harmittoman tuntuinen uutinen. Lappeenrannan lentokentälle suunnitellaan Suomen suurinta aurinkovoimalaa.

"Voimalalle sopivaksi on osoittautunut kiitotien pohjoispuolella oleva kolme kilometriä pitkä ja toista sataa metriä leveä nurmialue. Sinne mahtuisi 20 megawatin voimala. Se olisi yhtä suuri kuin Suomen koko aurinkovoimakapasiteetti tällä hetkellä."

Hyvältähän tuo kuulostaa. Nurmikko joutaa uusiutuvaa energiaa tuottamaan. Ei ole haitaksi metsän linnuille eikä liito-oravillekaan. 

Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit" kuvaillaan kyseistä "nurmialuetta" kuitenkin näin:

"Lappeenrannan lentokenttä on yksi merkittävimmistä paahdealueiden uhanalaisten perhosten esiintymispaikoista Sisä-Suomessa. Kenttä on rakennettu Salpausselän hiekka-alueelle ja pidetty sen jälkeen niittämällä avoimena. Tämän johdosta alueelle on muodostunut laajat kuivan kedon alueet. Lentokentän arvo uhanalaisten perhosten kannalta perustuu avoimuuden pitkään jatkumoon. Kentän poikkeuksellisen arvokasta uhanalaislajistoa ei olisi paikalla ilman lentokenttää tai vastaavaa ihmistoimintaa."

Lappeenrannan lentokentältä on löytynyt 36 uhanalaista perhoslajia. Se on enemmän kuin mistään muualta Sisä-Suomesta. Monilla näistä perhosista on vain muutamia esiintymispaikkoja Suomessa. Kentältä on löytynyt myös koko Suomelle uusia kaskaslajeja.

--------

Seuraavaksi odotan näkeväni laskelman siitä, kuinka monta sataa kilometriä Suomen rannikkoa on pengerrettävä, jotta myös aaltovoiman kapasiteetti saadaan täysimittaiseen käyttöön.


Sundell, Pekka 2005: Lappeenrannan lentokentän uhanalaiset perhoset vuosina 2001-2003. Teoksessa From, Stella (toim.): Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. - Suomen ympäristö 774:36-41.




Ekosusituristina Toholammilla.


Suunnilleen kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Toholammin yhteismetsän tuulivoimahanke on toteuttamiskelvoton.

Tai ainakin kaikki muut paitsi ruotsalainen pääomasijoittaja, Tanskasta johdettu konsultti, elimäkeläinen kanttori, yhteismetsän pohjattoman ahne johtokunta ja jokseenkin välinpitämätön lampilaisväestö.




Hankkeen mittakaavaa on vaikea hahmottaa. Lestijokilaakson metsänreunassa olisi 25 kilometriä pitkä rivi myllyjä. Tässä olisi niistä ehkä viidesosa (4-5 km).



Myllyjen paikat olisivat suosaaria ja nevanreunoja. Näissä saarissa elää metsäpeuroja, metsähanhia ja viiksisiippoja. Muuttohaukkojakin on nähty.


Voimalaitosten alle jäisi 120 -vuotiaita männiköitä


ja saman ikäisiä kuusikoita.


Paljonhan täällä on tietysti hakattu mutta paljon on säästettykin. Kaikkialla näkyy haapoja, kolopuita, keloja ja pökkelöitä. 

Ilveksenjäljet tulivat vastaan tämän tästä ja ehkä yhdet näädänjäljetkin. Sudenjälkiä ei näkynyt.


Täydennetty 7.3 ja lisätty linkki.

Sometuomioistuimia ja konsulttidemokratiaa.



Geologian tutkimuskeskus kairasi yhden keskisuomalaisen järven pohjaa ja totesi, ettei järven syvänteissä ole niitä metrien paksuisia, läheiseltä turvetuotantoalueelta laskeutuneita humuskerroksia, joita mökkiläiset väittivät siellä olevan. Tutkijat myönsivät kuitenkin, että turvekentältä peräisin olevaa mönjää on saattanut kerrostua
järven matalille rannoille.

Saamansa synninpäästön kunniaksi turvelobbarit tilasivat eräältä mainostoimistolta julistesarjan. Mainoskampanjasta tuli kuitenkin harvinaisen räikeä ja harhaanjohtava ja siitä ovat jo julkisesti irtisanoutuneet mm.

- järvitutkimuksen tehneet tutkijat
- muut saman aihepiirin tutkijat
- mainostoimiston muut asiakkaat
- muut bioenergia-alan yritykset.

Mainostoimisto väittää nyt kaiken lisäksi joutuneensa erään ympäristöjärjestön trolliarmeijan hyökkäyksen kohteeksi. Toimistoon kohdistuvaa trollauskutsua on jaettu luontojärjestön sähköpostilistalla. Listalla sattui kuitenkin olemaan myyrä, joka vuoti sähköpostin Markkinointi ja Mainonta -lehdelle. Nyt mainostoimisto harkitsee oikeustoimia luontojärjestöä vastaan.

---------

Samaan aikaan toisaalla seurattiin lintujen muuttoa pienehköllä metsäalueella, jolla oli alle 20 tuulivoimalaitosta. Seurannan aikana voimalaitokset olivat useita viikkoja kokonaan pyörimättä eli poissa käytöstä. Seurannassa ei havaittu lintutörmäyksiä eikä löydetty voimalaitoksiin törmänneitä lintuja. 

Konsultit myönsivät, ettei tuloksia voi sellaisenaan projisoida koskemaan laajempaa aluetta. Kuitenkin niillä perustellaan nyt tuhansien uusien voimalaitosten rakentamista maakuntiin. Seurannan tuloksia on jo käytetty yleispätevinä faktoina myös hallinto-oikeudessa. Ornitologit eivät ole tietääkseni tästä irtisanoutuneet tai siihen millään lailla puuttuneet.

Saamansa synninpäästön kunniaksi tuulilobbarit tilasivat eräältä graafikolta harvinaisen räikeän ja harhaanjohtavan julistesarjan. Sen kritisointi on toistaiseksi jäänyt vain yhden blogin varaan.

----------

Minulla on muuten alibi : erosin tuolta luonnonsuojeluliiton sähköpostilistalta jo vuosia sitten. Tajusin ettei kesämökkiläisten nimbyilyyn ja järvien pohjamutien kaiveluun keskittyvä suojelukampanja tavoita turpeen loppukäyttäjiä - keskieurooppalaisten ja arabimaalaisten kauppapuutarhojen asiakkaita. Vapo myy heille tuotettaan nimellä Finnpeat mutta ostoshetkellä he eivät mieti keskisuomalaisen järven humuslaskeumaa. Voittoa he tuottavat Kekkilälle ja Vapolle en masse.

Ilman kasvuturpeen globaalia kuluttajakysyntää kotimainen polttoturvetuotanto olisi kannattamatonta*. Mutta ei vasemmistolaisessa ympäristöjärjestössä mene perille se, että Vapon toiminta muuttuu vain kuluttajien avulla ja heidän ostopäätöksiinsä vaikuttaa parhaiten joku Jamie Oliverin kaltainen trendintekijä. Vasemmistoa ei kiinnosta yksilöiden toiminta. Se on kiinnostunut vain yhteisöistä, mieluiten isoista ja valtio-omisteisista. Tarvittaessa heristellään sormea vaikka mainostoimistolle.

----------

Tutkija käyttää tutkimusaiheensa valikointiin vielä trolliakin pitempää tikkua. Koska yliopistojemme ekologian laitoksilla ei haluta tehdä tutkimusta tuulivoiman luontovaikutuksista, olemme konsultin tuottaman "asiantuntijatiedon" varassa. Konsultti tekee seurannan, laskee mallinnuksen, piirtää kaavan, kirjoittaa vastineen ja laatii tiedotteen. Hän ei harrasta herkkähipiäistä valikointia eikä turhanaikaisia irtisanoutumisia.

 Jälki on sitten sen mukaista.


*"Vapo on saanut tuotantosoidensa valmisteluvaiheessa sivutuotteena runsaasti heikosti maatunutta pintaturvetta, jonka kuljettaminen voimalaitoksille energiakäyttöön on tappiollista. Jopa 30-50% uusien tuotantoalueiden valmistelussa saadusta turpeesta on heikosti maatunutta rahkaturvetta. Vanhemmillakin työmailla rahkaturpeen osuus on 10-20%. Polttoturvetuotannon valmistelu Etelä- ja Keski-Suomen kohosoilla ei ole kannattavaa, koska siellä soiden heikosti maatunut ja energiakäyttöön sopimaton pintakerros on paksu. Turpeen käytölle on löydyttävä uusia ja kannattavia käyttömuotoja."

Turvekomitean mietintö. Komiteamietintö 1983:4


"Etelä-Pohjanmaalla on tuotantokelpoista turvetta on 1 434 milj. suo-m3. Tästä määrästä 540 milj. suo-m3 on heikosti maatunutta pintaturvetta, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää kasvu- tai ympäristöturpeena. Suuri osa parhaiten kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon soveltuvista laajoista soista sijoittuu luonnontilaisuusluokkiin 2 ja 3."

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeen loppuraporrti. Etelä-Pohjanmaan liitto 2013.