6. marraskuuta 2017

Kuoren poltto sähköksi ei ole ilmastoteko.




Puunkuorta pidetään meillä mihinkään kelpaamattomana materiaalina.

Uudessa preemiojärjestelmässä sahat voisivat saada tukea energian tuotantoon kuoresta ja purusta. Tuki kannustaisi sahoja rakentamaan omia sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia, lisäisi purun ja kuoren arvoa ja parantaisi sahojen kannattavuutta. 

Samalla vaikeutuisi kuoren saatavuus muihin käyttökohteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet eivät ole kuitenkaan selvittäneet, mihin muuhun niitä voi käyttää.

Kun puun kuorta kompostoidaan muutamia vuosia, saadaan kuorihumusta, joka ominaisuuksiltaan vastaa lähes täysin kasvuturvetta. Olavi Isomäki totesi tutkimuksissaan jo 1960 -luvulla, että kauppapuutarhakasvit kasvavat puun kuoressa siinä missä turpeessakin. Englannissa turvesuot alkavat olla loppuunkaivetut ja siellä kuoresta tehty multa on iso bisnes. Britannian hallitus on antanut tavoitteen, että 90% saarivaltion kasvualustoista tulee olla turpeetonta (peat-free).

Suomalaisten oma kasvuturpeen käyttö on globaalisti mitätöntä ja kasvualustojen ilmastovaikutuksia meillä aina vähätellään. Euroopassa ei kuitenkaan ole käyttökelpoisia kasvuturvesoita jäljellä juuri muualla kuin Suomessa ja Baltian maissa (Ruotsissa ja Venäjällä toki on, mutta ne eivät myy turvetta ulos.) Kun Vironkin suot alkavat olla kiitettävässä määrin suojellut, kohdistuu koko Euroopan, arabimaiden ja vielä Kiinankin jatkuvasti kasvava kasvualustojen kysyntä pelkästään Länsi-Suomessa esiintyville kohosoille. Tämä on hiljainen trendi, jonka vakavuutta harva luonnonsuojelijakaan ymmärtää.

Kun kasvuturve tarvitsee syntyäkseen tietynlaisen ilmaston, ojittamattoman suoaltaan ja satoja, jopa tuhatkin vuotta aikaa, kuorihumus saadaan valmiiksi tuotteeksi missä tahansa kompostikentällä muutamassa vuodessa. Jos tuki ohjattaisiin polttamisen sijaan tuotekehitykseen, löytyisi sahojen arvottomista kuorikasoista korvaava tuote varmasti myös kuiviketurpeelle. Turpeen käyttö eläinten kuivikkeena on suomalaisen "kestävän" ja "puhtaan" maatalouden häpeätahra. Sen rahtaus erityisesti Etelä-Suomen talleille ylläpitää energiaturpeen tuotannon kannattavuutta ja sitä kautta globaalia ilmasto-ongelmaa.

On kyseenalaista tarvitseeko kuoren jalostaminen edes valtion tukea. Ainakin UPM tekee kuorihumusta jo nyt ja Kekkiläkin kaikessa hiljaisuudessa. Teimme aiheesta alla olevan lyhyen videon muutama vuosi sitten. Esteenä taitaa olla lähinnä virkamiesten luutuneet asenteet. Temmissä pitäisi suorittaa luova tuho, missä kaikki nämä kekkosenaikaiset ajatusmallit siivottaisiin ulos.


Isomäki, O: Kuorihumus. Lupaava ennen öljykriisiä. - Puumies-lehti 2003:10.
                    Kuorihumuksen käyttö ja valmistus. - Puutarha-lehti 1968:3.
                    Kuorihumuksella kasvukokeita. - Puutarha-lehti 1968:4.


https://www.youtube.com/watch?v=ao1gkXBAyMc





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti