8. maaliskuuta 2018

Yleistä etua ja tarkoituksenmukaisuutta ei täällä valvo kukaan.




Vihreille meni taas helpot irtopisteet, kun Yle tuuttasi otsikon : "Ympäristön valvonta romuttuu – maakuntauudistuksessa viranomaiselta häviää valvontaoikeus."

Vihreät populistit esittävät huolta ely -keskusten lakkauttamisen myötä katoavasta "itsenäisestä" ympäristövalvonnasta. Kyseessä on lakiehdotus valtion uudesta lupavirastosta (LUOVA), josta on poistettu sanat "virasto valvoo yleistä etua" ja "ympäristötehtävien toimialalla on erityinen riippumattomuus". Lisäksi LUOVA -viranomaisella ei olisi enää mahdollisuutta hakea muutosta saman viraston toisen viranomaisen tekemään päätökseen. 

Vaikka ely -keskusten valitusoikeus kuntakaavoihin ja kaavoitukseen liittyvät viranomaisneuvottelut käytännössä poistettiin laista jo viime vuonna, valvontaviranomaisen ikeestä vapautuneet kunnat eivät ole alkaneet kilvan rustaamaan lainvastaisia kaavoja. Meillä ollaan niin varpaillaan perustuslain 2.3 pykälästä ”Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”, että se on tatuoitu kunnanviraston jokaisen työntekijän otsaan. Kunnissa kyllä saadaan suurta ympäristötuhoa aikaan lainmukaisinkin keinoin. Valitusten olematon läpimenoprosentti KHO:ssa kertoo, kuinka vaikea on löytää viranhaltijoiden kyseenalaisimmistakaan päätöksistä mitään suoranaisesti lainvastaista. 

Yleinen etu on käsite, jota ei ole missään määritelty. Meillä yleisen edun valvonta ja laillisuusvalvonta ovat käytännössä sama asia. Jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain minimitason, toiminnan katsotaan olevan yleisen edun mukaista. Yleisen edun käsitteen sisällä on ristiriitaisia intressejä. Koko Pohjanmaan kaavoittaminen täyteen tuulivoimaloita voi olla globaalia ilmastonmuutosta pelkäävän ihmiskunnan etu, mutta paikallisten ihmisten etu se ei ole.

Ely -keskukset ovat hyvin harvoin valittaneet aluehallintovirastojen tai kuntien päätöksista, mikä jo sinällään kertoo, että ne eivät todellisuudessa valvo yleistä etua. Ely ei valittanut Rannikko-Pohjanmaan tuulimaakuntakaavasta, vaikka siinä osoitettiin kaksinkertainen määrä tv- alueita ennakoituun tarpeeseen nähden jopa matkailun vetovoima-alueelle ja kansallisesti tärkeälle lintualueelle. Jurvan Sarvinevan esimerkki taas osoittaa, että ely tekee tosiasiassa vain teknistä laillisuusvalvontaa. Ely valitti avin päätöksestä myöntää turpeenottolupa Sarvinevalle, koska pintavalutuskenttä osoitettiin ojitetulle suolle ja happamien alunavesien kalkitusmenetelmän toimivuudesta ei ollut takuita. Samat perustelut löytyivät toki myös Kurikan luontoseuran ja Maalahden kunnan valituksista ja lupa olisi kaatunut joka tapauksessa ilman elyn väliintuloa. Lakipykäliin perustumaton yleinen etu - seutukunnan viimeisen suon turpeenotto ja paikallisyhteisön laaja vastustus - ei ollut valitusperusteena.

Etelä-Pohjanmaan turvemaakuntakaavan ohjausryhmässä "itsenäinen" ely ei valvonut edes oman ministeriönsä säädösten noudattamista. Vaikka ohjausryhmässä oli neljä ely -virkailijaa, se päätyi esittämään 2 suota suojeltavaksi ja yli 280 suota turpeenottoon. Millään sydämen sivistyksellä ei kaavaehdotusta voi pitää yleisen edun mukaisena. Se ei ole edes YM:n ohjeitten mukainen, koska kaikki vähintään maakunnallisesti arvokkaat suot olisi pitänyt osoittaa kaavassa.  

Yleisen edun valvonnan pitäisi olla tarkoituksenmukaisuusvalvontaa. Ei ole tarkoituksenmukaista ottaa maakunnan viimeistä laakiokeidasta turpeenottoon tai rakentaa 230 m korkeaa tuulivoimalaa 150 m päähän Natura -alueesta. Joitakin suurimpia vesivoimahankkeita lukuunottamatta viranomaiset varovat visusti astumasta aidon ja puolueettoman intressivertailun alueelle. Sehän on "toiminnan tarpeetonta haittaamista" ja "toiminnanharjoittajan varpaille astumista". En usko että mikään virkasääntö tai ylhäältä tuleva ohje sinällään kieltäisi tämän. Kantaaottamaton viskaalikulttuuri johtuu perisuomalaisesta konsensushakuisuudesta, virkamiesten mukavuudenhalusta ja oman urapolun varmistamisesta. Ely -keskus on itse kutistanut itsensä pelkäksi toiminnanharjoittajien lakiasiain neuvonantajaksi.

1980 -luvulla vesi- ja ympäristöpiireissä kaikkea vastustaneet ja nyrkkiä pöytään lyöneet risuparrat, nämä lääniensä vihatuimmat virkamiehet, ovat jo kauan olleet eläkkeellä. Rekryissä painotetaan nykyään toisenlaisia ominaisuuksia. Kuulin nuorena harjoittelijana omin korvin erään yksikön päällikön sanovan, että eräs hyvin kokenut virkailija ohitettiin johtajavalinnassa, koska hän oli "jääräpää", joka ei "tullut toimeen" asiakkaitten kanssa. Liiallisen sovittelun seurauksena esimerkiksi Kurikan tuulivoimakaavoituksessa tehtiinkin sitten käytännössä kaikki mahdolliset lepsukset (asiasta lisää tässätässätässä, tässä, tässä, tässä ja tässä). 

Jostakin sentään olen samaa mieltä Ville Niinistön ja Satu Hassin kanssa: "Valtion hallinnossa tarvitaan itsenäisiä, ympäristöä puolustavia viranomaisia, jotka eivät katso asioita elinkeinoelämän lyhyen aikavälin etu edellä."



2 kommenttia:

  1. Hyvä ja asiallinen kirjoitus. Kiitos tästä. Tuulivoimarakentaminen ja siihen liittyvä kaavoitus sekä virka- ja luottamusmiestoiminta ovat karmeita esimerkkejä, joissa rakentamisen jalkoihin jäävillä ei juurikaan ole mahdollisuuksia tai edes oikeuksia vaikuttaa. Tuulivoimakaavoitus on irvikuva MRL:n hengestä sekä tulkinnasta. Ainakaan ymmärtääkseni MRL:n tarkoitus ei ole varmistaa, että grynderi pääsee rakentamaan haluamaansa paikkaan haluamallansa tehokkuusluvulla kansalaisten vaikutusmahdollisuudet sivuttaen, vieläpä itse kaavoittajana toimien. Ihan puntit eivät ole tasan, sillä välillä muutaman neliön saunarakennus on väärän värinen, kattokulma epäsopiva, harjasuunta osoittaa väärään ilmansuutaan tai se on muuten vain ympäristöönsä sopimaton. Ellei näistä vielä mikään tärpännyt, niin ainakin ranta tai napurin raja ovat liian lähellä. Toisaalta sitten voi laittaa 240m korkean pyörivän hyrrän, josta lähtee > 100 dBA melua lähes minne vain, kunhan etäisyyttä Helsinkiin on tarpeeksi. Tuulivoimaloiden hyödyn yleiselle edulle ja tarkoituksenmukaisuutta voi kyseenalaistaa. Suomen osuudeksi CO2 päästöissä on laskettu n. 0,17%. Lisäksi kaikki Suomen aiheuttamat CO2 päästöt eivät ole peräisin sähköntuotannosta.Vaikka koko Suomessa käytettävä sähkö tuotettaisiin tuulivoimalla ei sillä olisi globaalisti mitään merkitystä ilmastomuutokseen.Tuulituen vuosittainen hintalappu lähenee jo 300 milj. euroa. Vaikka politikot yrittävätottaa kaikki sulat hattuunsa talouden pienestä elpymisestä, niin velkaantumista ei olla onnistuttu pysäyttämään. Piakkoin menee 110 000 000 000 (110 mrd) euron velkamäärä rikki ja summa vastaa n. 50% BKT:stä. Suomella on lisäksi erilaisia takausvastuita 50-70 mrd euron edestä. Realisoituessaan korkotason nousu, takausvastuiden laukeaminen ja lisävelka ajavat Suomen talouden kriisiin hyvinkin nopeasti. Suomi elää yli varojensa ja maksaa kovan hinnan ilmastomuutoksen kannalta täysin merkityksettömästä tuulivoimatuotannosta. Vaikka Portugali ei olekaan ollut talouskriisinsä kanssa niin paljon esillä, kuin Kreikka kannattaa tutustua Portugalin talouden historiaan. Suuri työttömyys etenkin nuorten keskuudessa, julkisilla aloilla ei ole ollut varaa palkanmaksuun, julkisia palveluita ja tukia ei ole ollut saatavilla, isolla määrällä ihmisiä ei ole ollut varaa vuokriin tai ruokaan. On sinnitelty niiden sukulaisten tai tuttavien hyväntahtoisuuden varassa, joilla on vielä ollut toimeentulo. Tuulivoimatukia on kuitenkin luvattu maksaa 12 vuotta eteenpäin. Kun Suomessa tapahtuu sama, kuin Porttugalissa ja kukkaro on tyhjä menevätkö tuulivoimatuet tässäkin tilanteessa suomalaisten hyvinvoinnin edelle ? Suomen pahin uhka on velkaantuminen ja suurin haaste on saada velkaantuminen pysähtymään. Yhtään lisäpainetta velkaantumiselle esim. tuulivoimatukina ei tarvita, ja tuet ovat täysin yleisen edun ja tarkoituksenmukaisuuden vastaisia.

    VastaaPoista
  2. " Toisaalta sitten voi laittaa 240m korkean pyörivän hyrrän, josta lähtee > 100 dBA melua lähes minne vain"

    Ja toki ilman ympäristölupaa !

    VastaaPoista