4. elokuuta 2018

Ampukaa viestintuoja! Miksi Ylen vihreä uutisointi ärsyttää ?




Yle -uutisten äkkiväärä vihertyminen parin viime vuoden aikana on tuskin jäänyt keneltäkään huomaamatta.

Ylen uutislinja radikalisoitui viimeistään vuoden 2017 alussa, kun Riikka Räisänen (o.s. Venäläinen) aloitti uutis- ja ajankohtaistoiminnan päällikkönä. Erityisesti ilmastonmuutoksesta, kasvissyönnistä ja eläinten oikeuksista tulee Ylen toimittajilta nyt pääuutislähetyksiinkin sen tason settiä ("naiset jättävät lisääntymättä ilmastonmuutoksen takia"), jonka rinnalla Animalia -lehtikin vaikuttaa laimealta ja vanhanaikaiselta julkaisulta. Mutkat ja faktat vedetään Ylessä suoriksi erityisesti silloin, kun on tilaisuus yhdistää ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet samaan uutisjuttuun ("sään ääri-ilmiöt eivät haittaa härkäpavun viljelyä"). Mitä äärisäihin tulee ovat toimittajat jo kokonaan luopuneet futuurin tai konditionaalin käytöstä ja siirtyneet preesensistä reippaasti perfektiin ("Salpausselän eteläpuolelta on vanhat kuusikot hakattu kirjanpainajien takia"). 

Ei niin pientä eläinoikeusrikosuutista maailmalla, ettei se päätyisi Ylen nettisivulle. Jos välillä on pakko kirjoittaa jotakin positiivista karjataloudesta ("suomalainen voi on maailmalla huippuluokkaa"), se heti häivytetään lukijan mielestä jutulla naudan älykkyydestä tai joistakin aktivisteista, jotka elävät metsässä ja syövät paarmoja.

Ylen tavoite ei ole "tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja pistää päättäjiä tiukille", kuten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen väittää. Pikemminkin toimittaja ja blogisti Tenho Kiiskisen sanoin, "valtamedian päämäärä on osoittaa rahvaalle sen paikka: te ette päätä keskustelun ehtoja ettekä varsinkaan sitä, mistä puhutaan totena." Ylen päämäärä on ylläpitää ja vahvistaa maamme lukeneiston ryhmäidentiteettiä. On samantekevää, vaikka siihen kuulumattomat rautakourat ja muut karvahatut ovat jo kauan sitten lakanneet seuraamasta Ylen sisältöjä. Ei heitä ole tarkoituskaan käännyttää. Kuten Tuula Komsi blogissaan arvelee, toimittajat tekevät välillä tietoisesti huonoja juttuja provosoidakseen tämän kansanosan entisestäänkin häpeämään itseään.

Fakkiutuminen tiettyyn näkökulmaan ja agendan täydellinen läpinäkyvyys on kuitenkin alkanut ärsyttää myös meitä, jotka jaamme toimittajien kanssa jokseenkin samanlaisen vihreän arvomaailman ja esim. metsien suojelusta tai eläinten itseisarvosta samanlaiset mielipiteet. Miksi?

Puskasta huutelu

Tunnistaako kukaan tai osaako nimetä yhtäkään Ylen kotimaan uutistoimittajaa? Ollapa siellä vakivirassa mukavalla kuukausipalkalla nimettömänä suoltamassa agendaansa. Jokaisella tekstilläsi kymmeniä ellei satoja tuhansia lukukertoja. Vaikka juttusi miten pyllähtäisi, siinä on alla vain vastaavan päätoimittajan nimi. Kadulla saat kulkea anonyyminä, iso paja suojelee sananvapauttasi vääränlaiselta palautteelta ja "vihapuheelta".

Dogmit


Jos kyseessä on dogmi, kuka tahansa kelpaa Ylelle asiantuntijaksi. Perhosia vuodesta 2010 kerännyt harrastaja löytää koko ajan uusia lajeja ilmastonmuutoksen takia. Eräs vanha isäntä Paraisilta sanoo, että myös jalot lehtipuut ovat alkaneet levitä. Turun yliopiston antropologian professori arvelee, että pilvisyys tulee lisääntymään eniten Kymenlaaksossa. Nuori ely -keskuksen liikennevirkailija kertoo, että lumiauroille ei enää tulevaisuudessa ole käyttöä. 

Jos kyseessä on dogmi, virheitä ja kömmähdyksiä ei korjata. Kun Suomen koko härkäpapusato mätäni viime kesän sateissa pilalle, Ylen jutut "nurmipeltojen korvaamisesta ihmisravinnoksi sopivilla palkokasveilla" loppuivat siihen.

Mittakaavaharhat

Vegaanius on pelkkää harhaa, joutui Hesarikin jo myöntämään. Yle on tehnyt valtakunnan verkkoon useita juttuja eräästä Valkeakoskelle suunnitellusta kaivoksesta. Kaivoksen pinta-ala olisi hurjat kaksi hehtaaria. Kuivan kesän jäljiltä meillä on 300 hehtaaria palanutta metsää. "Olosuhteet ruokkivat voimakkaita ja suuria metsäpaloja", Yle alarmisoi.

Jankkaaminen

Hotelliketjun ravintolapäällikkö kertoo, että 96 % asiakkaista syö pekonia aamiaisella. "Vaihtoehtodieetit yleistyvät hotelleissa", otsikoi toimittaja. Ely -keskusten päälliköt lausuvat yhteen ääneen, että  LUOVA -virastossa ympäristövalvonnan taso ei heikenny. Studioon raahataan kuitenkin Hanna Halmeenpää epäilemään asiaa. Entomologit selittävät selittämästä päästyäänkin, että ei ole olemassa riittävän pitkiä havaintosarjoja todistamaan hyönteisten vähentyneen Suomessa. "Pienet mustat kärpäset eivät ole vähentyneet", summaa toimittaja, joka on ilmeisesti käynyt heinäpellolla tai jossakin suolla näin toteamassa.

Big ideas are not there



The New York Timesista ei löydy pohdintaa amerikkalaisten tolkuttomasta luonnonvarojen kulutuksesta, järjettömistä puolustusmenoista, oppimattomuudesta, miksi siellä väki niin helposti sortuu huumeisiin eikä muistakaan kansakunnan kohtalonkysymyksistä. Amerikkalaiset toimittajat jakavat toisilleen Pulitzer -palkintoja maailmanhistorian juoksussa merkityksettömistä pikkujutuista, jotka kertovat lähinnä toimittajien omista addiktioista: vakoojista, servereistä, sähköposteista, kuka kävi Venäjällä ja kuka puhui kenenkin kanssa.  

Meillä Yle ei onnistu avaamaan tärkeitä keskustenlunaiheita koko koneistollakaan. Saamme lukea ruokapiireistä, vegaanimessuista, sirkkatehtaista mutta emme suomalaisen puutavaran huonosta laadusta, maataloustuista, kaupan keskittymisestä.

Ne ovat liian isoja kaadettaviksi.


korjailtu klo 22.12

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti