19. joulukuuta 2018

Metsä rauhoittaa hiljaista metsänomistajaa.





Metsäkeskukset louhivat parhaillaan tietokannoistaan kuumeisesti esiin niitä vihonviimeisiä metsänomistajia, jotka jostakin syystä eivät halua myydä puuta.

Näistä "hiljaisiksi" kutsutuista on puukaupan ammattilaisilla käytössään kauhistuttavan tarkat tiedot.

Hiljainen metsänomistaja on keskimäärin 66 -vuotias mies, joka omistaa metsää 21-27 hehtaaria. 99% hänen metsästään tarvitsisi metsäkeskuksen näkemyksen mukaan toimenpiteitä. 46% metsälöstä on siinä kunnossa, että se pitäisi hakata kiireellisesti. 

Hiljainen metsänomistaja asuu keskimäärin lähes 200 km päässä metsästään, joka sijaitsee todennäköisimmin Lapissa tai Uudellamaalla. Puuta hän ei ole myynyt kymmeneen vuoteen. Viimeisestä metsänkäyttöilmoituksestakin on kulunut 13 vuotta. Tärkeimmäksi syyksi hän on ilmoittanut avohakkuun välttämisen ja metsän ominaispiirteiden säilyttämisen. Tämä mies ei halua raskaita metsäkoneita metsäänsä. 

Hiljainen metsänomistaja ei toivo yhteydenottoja puunostajilta. Hän ei ole kirjautunut metsään.fi -palveluun eikä ole antanut metsäkeskukselle lupaa metsävaratietojensa selailuun. Jos hänellä on metsäsuunnitelma, sitä ei noudateta. Kaikista rästeistä johtuen hiljaisella miehellä on metsässään motteja enemmän kuin muilla, muikeat 135 m3/ha.

Seitsemän prosenttia metsämaan pinta-alasta on hiljaisten omistuksessa.

Maan hiljaisten sisällä on vielä erillinen pienempi ryhmä, jota metsäammattilaiset kutsuvat "täysin passiivisiksi". Heidän metsätilallaan ei tehdä edes polttopuita. Mikään metsän käyttö ei kiinnosta heitä. He omistavat yhden prosentin Suomen metsämaan pinta-alasta.

Minun ikäluokkani on viimeinen, joka vielä löytää uudistusiän ylittäneitä metsiä suojelualueitten ulkopuolelta. Seuraavilla polvilla tätä mahdollisuutta ei enää ole. Ne kaikki tullaan hakkaamaan todennäköisesti jo minun elinaikanani. Siis aivan kaikki. Yksi prosentti passiivisia metsänomistajia ei pysty ylläpitämään luonnonmetsien lajistoa eikä siirtämään luonnonperintöä seuraaville polville, vaikka nämä luonnonsuojelun sankarit kutsuttaisiin Linnan juhliin joka itsenäisyyspäivä sotaveteraanien lisäksi.

Eikä sitten muita.


Lähde

Haltia, Rämö, Pynnönen, Valonen ja Horne 2017 : Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen. - Pellervon taloustutkimuksen raportti 255.






1 kommentti:

  1. Mielenkiintoista, että noinkin moni metsänomistaja ei tee mitään toimenpiteitä metsään. Meillä tuli hakepuuta sen verran, kun mökiltä vähän raivasimme puita, että myimme sen. Nyt näyttää hieman paremmalta mökillämme.

    VastaaPoista