20. joulukuuta 2018

Ikean myllyillä ei ollutkaan luvat kunnossa.




Tämän vuoden lokakuussa Twitter räjähti, kun Ikea tiedotti ostavansa Suomesta neljän tuulivoimapuiston koko sähköntuotannon. "Kaavoitus- ja ympäristöluvat ovat valmiina ja seuraava vaihe on rakentaminen", hehkutti Yle.

Ikean tiedotteessa jäi mainitsematta kolme pientä sivuseikkaa. Ribäckenissä ja Ponsivuorella ei ole toteuttamiskelpoisia rakennuslupia, koska niistä on valitettu hallinto-oikeuteen. Verhonkulmalla on lainvoimainen kaava mutta se mahdollistaa vain 215 metrin kokonaiskorkeuden. Rakennuslupien korotus- ja sitä seuraava valitusrumba on Verhonkulmalla todennäköisesti vasta edessäpäin.

Ikean neljästä alueesta vain Långmossassa on lainvoimaiset ja riittävän korkeat (250 m) luvat.

Seuratkaa Tripodien aikaa niin tiedätte, mitä täällä oikeasti tapahtuu.

Googlen tuulipuiston pakkolunastuksia perusteltiin "Suomen ilmasto- ja energiastrategialla".



Valtioneuvosto antoi 16.4.2015 CPC Finland Oy:lle luvan lunastaa yksityisiä kiinteistöjä Kristiinankaupungissa ja Isojoella Lakiakankaan tuulivoimapuiston sähkönsiirtokäytävän rakentamista varten. Käytävän pituus on 30 km ja kiinteistöjä on yhteensä 250. Valtioneuvosto totesi, että CPC:n tuulivoimahanke on yleisen edun mukainen, omaisuuden lunastus on tarpeen hankkeen toteuttamista varten ja että sähkölinjan reitti on tarkoituksenmukainen.

Valtioneuvostolle esitelty sähkölinjan reitti ei ollut se, mitä yva -arvioitsija ja ely -keskus olivat pitäneet parhaana vaihtoehtona. Tämä toinen lyhyempi, 8 km pitkä reitti olisi edellyttänyt tuulivomayhtiöiden yhteisen sähköaseman rakentamista. Fingrid oli ilmoittanut käynnistävänsä sähköaseman suunnittelun vasta, kun jokin taho sitoutuu rahoittamaan sen edellyttämät seitsemän miljoonaa euroa. Fingrid Oyj:n ilmoitukseen siitä, että se ei aio käynnistää laitoksen suunnittelua ennen kuin jokin taho sitoutuu rahoittamaan suunnittelun ja rakentamisen edellyttämät seitsemän miljoonaa euroa.

CPC perusteli toista reittivalintaa 26.2.2016 korkeimmassa hallinto-oikeudessa: 

"... vaatisi ...vähintään seitsemän miljoonan euron peruuttamattoman sitoumuksen, johon käytännössä kenelläkään toimijalla ei suunnitelmien tässä vaiheessa ole ... halukkuutta tai mahdollisuutta ryhtyä johtuen muun muassa siitä, että investointiin liittyy liian suuri taloudellinen riski ottaen huomioon tuulivoimapuistohankkeiden toteutumiseen liittyvät epävarmuustekijät, kuten hankkeiden muun luvituksen ja ulkopuolisen rahoituksen järjestyminen ... eteläiseen sähköasemaan liittyminen tarkoittaisi myös projektien merkittävää viivästymistä ... Suomen ilmasto- ja energiastrategian huomioon ottaminen päätöstä tehtäessä ei ole ... kiirehtimistä, jolla vaihtoehtotarkastelu olisi sivuutettu. Sen sijaan kyse on seikasta, joka nimenomaan tukee lunastuslain edellyttämää yleistä tarvetta."

Lunastusluvat saivat lainvoiman ja 11.9.2018 Google ilmoitti ostavansa Lakiakankaan tuulipuiston koko sähköntuotannon.

Ehkä se ei olekaan öljy eikä vesi, joka ensimmäisenä on loppumassa maapallolta ja jota globaalit yhtiöt joutuvat etsimään, varaamaan ja poraamaan yhä kaukaisemmista kolkista. Ehkä nopeimmin hupeneva resurssi onkin maa. Ihmisistä vapaa maa, ennakoitava ja turvallinen tila, jolle rakentaa jättivoimaloita. Tällaista maata Suomesta nyt haetaan ja siitä yritysten välisissä PPA -sähkönostosopimuksissakin oikeastaan on kyse. Kun näistä maanvaltauksista uutisoidaan mediassa, hyödylliset idiootit peukuttavat somessa.

"Esimerkillistä toimintaa Googlelta!" 



vaatisi kuitenkin joko yhdeltä tai useammalta osapuolelta vähintään seitsemän miljoonan euron peruuttamattoman sitoumuksen, johon käytännössä kenelläkään toimijalla ei suunnitelmien tässä vaiheessa ole ollut halukkuutta tai mahdollisuutta ryhtyä johtuen muun muassa siitä, että investointiin liittyy liian suuri taloudellinen riski ottaen huomioon tuulivoimapuistohankkeiden toteutumiseen liittyvät epävarmuustekijät, kuten hankkeiden muun luvituksen ja ulkopuolisen rahoituksen järjestyminen. Hakijan kannalta eteläiseen sähköasemaan liittyminen tarkoittaisi myös projektien merkittävää viivästymistä
vaatisi kuitenkin joko yhdeltä tai useammalta osapuolelta vähintään seitsemän miljoonan euron peruuttamattoman sitoumuksen, johon käytännössä kenelläkään toimijalla ei suunnitelmien tässä vaiheessa ole ollut halukkuutta tai mahdollisuutta ryhtyä johtuen muun muassa siitä, että investointiin liittyy liian suuri taloudellinen riski ottaen huomioon tuulivoimapuistohankkeiden toteutumiseen liittyvät epävarmuustekijät, kuten hankkeiden muun luvituksen ja ulkopuolisen rahoituksen järjestyminen. Hakijan kannalta eteläiseen sähköasemaan liittyminen tarkoittaisi myös projektien merkittävää viivästymistä
vaatisi kuitenkin joko yhdeltä tai useammalta osapuolelta vähintään seitsemän miljoonan euron peruuttamattoman sitoumuksen, johon käytännössä kenelläkään toimijalla ei suunnitelmien tässä vaiheessa ole ollut halukkuutta tai mahdollisuutta ryhtyä johtuen muun muassa siitä, että investointiin liittyy liian suuri taloudellinen riski ottaen huomioon tuulivoimapuistohankkeiden toteutumiseen liittyvät epävarmuustekijät, kuten hankkeiden muun luvituksen ja ulkopuolisen rahoituksen järjestyminen. Hakijan kannalta eteläiseen sähköasemaan liittyminen tarkoittaisi myös projektien merkittävää viivästymistä
vaatisi kuitenkin joko yhdeltä tai useammalta osapuolelta vähintään seitsemän miljoonan euron peruuttamattoman sitoumuksen, johon käytännössä kenelläkään toimijalla ei suunnitelmien tässä vaiheessa ole ollut halukkuutta tai mahdollisuutta ryhtyä johtuen muun muassa siitä, että investointiin liittyy liian suuri taloudellinen riski ottaen huomioon tuulivoimapuistohankkeiden toteutumiseen liittyvät epävarmuustekijät, kuten hankkeiden muun luvituksen ja ulkopuolisen rahoituksen järjestyminen. Hakijan kannalta eteläiseen sähköasemaan liittyminen tarkoittaisi myös projektien merkittävää viivästymistä

19. joulukuuta 2018

Hallinto-oikeus päätti 25 dB sisämelurajasta.




Vaasan HaO : " Voimalamallin melu ei ole impulssimaista tai kapeakaistaista. Tästä johtuen ei ole tarpeen soveltaa asumisterveysasetuksen alempaa 25 dB toimenpiderajaa. "

Hallinto-oikeus otti kantaa myös melumoodaukseen : " Melumallinnuksessa käytetyllä äänitehotasolla ei ole merkitystä arvioitaessa mallinnuksen luotettavuutta, koska mallinnnuksessa käytettävä äänitehotaso ei määräydy yksinomaan napakorkeuden tai ilmoitetun tehon mukaan. "

Eli lähtöarvot voivat olla mitä tahansa, kunhan laskut on tehty oikein ?

HaO päätti myös, että 100 ha laajuista lainvoimaista turvetuotantoaluetta, jota ei ole vielä otettu käyttöön, ei tarvitse huomioida tuulivoimahankeen riskiarviossa edes silloin, kun myllyt tulevat tämän turvetuotantoalueen päälle. Päätös edustaa Vaasan hallinto-oikeudelle tyypilllistä kehäpäättelyä: "Karttatarkastelusta ei ilmene, että alueella olisi turvetuotantoalueita. Niitä ei myöskään ole osoitettu kaavassa."

Päteekö tämä sitten toiseenkin suuntaan ? Jos 10 000 ha kokoista lainvoimaista tuulivoimahanketta ei ole vielä alettu rakentaa, sitä ei tarvitse huomioida missään kaavassa ? Tuulivoimahankkeen päälle voi perustaa vaikkapa lainvoimaisen suojelualueen ?

Vaasassa turvaudutaan kehäpäättelyyn aina silloin, kun toiminnanharjoittajan hyväksi ei löydy selkeää argumenttia:

Muutoksenhakija : "Tuulivoimayhtiön vastineessa on yleiskaavaan liittyviä olennaisia seikkoja, joita ei ole kaavaselostuksessa.  Kaupunginvaltuutetut tai viranhaltijat eivät olleet tietoisia näistä seikoista, kun yleiskaava hyväksyttiin." 

HaO : " Tuulivoimayhtiön tarkennettu näkyvyysanalyysi ei ole voinut olla viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden käytettävissä kaavaa valmisteltaessa ja siitä päätettäessä. Päätös ei ole syntynyt virheellisesssä järjestyksessä."

 Olenko vain huono häviäjä vai oliko Platon sittenkin oikeassa?  "Oikeus ei ole mitään muuta kuin sitä, mikä on edullista väkevämmälle. "


Lähde: Vaasan hallinto-oikeus 18/0489/3. Valitukset yleiskaavasta.

Päätöksen lauseita on tässä luettavuuden vuoksi lyhennetty.




Kristiinankaupunki sanoi ei 300 metriä korkeille voimalaitoksille.




" Kristiinankaupungin Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan lausunnossa todetaan mm, että kaupunki ei hyväksy 300 m:n kokonaiskorkeutta ... Pyhävuoren alue on kokonaisuudessaan virkistysalue, joka luokitellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi ... Tuulivoimapuiston rakentaminen tähän kulttuurihistorialliseen ympäristöön ja lähelle kyliä tuo erittäin negatiivisia maisemallisia vaikutuksia eikä kaupunki puolla sitä. "

Lähde


PS: 300 m haamurajaa hätyytellään jo Lappajärvellä ja Akaassakin. Abo Wind kuvittelee tuovansa jopa 7 MW turbiinit 1,1 km etäisyydelle asutuksesta.

Lähde

Alaston Suomi.




  Kestilä. Noin 110 hehtaaria.


  Kestilä. 97 hehtaaria.


  Oulainen. 250 hehtaaria.


  Oulainen. 60 hehtaaria.







Metsä rauhoittaa hiljaista metsänomistajaa.





Metsäkeskukset louhivat parhaillaan tietokannoistaan kuumeisesti esiin niitä vihonviimeisiä metsänomistajia, jotka jostakin syystä eivät halua myydä puuta.

Näistä "hiljaisiksi" kutsutuista on puukaupan ammattilaisilla käytössään kauhistuttavan tarkat tiedot.

Hiljainen metsänomistaja on keskimäärin 66 -vuotias mies, joka omistaa metsää 21-27 hehtaaria. 99% hänen metsästään tarvitsisi metsäkeskuksen näkemyksen mukaan toimenpiteitä. 46% metsälöstä on siinä kunnossa, että se pitäisi hakata kiireellisesti. 

Hiljainen metsänomistaja asuu keskimäärin lähes 200 km päässä metsästään, joka sijaitsee todennäköisimmin Lapissa tai Uudellamaalla. Puuta hän ei ole myynyt kymmeneen vuoteen. Viimeisestä metsänkäyttöilmoituksestakin on kulunut 13 vuotta. Tärkeimmäksi syyksi hän on ilmoittanut avohakkuun välttämisen ja metsän ominaispiirteiden säilyttämisen. Tämä mies ei halua raskaita metsäkoneita metsäänsä. 

Hiljainen metsänomistaja ei toivo yhteydenottoja puunostajilta. Hän ei ole kirjautunut metsään.fi -palveluun eikä ole antanut metsäkeskukselle lupaa metsävaratietojensa selailuun. Jos hänellä on metsäsuunnitelma, sitä ei noudateta. Kaikista rästeistä johtuen hiljaisella miehellä on metsässään motteja enemmän kuin muilla, muikeat 135 m3/ha.

Seitsemän prosenttia metsämaan pinta-alasta on hiljaisten omistuksessa.

Maan hiljaisten sisällä on vielä erillinen pienempi ryhmä, jota metsäammattilaiset kutsuvat "täysin passiivisiksi". Heidän metsätilallaan ei tehdä edes polttopuita. Mikään metsän käyttö ei kiinnosta heitä. He omistavat yhden prosentin Suomen metsämaan pinta-alasta.

Minun ikäluokkani on viimeinen, joka vielä löytää uudistusiän ylittäneitä metsiä suojelualueitten ulkopuolelta. Seuraavilla polvilla tätä mahdollisuutta ei enää ole. Ne kaikki tullaan hakkaamaan todennäköisesti jo minun elinaikanani. Siis aivan kaikki. Yksi prosentti passiivisia metsänomistajia ei pysty ylläpitämään luonnonmetsien lajistoa eikä siirtämään luonnonperintöä seuraaville polville, vaikka nämä luonnonsuojelun sankarit kutsuttaisiin Linnan juhliin joka itsenäisyyspäivä sotaveteraanien lisäksi.

Eikä sitten muita.


Lähde

Haltia, Rämö, Pynnönen, Valonen ja Horne 2017 : Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen. - Pellervon taloustutkimuksen raportti 255.






29. elokuuta 2018

250 metriä korkeat kaapelihirviöt pystyyn suunnittelutarveratkaisulla.


















Suomen ensimmäinen vapaarahoitteinen tuulivoimahanke toteutetaan suunnittelutarveratkaisulla ilman yleiskaavaa, ilman ympäristövaikutusten arviointia, ilman Natura -arviointia ja ilman ympäristölupaa. Suunnittelutarveratkaisussa kuultiin vain rajanaapureita. Rakennusluvan myönsi Iin kunnan rakennustarkastaja.

Kahden kilometrin säteellä voimalapaikoista on useita Natura - ja FINIBA -alueita. Perämeren rannikon tärkeä lintujen muuttoreitti kulkee parin kilometrin päässä. Teitten ja kaapeleitten alle jää METSO -suojelualueita.


 Mutta markkinoitten ehdoilla mennään...?


















klo 15.04 korjattu "rajanaapureita"



28. elokuuta 2018

Luontojärjestöt valittavat rakennetuista tuulivoimaloista.





kuva : Tuuliwatti



Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja lintujärjestöt ovat valittaneet Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Olhavan, Myllykankaan, Palokankaan, Mäkikankaan, Jokelan, Tohkojan, Puskakorvenkallion, Kokkokankaan, Torvenkylän, Juurakon, Paltusmäen, Parhalahden sekä Vartinojan tuulipuistojen maakuntakaavamerkinnöistä. Järjestöjen mukaan "näitä voimala-alueita ei tule hyväksyä siitä huolimatta, että ne on rakennettu. Yhteisvaikutuksia on selvitetty seurannoin jälkikäteen, mutta tuloksia on vasta muutamasta muuttokaudesta ja tilanteesta, jossa voimalakokonaisuuksien rakentaminen on vasta meneillään. Seurannan perusteella ei voida vielä päätellä rakentamista haitattomaksi. Kalajoen tapaukset osoittavat, että varovaisuusperiaatteen vastaisesti on joka tapauksessa toimittu ja virheitä tehty." 

Useimmilla näistä alueista ovat asukkaat jo vuosien ajan parhaansa mukaan ilman apua yrittäneet puolustaa elinympäristöään. Samaan aikaan luontojärjestöt ovat vetelillä lausunnoillaan "tuulivoima on sijaintikysymys" kritiikittä kuitanneet kaikki ongelmat sielläkin, missä "sijaintikysymykselle" on kaavoitettu ja luvitettu viidesosa tai jopa kolmasosa koko kunnan pinta-alasta.




4. elokuuta 2018

Ampukaa viestintuoja! Miksi Ylen vihreä uutisointi ärsyttää ?




Yle -uutisten äkkiväärä vihertyminen parin viime vuoden aikana on tuskin jäänyt keneltäkään huomaamatta.

Ylen uutislinja radikalisoitui viimeistään vuoden 2017 alussa, kun Riikka Räisänen (o.s. Venäläinen) aloitti uutis- ja ajankohtaistoiminnan päällikkönä. Erityisesti ilmastonmuutoksesta, kasvissyönnistä ja eläinten oikeuksista tulee Ylen toimittajilta nyt pääuutislähetyksiinkin sen tason settiä ("naiset jättävät lisääntymättä ilmastonmuutoksen takia"), jonka rinnalla Animalia -lehtikin vaikuttaa laimealta ja vanhanaikaiselta julkaisulta. Mutkat ja faktat vedetään Ylessä suoriksi erityisesti silloin, kun on tilaisuus yhdistää ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet samaan uutisjuttuun ("sään ääri-ilmiöt eivät haittaa härkäpavun viljelyä"). Mitä äärisäihin tulee ovat toimittajat jo kokonaan luopuneet futuurin tai konditionaalin käytöstä ja siirtyneet preesensistä reippaasti perfektiin ("Salpausselän eteläpuolelta on vanhat kuusikot hakattu kirjanpainajien takia"). 

Ei niin pientä eläinoikeusrikosuutista maailmalla, ettei se päätyisi Ylen nettisivulle. Jos välillä on pakko kirjoittaa jotakin positiivista karjataloudesta ("suomalainen voi on maailmalla huippuluokkaa"), se heti häivytetään lukijan mielestä jutulla naudan älykkyydestä tai joistakin aktivisteista, jotka elävät metsässä ja syövät paarmoja.

Ylen tavoite ei ole "tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja pistää päättäjiä tiukille", kuten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen väittää. Pikemminkin toimittaja ja blogisti Tenho Kiiskisen sanoin, "valtamedian päämäärä on osoittaa rahvaalle sen paikka: te ette päätä keskustelun ehtoja ettekä varsinkaan sitä, mistä puhutaan totena." Ylen päämäärä on ylläpitää ja vahvistaa maamme lukeneiston ryhmäidentiteettiä. On samantekevää, vaikka siihen kuulumattomat rautakourat ja muut karvahatut ovat jo kauan sitten lakanneet seuraamasta Ylen sisältöjä. Ei heitä ole tarkoituskaan käännyttää. Kuten Tuula Komsi blogissaan arvelee, toimittajat tekevät välillä tietoisesti huonoja juttuja provosoidakseen tämän kansanosan entisestäänkin häpeämään itseään.

Fakkiutuminen tiettyyn näkökulmaan ja agendan täydellinen läpinäkyvyys on kuitenkin alkanut ärsyttää myös meitä, jotka jaamme toimittajien kanssa jokseenkin samanlaisen vihreän arvomaailman ja esim. metsien suojelusta tai eläinten itseisarvosta samanlaiset mielipiteet. Miksi?

Puskasta huutelu

Tunnistaako kukaan tai osaako nimetä yhtäkään Ylen kotimaan uutistoimittajaa? Ollapa siellä vakivirassa mukavalla kuukausipalkalla nimettömänä suoltamassa agendaansa. Jokaisella tekstilläsi kymmeniä ellei satoja tuhansia lukukertoja. Vaikka juttusi miten pyllähtäisi, siinä on alla vain vastaavan päätoimittajan nimi. Kadulla saat kulkea anonyyminä, iso paja suojelee sananvapauttasi vääränlaiselta palautteelta ja "vihapuheelta".

Dogmit


Jos kyseessä on dogmi, kuka tahansa kelpaa Ylelle asiantuntijaksi. Perhosia vuodesta 2010 kerännyt harrastaja löytää koko ajan uusia lajeja ilmastonmuutoksen takia. Eräs vanha isäntä Paraisilta sanoo, että myös jalot lehtipuut ovat alkaneet levitä. Turun yliopiston antropologian professori arvelee, että pilvisyys tulee lisääntymään eniten Kymenlaaksossa. Nuori ely -keskuksen liikennevirkailija kertoo, että lumiauroille ei enää tulevaisuudessa ole käyttöä. 

Jos kyseessä on dogmi, virheitä ja kömmähdyksiä ei korjata. Kun Suomen koko härkäpapusato mätäni viime kesän sateissa pilalle, Ylen jutut "nurmipeltojen korvaamisesta ihmisravinnoksi sopivilla palkokasveilla" loppuivat siihen.

Mittakaavaharhat

Vegaanius on pelkkää harhaa, joutui Hesarikin jo myöntämään. Yle on tehnyt valtakunnan verkkoon useita juttuja eräästä Valkeakoskelle suunnitellusta kaivoksesta. Kaivoksen pinta-ala olisi hurjat kaksi hehtaaria. Kuivan kesän jäljiltä meillä on 300 hehtaaria palanutta metsää. "Olosuhteet ruokkivat voimakkaita ja suuria metsäpaloja", Yle alarmisoi.

Jankkaaminen

Hotelliketjun ravintolapäällikkö kertoo, että 96 % asiakkaista syö pekonia aamiaisella. "Vaihtoehtodieetit yleistyvät hotelleissa", otsikoi toimittaja. Ely -keskusten päälliköt lausuvat yhteen ääneen, että  LUOVA -virastossa ympäristövalvonnan taso ei heikenny. Studioon raahataan kuitenkin Hanna Halmeenpää epäilemään asiaa. Entomologit selittävät selittämästä päästyäänkin, että ei ole olemassa riittävän pitkiä havaintosarjoja todistamaan hyönteisten vähentyneen Suomessa. "Pienet mustat kärpäset eivät ole vähentyneet", summaa toimittaja, joka on ilmeisesti käynyt heinäpellolla tai jossakin suolla näin toteamassa.

Big ideas are not there



The New York Timesista ei löydy pohdintaa amerikkalaisten tolkuttomasta luonnonvarojen kulutuksesta, järjettömistä puolustusmenoista, oppimattomuudesta, miksi siellä väki niin helposti sortuu huumeisiin eikä muistakaan kansakunnan kohtalonkysymyksistä. Amerikkalaiset toimittajat jakavat toisilleen Pulitzer -palkintoja maailmanhistorian juoksussa merkityksettömistä pikkujutuista, jotka kertovat lähinnä toimittajien omista addiktioista: vakoojista, servereistä, sähköposteista, kuka kävi Venäjällä ja kuka puhui kenenkin kanssa.  

Meillä Yle ei onnistu avaamaan tärkeitä keskustenlunaiheita koko koneistollakaan. Saamme lukea ruokapiireistä, vegaanimessuista, sirkkatehtaista mutta emme suomalaisen puutavaran huonosta laadusta, maataloustuista, kaupan keskittymisestä.

Ne ovat liian isoja kaadettaviksi.


korjailtu klo 22.12

Kuukauden kommentit





"Näinä hetkinä sitä toivoisi kannibalismin olevan seuraava ruokatrendi."

Tuomas Enbuske, IL 27.7




"Jos kyse on ilmastonmuutoksen aiheuttamasta muuttoliikkeestä, silloin se tietenkin suuntautuu yhtä voimakkaana kuin Suomeen, myös Siperiaan, Grönlantiin, Alaskaan yms yhtä mainion ilmaston alueille. Putin taisi jopa luvata Siperiasta hehtaarin tontin ilmaiseksi jokaiselle, joka sinne suostuu menemään."

Jussi Linjama, US 22.6




"Kännykkäsovelluksesta ei voi tehdä maalarin hattua. Kännykkä ei kelpaa suojaukseen roskaisissa töissä. Siitä ei synny bioystävällistä jätepussia. Siihen ei voi kääriä kukkia talvipakkasella. Siitä ei ole materiaaliksi askarteluun eikä sitä voi silputa paperimassaan. Siitä ei synny kummoista leijaa. Sen välissä ei voi prässätä kasveja eikä se käy sytykkeeksikään. Sateen tullessa sillä ei suojaa kampausta. Sitä ei voi levittää aamukahvipöytään ja jakaa osia muille. Sillä ei voi kuivata ja kiillottaa ikkunoita eikä pyyhkiä pyllyjä ulkohuusissa. Se ei kelpaa kalan kääreeksi savustukseen. Ei siitä ole edes uusiokäyttöön."

nimikerkki xivis, HS 18.6



8. maaliskuuta 2018

Yleistä etua ja tarkoituksenmukaisuutta ei täällä valvo kukaan.




Vihreille meni taas helpot irtopisteet, kun Yle tuuttasi otsikon : "Ympäristön valvonta romuttuu – maakuntauudistuksessa viranomaiselta häviää valvontaoikeus."

Vihreät populistit esittävät huolta ely -keskusten lakkauttamisen myötä katoavasta "itsenäisestä" ympäristövalvonnasta. Kyseessä on lakiehdotus valtion uudesta lupavirastosta (LUOVA), josta on poistettu sanat "virasto valvoo yleistä etua" ja "ympäristötehtävien toimialalla on erityinen riippumattomuus". Lisäksi LUOVA -viranomaisella ei olisi enää mahdollisuutta hakea muutosta saman viraston toisen viranomaisen tekemään päätökseen. 

Vaikka ely -keskusten valitusoikeus kuntakaavoihin ja kaavoitukseen liittyvät viranomaisneuvottelut käytännössä poistettiin laista jo viime vuonna, valvontaviranomaisen ikeestä vapautuneet kunnat eivät ole alkaneet kilvan rustaamaan lainvastaisia kaavoja. Meillä ollaan niin varpaillaan perustuslain 2.3 pykälästä ”Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”, että se on tatuoitu kunnanviraston jokaisen työntekijän otsaan. Kunnissa kyllä saadaan suurta ympäristötuhoa aikaan lainmukaisinkin keinoin. Valitusten olematon läpimenoprosentti KHO:ssa kertoo, kuinka vaikea on löytää viranhaltijoiden kyseenalaisimmistakaan päätöksistä mitään suoranaisesti lainvastaista. 

Yleinen etu on käsite, jota ei ole missään määritelty. Meillä yleisen edun valvonta ja laillisuusvalvonta ovat käytännössä sama asia. Jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain minimitason, toiminnan katsotaan olevan yleisen edun mukaista. Yleisen edun käsitteen sisällä on ristiriitaisia intressejä. Koko Pohjanmaan kaavoittaminen täyteen tuulivoimaloita voi olla globaalia ilmastonmuutosta pelkäävän ihmiskunnan etu, mutta paikallisten ihmisten etu se ei ole.

Ely -keskukset ovat hyvin harvoin valittaneet aluehallintovirastojen tai kuntien päätöksista, mikä jo sinällään kertoo, että ne eivät todellisuudessa valvo yleistä etua. Ely ei valittanut Rannikko-Pohjanmaan tuulimaakuntakaavasta, vaikka siinä osoitettiin kaksinkertainen määrä tv- alueita ennakoituun tarpeeseen nähden jopa matkailun vetovoima-alueelle ja kansallisesti tärkeälle lintualueelle. Jurvan Sarvinevan esimerkki taas osoittaa, että ely tekee tosiasiassa vain teknistä laillisuusvalvontaa. Ely valitti avin päätöksestä myöntää turpeenottolupa Sarvinevalle, koska pintavalutuskenttä osoitettiin ojitetulle suolle ja happamien alunavesien kalkitusmenetelmän toimivuudesta ei ollut takuita. Samat perustelut löytyivät toki myös Kurikan luontoseuran ja Maalahden kunnan valituksista ja lupa olisi kaatunut joka tapauksessa ilman elyn väliintuloa. Lakipykäliin perustumaton yleinen etu - seutukunnan viimeisen suon turpeenotto ja paikallisyhteisön laaja vastustus - ei ollut valitusperusteena.

Etelä-Pohjanmaan turvemaakuntakaavan ohjausryhmässä "itsenäinen" ely ei valvonut edes oman ministeriönsä säädösten noudattamista. Vaikka ohjausryhmässä oli neljä ely -virkailijaa, se päätyi esittämään 2 suota suojeltavaksi ja yli 280 suota turpeenottoon. Millään sydämen sivistyksellä ei kaavaehdotusta voi pitää yleisen edun mukaisena. Se ei ole edes YM:n ohjeitten mukainen, koska kaikki vähintään maakunnallisesti arvokkaat suot olisi pitänyt osoittaa kaavassa.  

Yleisen edun valvonnan pitäisi olla tarkoituksenmukaisuusvalvontaa. Ei ole tarkoituksenmukaista ottaa maakunnan viimeistä laakiokeidasta turpeenottoon tai rakentaa 230 m korkeaa tuulivoimalaa 150 m päähän Natura -alueesta. Joitakin suurimpia vesivoimahankkeita lukuunottamatta viranomaiset varovat visusti astumasta aidon ja puolueettoman intressivertailun alueelle. Sehän on "toiminnan tarpeetonta haittaamista" ja "toiminnanharjoittajan varpaille astumista". En usko että mikään virkasääntö tai ylhäältä tuleva ohje sinällään kieltäisi tämän. Kantaaottamaton viskaalikulttuuri johtuu perisuomalaisesta konsensushakuisuudesta, virkamiesten mukavuudenhalusta ja oman urapolun varmistamisesta. Ely -keskus on itse kutistanut itsensä pelkäksi toiminnanharjoittajien lakiasiain neuvonantajaksi.

1980 -luvulla vesi- ja ympäristöpiireissä kaikkea vastustaneet ja nyrkkiä pöytään lyöneet risuparrat, nämä lääniensä vihatuimmat virkamiehet, ovat jo kauan olleet eläkkeellä. Rekryissä painotetaan nykyään toisenlaisia ominaisuuksia. Kuulin nuorena harjoittelijana omin korvin erään yksikön päällikön sanovan, että eräs hyvin kokenut virkailija ohitettiin johtajavalinnassa, koska hän oli "jääräpää", joka ei "tullut toimeen" asiakkaitten kanssa. Liiallisen sovittelun seurauksena esimerkiksi Kurikan tuulivoimakaavoituksessa tehtiinkin sitten käytännössä kaikki mahdolliset lepsukset (asiasta lisää tässätässätässä, tässä, tässä, tässä ja tässä). 

Jostakin sentään olen samaa mieltä Ville Niinistön ja Satu Hassin kanssa: "Valtion hallinnossa tarvitaan itsenäisiä, ympäristöä puolustavia viranomaisia, jotka eivät katso asioita elinkeinoelämän lyhyen aikavälin etu edellä."



Kuukauden kommentit




"Terve, olette ilmeisesti kaavoittamassa 2 suota suojelukäyttöön ja 250 suota turvekäyttöön. Voisitteko kaavoittaa uudestaan luontoystävällisellä tavalla. Häpeällistä toimintaa taholtanne."

muistutus Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavasta




"Ylen voi rinnastaa voodoo -uskontoon. Se vaikuttaa vain niihin, ketkä siihen uskovat."

kommentti Suomen Uutisissa 19.2.2018




"Uusimpien tutkimusten mukaan tuollaiset viikon työmatkat Sambiaan tuhoavat maapallon tehokkaammin kuin mikään muu ihmisen tekemä asia ikinä ... ja tuho täydentyy kun viikon työmatkalta Sambiasta tullaan takaisin lähtöpaikkaan ... ympäristötietoinen ihminen jäisi sinne Sambiaan...mutta ehei...rampataan edestakaisin. 

Jokainen ikäluokka herää samaan luonnontuhoutumisangstiin, yrittää jotain mitätöntä parannusta, pettyy, tottuu, unohtaa ja jatkaa tuhoamista...koska pitäähän lapsilla sentään olla asiat kuten lapsilla pitää asiat olla."

kommentti HS 22.2.2018




"Koska kyseessä oli työmatka, voi ajatella, että päästöt kas­vattavat työnantajani hiilijalanjälkeä, eivät henkilökohtaista."

toimittaja puolustautuu, HS 23.2.2018




"...waffle about climate change (which plays well to the Guardian readers) is a dangerous distraction and diversion from the main issues. Focusing on the issue of climate change in Malawi, instead of real fixable problems, will cost in human lives and human suffering."

kommentti The Guardianin juttuun "Why climate change is creating a new generation of child brides" 26.11.2017




Hauska on metsässä samoilla.





Pentti Linkola kertoo usein haastatteluissa, kuinka luonnossaolo tuottaa hänelle nykyään enemmän surua kuin iloa. Vannoutuneen luonnonystävän suusta kuultuna tämä on outoa ja suorastaan virallisen narratiivin vastaista. Tutkimustenhan mukaan jo lyhyen luontoretken pitäisi alentaa samoilijan stressiä ja verenpainetta ja lisätä hyvää oloa. Metsän kuuluisi tällä tavoin tuottaa hänelle ekosysteemipalvelua

Brittilehdissä kirjoitetaan jatkuvasti pohjoismaalaisten ykkössijoista onnellisuusmittauksissa. Siellä eräs lukija kiteytti asian näin : suomalaisten onnellisuus ei johdu hyvinvointiyhteiskunnasta vaan siitä, että heillä on vielä metsää ympärillään.

Nettikommenteista käy epäsuoraan ilmi myös onnellisuutemme laajamittainen seuraus. "En viihtynyt Suomessa, koska metsä siellä oli yksitoikkoista, maisema monotonista". Britit ovat oikeassa. Hyvinvointimme varjopuolen löytää menemällä metsään. Siis aivan mihin tahansa metsään. Kärkisijamme rankingeissa on perustunut perhemetsätalouteen, tähän armottomaan, brutaaliin, sukupolvelta toiselle siirtyvään luonnonhävitysvimmaan, jonka mahdollistaa välinpitämättömyys alkuperäisluontoa kohtaan ja ikiaikainen, vaiettu, perisuomalainen metsäviha. Olen hiihdellyt läpi kymmenien tuhansien hehtaarien laajuisia yhteismetsiä, joissa ei ole jätetty aarinkaan verran luonnontilaista vanhaa puustoa, ei säilytetty metriäkään puroa vapaana virtana, ei varjeltu neliösenttiäkään suota ojituksilta. Ja koko maa näyttää samalta, aivan kuin täällä olisi vain yksi metsänomistaja.

Pohjois-Suomen jokirakentamisen sosiaalisen kestävyyden seurannoissa tuli ilmi ympäristön tärvelemisen pysyvä vaikutus kansanluonteeseen. Padottujen jokivarsien asukkaat passivoituivat, heidän keskuudessaan alkoi esiintyä masennusta ja itsetuhoisuutta. Nopean kertaluontoisen toimenpiteen, lohijokien patoamisen, aiheuttama pitkäkestoinen suru ja umpimielisyys näkyy pohjoisen ihmisissä vielä tänä päivänä. Kuinka sitten vaikuttaa mieliimme paljon hitaampi prosessi, metsien hävittäminen ja metsäluonnon vääjäämätön köyhtyminen? Kuinka työstämme tätä Linkolan tarkoittamaa angstia ja maailmantuskaa, jonka vaikkapa tunnin oleskelu suomalaisessa tehotalousmetsämaisemassa aiheuttaa? Tunnistan oireet itsessäni, mutta koskaan en muista asiasta käydyn minkäänlaista keskustelua mediassa enkä oman viiteryhmäni sisällä.

Yleisimmät mielenhallinnan keinot lienevät tässä tapauksessa : välttele tai pakene.

Pakenijat pakenevat höyhensaarille, siis johonkin ulkosaaristoon, Färsaarille tai tunturiin, mahdollisimman syrjäiseen paikkaan, jossa voi teeskennellä kuin ei ihmistä olisikaan. Etuoikeutetut biologit hakeutuvat näille etäisille asemille, missä sitten muka ovat jotakin rengastavinaan ja tutkivinaan. Todellisuudessa tämän eskapistisen joukon pää ei vain kestä sitä, mitä mantereella ja talousmetsissä tapahtuu. 

Massat pakenevat pitkospuille, kansallispuistoihin ja muihin ihmiselle varattuihin ei-toiminnallisiin metsämuseoihin. Koko loppuelämänsä voi helposti viettää pelkästään näissä hienoissa metsäkulisseissa retkeillen. Vielä 2000 -luvulla, kun metsäkeskuksilla oli käytössään suuret määrät
metsäluonnonhoitorahoja, suurin osa niistä ei mennytkään metsäluonnon hoitoon vaan reittien, pitkosten ja lintutornien rakentamiseen. Yhteiskunnan tahtotila on saada viimeisetkin satunnaiset samoilijat pois talousmetsistä ohjatun ulkoilun piiriin ja luontopoluille, pois todistamasta, minkälaisia käytäntöjä reittien ulkopuolella harjoitetaan. 

Välttely psykologisena selviytymiskeinona ilmenee ihmisten elinpiirien supistumisena. Herkimmät siirtyvät kokonaan kaupallisiin tiloihin, kuluttamiseen, viihteeseen. Tähän ryhmään uhkaan aika ajoin itsekin vajota. Paetaan Paris Hiltonin maailmaan, käydään samoilemassa enää lähinnä Prismassa.

Koska suurin osa metsistä on nykyään kulkukelvottomia, sinne ei mennä, ellei ole aivan pakko. Kun metsissä ei ole enää ihmisen hajua, niissä viihtyvät sudet, ilvekset ja villisiat. Metsänarvioijat, jotka ennen tekivät työtään metsässä, istuvat nyt sisätiloissa tutkimassa laserkeilausaineistojaan. Metsästäjät istuvat autoissaan seuraamassa näytöltä koiran kulkua. Olen kerran elämässäni törmännyt metsässä samoilumetsästäjään. Tämä tapahtui Suomussalmella vuonna 1999. Marjastajatkin pysyttelevät metsäteiden varsilla lähellä autojaan. Jos kauemmas yrittävät, on heti vastassa joku äestys, laikutus, allas, oja, ura tai muu vesitalouden järjestely, joksi uudisojitusta nykyään kutsutaan.

Aura Koivisto kirjoittaa romaanissaan Metsäretkiä (1992):


" Kukaan ei ole tullut minua metsässä vastaan pelkkänä kulkijana. Metsässä liikutaan vain jotakin hakemassa, luonto on vain materiaalista hyödyntämistä varten. Mennään keräämään, metsästämään, laittamaan verkot tai katiskat, mukana on korit ja ämpärit, aseet tai kamerat. En minäkään osaa olla pelkkä kulkija. En täällä, missä metsäautotiet puhkaisevat joka lohkon, missä talouskuusikkoa riittää viiden, kymmen minuutin askeltamiseen - sitten tulee läpipääsemätön tikkutaimikko tai aukko. Ei noissa metsänraasteissa siedä olla muuten, pitää tuijottaa johonkin pieneen suppiloon, katiskaan, marjamättääseen tai tähtäimeen. "


24. tammikuuta 2018

Betonimyllärit kilpajuoksusilla Pyhäjokilaaksossa.



Kirjoittelin viime kesänä, kuinka Pohjois-Pohjanmaan liitto on vetänyt ruksit Pyhäjokilaakson kulttuurimaisemaan suunniteltujen uusien tuulivoimalaitosten yli. Maakuntaliitto perusti kielteisen arvionsa FCG:ltä tilaamaansa laadukkaaseen - ehkä parhaimpaan koskaan näkemääni - maisemaselvitykseen. Siinä on mm. ensi kerran konaisvaltaisesti tarkasteltu laitosten näkymistä kyliin ja jopa yksittäisille luonnontilaisille soille:


  

Matkanivan kylän asukkaana ehdin jo huokaista helpotuksesta kunnes huomasin, että kaikki nämä Oulaisten ja Haapaveden rajalle puuuhatut jopa 150 myllyä roikkuvatkin edelleen mukana
maakuntakaavakartassa "selvitysalueina". Maakuntaliitto selvittelee Pyhäjokilaakson maisemaa edelleen tuulivoimarakentamiseen sopivaksi samalla, kun se on vienyt maakuntakaavan pikavauhtia jo ehdotusvaiheeseen asti.

Saksalainen VSB Holding GmbH ei ole jäänyt maakuntavaltuuston päätöstä odottamaan vaan on painostanut Haapaveden kaupunkia aloittamaan oman - kaksi kertaa pöydälle jätetyn - puistonsa kaavoittamisen. "Kun Haapavedellä on jo tuulipuistoksi kaavoitettu alue, kaupunki ei voi suoraan kieltäytyä toisesta. Kehitämme isoja hankkeita, joilla on mahdollisuus selvitä vapailla markkinoilla" (Haapavesi -lehti 4.10.2017). Sopivan maanomistuksen (valtio + yhteismetsä + seurakunta) sekä lestijärvisen vannekauppiaan edeltäkäsin tekemän myyräntyön lisäksi ei VSB:n edustajilla ollut yleisötilaisuudessa esittää mitään muuta erityistä syytä sille, miksi he haluavat tulla juuri Pyhäjokilaaksoon. Haapaveden yhteismetsää oli tuskin ehditty perustaakaan, kun se jo annettiin vuokralle kuin kehitysmaan lapsi ilotaloon.

Jo satamäärin haapavetisiä on ilmoittanut kaupunginhallitukselle muuttavansa pois, jos saksalaisten hanke saa lainvoiman. Hieman ihmettelen, kuinka on näitten autioituvien kylien tuvista saatu addressiin moinen määrä nimiä, kun hankealueella ei varsinaisesti ole muuta kuin pelkkää mettää. Mutta eipä siinä mitään, olisin itsekin allekirjoittanut paperin mielelläni. Tähänkin pihaan VSB:n sylttytehtaat näkyisivät joen takaa Mäyränperän ja Annosen saarten yli kuin ristinpuut Golgatalta.


muokattu klo 23.34

Kansa ei luota viranomaisiin tuulivoima-asioissa.



Kuortaneella 53 % vastaajista ilmoitti, ettei luota viranomaisiin tuulivoimaloiden suunnittelussa. Vastauksia saatiin 276 kpl 5 km säteellä hankealueesta.

Haapajärvellä 59 % vastanneista kyseenalaisti viranomaisten ammattitaidon tuulivoimakysymyksissä. Kysely tehtiin 500 talouteen 10 km säteellä hankealueesta. Vastausprosentti oli 34.


Lähteet :

Viiskunta -lehti 20.1.2017
Maaselkä -lehti 16.11.2017


Kuukauden kommentit




" Esimerkkinä (vertaan) Iin Olhavan Palokankaan 96 MW tuulivoima-aluetta ja Haapajärven Pajuperänkankaan 96 MW tuulivoima-aluetta ... Palokankaalla tarvitaan kaksitoista 250 m korkeaa voimalaa 96 MW huipputehon tuottamiseen, Pajuperänkankaalla tarvitaan vastaavasti kuusitoista 250 m korkeaa voimalaa samaan huipputehoon. Palokankaan 12 voimalaa tuottavat vuodessa 250 GWh, kun Pajuperänkankaan alue tuottaa vuodessa 200 GWh. Palokankaalla riittäisi siten 10 saman kokoista 250 m korkeaa voimalaa tuottamaan sama energiamäärä vuodessa kuin 16 voimalaa Pajuperänkankaalla ...Yli 60% ero kuluissa kilpailijoihin verrattuna johtaa normaalissa markkinataloudessa toimivan yrityksen vaikeuksiin. Ei ole siten taloudellisesti, kansantaloudellisesti eikä ekologisesti järkevää rakentaa tuulivoima-aluetta Pajuperänkankaan kaltaisille heikkotuulisille alueille ...Voi olettaa, että sama pätee myös muihin vastaaviin syvällä sisämaassa sijaitseviin tuulivoima-alueisiin."

mielipide Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta





" Pakkolunastusoikeutta haetaan sillä perusteella, että hanke on yleishyödyllinen. Miten se voi sellainen olla, kun kyseessä on yksityinen bisnes? Fingridin kantaverkko on ihan eri asia."

" Korvaukset ovat naurettavia, ei niitä voi korvauksiksi sanoa. Kerran maksetaan mutta paalu on ja pysyy, sen kiertäminen jatkuu vuodesta toiseen. Aikaa ja rahaa menee, kun kuormien ajomies ja nostokoneessa työntekijät odottavat kun paalua kierretään."


kommentteja Keskipohjanmaa -lehdessä 12.9.2017




8. tammikuuta 2018

Länsi-Afrikan "ilmastokriisi" olikin suklaajättien pr -temppu.




" Kaakaota ei riitä länsimaisille markkinoille loputtomiin muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi ", laatumedia uutisoi joulun alla (Yle, HS, Kaleva).

Epäilykseni heräsivät, kun "suklaakriisistä" ensimmäisenä kirjoittaneen The Washington Postin sijaan Yle-uutisten ilmastofakta näyttikin olevan peräisin The Mirror -lehdestä. Päätin ajankulukseni repiä koko jutun kappaleiksi ja selvittää, onko tässä suklaapatukkajättien masinoimassa kriisissä oikeasti mitään perää.

1. Onko maailman kaakaontuotanto romahtamassa?

Eipä näyttäisi olevan: (lähde)




Länsi-Afrikan kaakaorannikolla papua tehdään entiseen malliin :



2. Ovatko kuivat kaudet kahdessa tärkeimmässä tuottajamaassa - Ghanassa ja Norsunluurannikolla - pidentyneet?

Kyseessä ovat Harmattaniksi kutsutut, talvella Sahelin alueelta puhaltavat kuivat tuulet. Kalevan uutisjutussa niitten mainittiin "rajusti koettelevan" kaakaorannikkoa. Vastaavanlaisia kuivuusjaksoja näyttää kuitenkin esiintyneen siellä jo 1980 -luvulla :



3. Näkyykö globaali ilmastonmuutos jollakin muulla tavalla kaakaoviljelmillä?

Aiheesta löytyy pari kyselytutkimusta. Viime vuoden heinäkuussa Ghanassa erään kaakaoyhtiön mailla viljelijät kertoivat, että nykyään on vaikeampi ennustaa kausisateita ja tuholaiseläinten käyttäytymistä (lähde). Toisessa "tutkimuksessa" Nigeriassa kaakaonviljelijöiltä kysyttiin, millä tavoin he ovat huomanneet ilmaston muuttuneen. Osa oli havainnut sateitten vähentyneen, osa lisääntyneen...

4. Voivatko kaakaorannikon ilmastossa mahdollisesti tapahtuneet muutokset johtua muista tekijöistä?

Kaakao tuotetaan perinteisesti kaskiviljelyä muistuttavalla, maata kuluttavalla viljelymenetelmällä, jonka tieltä metsät on käytännössä jo kokonaan hakattu Ghanassa ja Norsunluurannikolla. Muutos on ollut nopea : vuodesta 1960 vuoteen 2010 Norsunluurannikon metsistä 80 % hävitettiin. Metsä häviää siellä noin 1500 km2 vuosivauhtia (lähde).



Hakkuut aiheuttanevat monenlaisia muutoksia paikallis- ja pienilmastoon. Näitä muutoksia lienee mahdoton erottaa hypoteettisen globaalin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. 

5. Johtuuko jatkuva tarve uudelle viljelymaalle globaalista ilmastonmuutoksesta?

Ei, vaan syynä ovat  (lähde)

- poor tree and soil management
- pests and diseases
- aging tree stock
- limited expertise in modern techniques
- lack of access to affordable finance schemes

Kaakaonviljelijät elävät keskimäärin alle dollarilla per päivä.

6. Mistä tieto kaakaorannnikon "ilmastokriisistä" sitten on peräisin?

Bill Gatesin säätiön rahoittamasta ilmastomallinnuksesta, jota en osaa analysoida millään muulla tavoin kuin toteamalla, että mallin lähtöasetuksissa ei ole huomioitu sitä romahdusta, joka alueen ekosysteemeissä on jo tapahtunut. Mallinnus ennustaa vuoden keskilämpötilan nousevan Ghanassa ja Norsunluurannikolla 2 asteella vuoteen 2050, minkä seurauksena kaakaonviljelyyn sopiva pinta-ala kutistuisi nykyisestä.

7. Eikö kaakaota voi viljellä missään muualla?

Jo nyt neljäsosa maailman sadoista tulee Kaakkois-Aasian ja Etelä-Amerikan plantaaseilta, missä viljely on tehokkaampaa kuin Afrikan pienillä perhetiloilla.

8. Ai miten niin pr -temppu?

Huolimatta aggressiivisesta mainonnasta suklaan kulutus länsimaissa junnaa paikallaan : (lähde)




Mielikuva kaviaarin kaltaisesta, ilmastonmuutoksen takia yhä harvinaisemmaksi käyvästä ylellisyyshyödykkeestä lisää kuluttajien kiinnostusta, mahdollistaa suklaapatukan hinnannoston ilman, että viljelijälle tarvitsee maksaa yhtään nykyistä enempää ja siirtää kätevästi huomiota pois maaperää köyhdyttävästä ryöstöviljelystä, johon koko bisnes perustuu.

9. Ja kuka olikaan tämän tarinan sankari?

Hän ei ole Bill Gates vaan yllättäen kaikkien inhoama Walesin Prinssi Charles, joka kutsui viime vuonna globaalit suklaajätit vihdoin saman pöydän ääreen lupaamaan, että metsänraivauksen lopettamiseksi Länsi-Afrikan vanhoja kaakaoviljelmiä aletaan kunnostamaan. Hylättyjä viljelyhehtaareja on siellä miljoonittain. Näkyy olevan Fazerkin tuossa porukassa mukana.

10. Lopuksi agendajournalistin lempikysymys : Mitä meidän suomalaisten nyt pitäisi tehdä?

Ostaa kehitysmaakaupasta viljelijöiden itsensä Länsi-Afrikassa valmistamaa suklaata. Markettien reilun kaupan suklaat on tehty länsimaissa. Tai sitten ostaa mahdollisimman laimeaa maitosuklaata, josta suurin osa on ... no, ihan vaan lehmänmaitoa.




Kuukauden kommentit



" Uusiutuvat eivät Saksassa ole korvanneet oikein mitään, vaan ovat tulleet kaiken muun päälle. "

Peter Lund, HS 04.10.2017



" KHO:kin koostuu vain yksilöistä, Riitasta, Mikasta, Vesa-Pekasta ja muista. Saisiko heiltä joskus normaalin haastattelun, jossa ei paeta lakikielen taakse. Mitä he luonnonsuojelusta oikeasti ajattelevat? Miten kokevat metsät ja suot? Ovatko sydämettömiä vai minkälaisissa ristipaineissa joutuvat päätöksiään tekemään? Kenen kuusta kuuleminen? Jonkinlaista läpinäkyvyyttä päätöksiin haluttaisiin. "

kommentti Aamulehdessä 03.09.2017

16. marraskuuta 2017

Viranhaltijat realiteettien edessä Pyhäjoella.




Kirjoittelin pari vuotta sitten, kuinka Pyhäjoen viranhaltijat ovat tuulivoimayhtiöiden vyörytyksessä alkaneet hapuilla hätäjarrua.

Pyhäjoen teknisen johtajan lisäksi päätään puistelevat nyt myös kunnanjohtaja ja ympäristösihteeri.

Kunnanjohtaja Matti Soronen kokee Pyhäjoen olevan energiapoliittista siirtomaa-aluetta (Raahen Seutu 15.07.2017). "Tuulivoiman ulkomainen omistus on ollut minulle henkilökohtainen surun aihe." Soronen toteaa miettineensä, olisiko tuulivoimayhtiöiltä pitänyt vaatia toimintaa paikkakunnalla. "Nyt paikallisuus jää ohueksi. Wpd Mäkikangas ei ole Pyhäjoella vaan pääkaupunkiseudulla. Wpd Mäkikankaan syöttötariffi tilitetään Saksaan, missä sen kotipaikka on." Mäkikankaan lisäksi on Wpd:lle juuri kaavoitettu 33 rakennuspaikkaa lisää Pyhäjoen Karhunevankankaalta.

"Näitä asioita pitäisi miettiä etukäteen. Kolonialismi on nurja ajatus. Hyötyjä noukitaan. Päätökset on tehty eduskunnassa ja vastuu on siellä", kunnanjohtaja puolustautuu.

"Tietyllä tavalla on koko ajan kylmä rinki selän takana, koska ympäristöluvan puuttuessa ei ole selkeitä konsteja eikä mandaattia puuttua tuulivoimayhtiön ja alueen asukkaiden välillä kärjistyneisiin tilanteisiin", sanoo Pyhäjoen ympäristösihteeri Vesa Ojanperä (Kaleva 29.04.2017). "Tämä on tuntunut koko ajan vähän ristiriitaiselta. Ympäristölupa on ainoa keino määrätä tuulivoimayhtiöille toimintaan liittyviä asioita, mm. seurantavelvoitteita. Ympäristövaikutusten arviointi, kaava tai rakennuslupa eivät sitä mahdollista."   

Kuka sitten ratkoo naapuruussuhdelain tarkoittamia riitoja? "Sehän on poliisi", Ojanperä sanoo.

Kun Pyhäjoen kunnanvaltuusto halusi syksyllä selonteon siitä, paljonko kuntaan on kaavoitettu tuulivoimaa, kävi ilmi, ettei päätettyjen tuulivoimapuistojen lukua enää tarkkaan muistettukaan (Raahen Seutu 01.09.2017). "Keskustan valtuutettu Olli Mattila, joka suhtautuu tuulivoimaan kriittisesti, oli tutkinut tilannetta. Hänen laskujensa mukaan voimaloita on luvitettu Pyhäjoelle 111 kappaletta. Tähän lisäksi tulevat 19-23 voimalaa, joita aletaan suunnitella Puskakorvenkalliolle."




Kuukauden kommentit



"Metsälän hankealueella risteilee nyt 27 kilometriä huoltoteitä. Aikaisemmissa hankkeissa on huomattu, että alueiden metsänomistajat ovat ryhtyneet hyvän tieverkon tultua melko pian harventamaan metsiään."

Anssi Koski, EPV Tuulivoima (Ilkka 10.08.2017)



"Meillä on siellä (Kurikassa ja Teuvalla) tuhansien ihmisten tuki ja hyvin vähän vastustajia. Vastustajissa on muutamia yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat nähneet asian niin merkittäväksi, että panostavat vastustamiseen hyvin paljon omaa kapasiteettiaan ja käyttävät siihen kaikenlaisia mahdollisia argumentteja. Niitä ovat maisema, ääni ja monet oudommatkin vaikutukset, joita tiedekään ei aina tunne."

Seppo Savolainen, Megatuuli (Kaleva 04.03.2017)