21. maaliskuuta 2017

Tuulivoiman suurtuotantokunnissa ei haluta lisää tuulivoimaa.





Uusimmassa Tuulivoima -lehdessä kerrotaan STY:n teettämästä kuntakyselystä. Sen mukaan suurin osa tuulivoimapitäjien viranhaltijoista ja valtuutetuista on tyytyväisiä omaan kuntaan rakennettuihin voimalaitoksiin.

STY olisi saanut päinvastaisen tuloksen, jos se olisi kysynyt asiaa suoraan kuntalaisilta.

Suomessa eniten tuulimyllyjä on Kalajoella, yhteensä yli 50 kappaletta. 80 % kalajokisista ei halua niitä sinne enää lisää, selviää Kalajokiseutu -lehden kyselystä viime syyskuulta.

Ruotsissa eniten teollisen kokoluokan tuulivoimalaitoksia taitaa olla Sorselessa, yhteensä lähes 100 kappaletta. Sorselen kunta järjesti vuosi sitten neuvoa-antavan kuntalaisäänestyksen siitä, pitäisikö uusien tuulipuistojen rakentaminen sallia Sorselen alueella. 51% äänestäneistä äänesti EI.

22.3 muutettu otsikkoa. 




Kulttuurista kerrostumaa, osa 2.






Näkymä Pyhäjoen Yppärin kylästä.

Etualalla näkyy Mäkikankaan tuulivoimalaitoksia ja niitten alapuolella Kalajoen Tohkojan laitoksia. Kahden tuulipuiston välinen etäisyys on 6 km.






5. maaliskuuta 2017

Uusiutuvan energiantuotannon maankäyttö karkaa käsistä.




Ylen sivuilla oli joulun alla harmittoman tuntuinen uutinen. Lappeenrannan lentokentälle suunnitellaan Suomen suurinta aurinkovoimalaa.

"Voimalalle sopivaksi on osoittautunut kiitotien pohjoispuolella oleva kolme kilometriä pitkä ja toista sataa metriä leveä nurmialue. Sinne mahtuisi 20 megawatin voimala. Se olisi yhtä suuri kuin Suomen koko aurinkovoimakapasiteetti tällä hetkellä."

Hyvältähän tuo kuulostaa. Nurmikko joutaa uusiutuvaa energiaa tuottamaan. Ei ole haitaksi metsän linnuille eikä liito-oravillekaan. 

Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit" kuvaillaan kyseistä "nurmialuetta" kuitenkin näin:

"Lappeenrannan lentokenttä on yksi merkittävimmistä paahdealueiden uhanalaisten perhosten esiintymispaikoista Sisä-Suomessa. Kenttä on rakennettu Salpausselän hiekka-alueelle ja pidetty sen jälkeen niittämällä avoimena. Tämän johdosta alueelle on muodostunut laajat kuivan kedon alueet. Lentokentän arvo uhanalaisten perhosten kannalta perustuu avoimuuden pitkään jatkumoon. Kentän poikkeuksellisen arvokasta uhanalaislajistoa ei olisi paikalla ilman lentokenttää tai vastaavaa ihmistoimintaa."

Lappeenrannan lentokentältä on löytynyt 36 uhanalaista perhoslajia. Se on enemmän kuin mistään muualta Sisä-Suomesta. Monilla näistä perhosista on vain muutamia esiintymispaikkoja Suomessa. Kentältä on löytynyt myös koko Suomelle uusia kaskaslajeja.

--------

Seuraavaksi odotan näkeväni laskelman siitä, kuinka monta sataa kilometriä Suomen rannikkoa on pengerrettävä, jotta myös aaltovoiman kapasiteetti saadaan täysimittaiseen käyttöön.


Sundell, Pekka 2005: Lappeenrannan lentokentän uhanalaiset perhoset vuosina 2001-2003. Teoksessa From, Stella (toim.): Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. - Suomen ympäristö 774:36-41.




Ekosusituristina Toholammilla.


Suunnilleen kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Toholammin yhteismetsän tuulivoimahanke on toteuttamiskelvoton.

Tai ainakin kaikki muut paitsi ruotsalainen pääomasijoittaja, Tanskasta johdettu konsultti, elimäkeläinen kanttori, yhteismetsän pohjattoman ahne johtokunta ja jokseenkin välinpitämätön lampilaisväestö.




Hankkeen mittakaavaa on vaikea hahmottaa. Lestijokilaakson metsänreunassa olisi 25 kilometriä pitkä rivi myllyjä. Tässä olisi niistä ehkä viidesosa (4-5 km).



Myllyjen paikat olisivat suosaaria ja nevanreunoja. Näissä saarissa elää metsäpeuroja, metsähanhia ja viiksisiippoja. Muuttohaukkojakin on nähty.


Voimalaitosten alle jäisi 120 -vuotiaita männiköitä


ja saman ikäisiä kuusikoita.


Paljonhan täällä on tietysti hakattu mutta paljon on säästettykin. Kaikkialla näkyy haapoja, kolopuita, keloja ja pökkelöitä. 

Ilveksenjäljet tulivat vastaan tämän tästä ja ehkä yhdet näädänjäljetkin. Sudenjälkiä ei näkynyt.


Täydennetty 7.3 ja lisätty linkki.